Ovdahistorjjálaš orrunbáikkit ja bivdorokkit

Heahtá guovllus leat gávdnon eatnatlohkosaš geađgeáigásaš orrunbáikkit, main eanas leat leamaš Ovnnesjávrri davvigáttis. Maiddái Gárjilsullos sihke jávrri lulligáttis leat áiccaduvvon mearkkat geađgeáigásaš orrunbáikkiin. Eanas orrunbáikkiin leat leamaš guovlluguovdasaččat unnit ja dain lea gávdnon ee. kvárca, buollán dákti ja jaspis.

Meahcce- ja guollebivdu leigga guovllu vuosttaš ealáhusat. Meahccebivddus muitalit maid dološ godderokkiid bázahusat, mat leat Heahtá guovllus, Jyppyrä vuolde. Goddebivddus muitala dálá áigge eatnama mielde manni bálggis, man guoras sáhttá oaidnit eanet dološ bivdorokkiid. Duottar-Sámi luondduguovddáža šiljus lea ovddeštuvvon godderoggi.

Boazodoallu ja ođđaorrundálut

1600-logu loahpageahčen stuoraboazodoallu lávddai Eanodaga guvlui. Boazodoallit eai ceggen bissovaš viesuid, muhto johte jagi molsahuvvama mielde guohtoneatnamiid gaskkaid. Sii guođohe bohccuideaset ja mutko daid mielde dehege johte Heahtá goahccevuovdeavádaga rájes gitta Davvi Jiekŋameara gáttiid rádjái. Vuosttaš ođđaorrut leat árvoštallojuvvon orron Ovnnesjávrri gáddái 1600- ja 1700-loguid jorggáldagas.

Boastabálgát

Boastta fievrridišgohte giliide juo ovdal luoddafierpmi ráhkadeami. 1800-logu loahpas boasta guddojuvvui geasset vácci guhkesnai mátkkiid. Dát boares boastajohtolagat gohčoduvvojitnai dálá áigge boastabálggisin. Go Heahttái oažžahuvai luodda jagi 1906 Bálojoganjálmmis, de boastta buktin gillái šattai álkibun. Boastabiila johtališgođii vahkkosaččat jagi 1923, goitge dušše geaseáigge. Heahtás ovddos boasta guddojuvvui vel vácci boastabálgáid mielde. Okta dakkár boastabálggis manná Heahtá gilis Näkkelii ja das ovddos Bievrrašjávrái ja juobe gitta Galggojávrri rádjái. Galggojávrái jođidettiin boastaguoddis gárttai mátki Heahtás ovtta guvlui sulaid guhtta miilla.

Eanodaga nuortadavvioasi sámi siiddaide boasta guddojuvvui jagi 1928 rájes juohke nuppi vahku. Go sámi siiddaid orrut hukseje bisovaš viesuideaset mehciid olggobeale giliide, de maid meahcceboastalinnjáid dárbu unnui. Boastafievrridanlinnjá oaniduvvui vuohččan Bievrrašjávrái, maŋŋel Näkkelii nohkavažžan.

Boasta guddojuvvui geasset vácci, dálvet geasehuvvui bohccuin juogo reagas dehe gierresis. Go sykkel šattai dábálažžan, de jođálnuvai boastajuohkin geaseáiggenai. Háhppilis juohkki ollii sykkelastit boastafievrridanmátkki ovdan ruoktot ovtta beaivvis.