Njuohttejoga vánddardanjohtolaga rávvagat ja njuolggadusat

Dárkkis váruhusaid

Vuovde- ja gulubuollinváruhusa áigge dolastallan lea lobálaš dušše bohcciiguin, gokčojuvvon dolastallanbáikkiin sihke ávdinstopuid ja barttaid dollasajiin earenoamáš várrugasvuođain. Dola cahkkeheaddji vástida álo dolastallama dorvvolašvuođas. Válddathan vuhtii, ahte dolastallan dain sáhttá gildojuvvot báikegottiid guovdu.

Dárkkis fámus lean váruhusaid (ilmatieteenlaitos.fi, suomagillii)

Rávvagat Njuohttejoga vánddardanjohtolaga mielde johtaleapmái

• Mohtoriin doaibmi eanafievrruid ja mohtorfatnasiid ii oaččo geavahit guovllus, iige dohko oaččo maiddái seaivut áibmofievrruiguin.
• Lea lohpi murjet ja guoppardit.
• Guovllus čuvvojuvvo Urho Kekkonena álbmotmeahci ortnetnjuoggadusa (julkaisut.metsa.fi).

Dola cahkkeheapmi

• Dolastallat oažžu dušše dan várás čujuhuvvon báikkiin nu, ahte geavaha sesttovaččat dušše dolastallamii oaivvilduvvon muora. Sajušdola dahje sullasaš rabas dola ii oaččo cahkkehit meahccái dahje dan lahkosiidda, dalle go goikkádaga, garra biekka dahje juoga eará siva dihte dálkedilálašvuođat leat dakkárat ahte meahcci sáhttá buollát. Rabas dola cahkkeheapmi lea ollásit gildojuvvon meahccebuollinváruhusa áigge.

Guolásteapmi

• Lustabivdolohpi 3550 Nuorttijoki (eraluvat.fi, suomagillii) gokčá Njuohttejoga čázádaga Suoma beale oasi rádjeguovllu rádjai.
• Guolástanlobiid sáhtta oastit ee. Meahcirađđehusa neahttagávppis (verkkokauppa.eraluvat.fi, suomagillii).
• Loga maid guolástus Urho Kekkonena álbmotmeahcis.
• Guolásteaddji: dárkkis guolástusráddjehusa (kalastusrajoitus.fi, suomagillii). 

Dulvvit

• Njuohttejoga rasttildeapmi
  • Dulvvi áigge Njuohttejoga lea váttis rasttildit dan rávdnjáivuođa ja alla čázi dihte. Dárkkis Njuohttejoga čáhcedili ovdal vánddardeami Urho Kekkonena álbmotmeahci áššehasbálvalusas.
  • Kärekeoja ávdin- ja várrenstobus sullii 250 mehtera bajásguvlui lea jogas gállinváijer álkidahttin dihte joga rasttildeami.
  • Dulvvi áigge vánddardeaddjiid ávžžuhit johtit joga lulábeale johtolaga mielde Ruošša ráji lahkosiidda ja seamma johtolaga mielde fas ruovttoluotta.

Ovddalgihtii ráhkkaneapmi

Mátketelefovnnaid gullon

• Vaikko Suoma mátketelefonfierpmit gokčet viidát riikka, de ollu sajiin mátketelefovdna ii gullo. Dárkkis mátketelefonfierpmi govčču iežat telefonoperáhtoris. Dasa lassin leat álo báikkit, main mátketelefovdna ii doaimma dahje doaibmá funet. Dalle sáhttá ábuhit dat, ahte manná birastahtti duovdagis badjelii jalges sadjái ja/dahje váldá telefovnna SIM-goartta eret heahteriŋgema boddii. Gánnáha maiddái váldit vuhtii dan, ahte sierralágan mátketelefovnnaid gaskkas leat gullonearut.

Dorvvolašvuohta

• Dulvvi áigge vánddardeaddjiid ávžžuhit johtit joga lulábeale johtolaga mielde Ruošša ráji lahkosiidda ja seamma johtolaga mielde fas ruovttoluotta.
• Njuohttejoga vánddardanjohtolat lea merkejuvvon meahccái oránšaivnnat málamearkkaiguin ja galbbaiguin, muhto gánnáha álo liikká doallat kártta fárus. Dainna sáhttá čuovvut mátkki ovdáneami, plánet vánddardeami ovddalgihtii ja heahtedilis lokaliseret iežas johtileappot.
• Juohke stobus lea buollinváruheaddji ja dan doaibmilvuođa gánnáha álo dárkkistit. Sihkkareamos lea ahte vánddardeaddjis lea alddestis báhtter fárus.
• Juohke ávdin- ja várrenstobu lahkosiin lea helikopteriid seaivunsajit heahtediliid várás.
• Heahtedilis váldde oktavuođa heahtenummirii 112.

Biergasat

• Gánnáha álo váldit fárrui kártta ja kompassa, vaikko johtolat leage bures merkejuvvon.
• Geasse-suoidnemánus joga siste jođedettiin vánddardeaddjis galget leat čuoikajávkadeaddjit.
• Johtolagas ceavzá vánddardangápmagiiguin, muhto arvvesdálkin lea buorre ahte leat gummestevvelat dahje váhká badjel olli gámasuojit.
• Leage álo birasustitlaš vánddardeaddji.

Jagiáiggit

• Njuohttejoga vánddardanjohtolat leat oaivvilduvvon johttojuvvot geasi áigge vácci. Geassumis leat earut. Muohttaga mearri ja suddanáigi molsašuddet jahkásaččat. Dat váikkuha maiddái Njuohttejoga čáhcedillái. Muhtumin joga sáhttá rasttildit dorvvolaččat juo geassemánu álggogeahčen, muhtumin fas mealgat maŋŋelis. Giđa ovdáneami ja geassuma gánnáha gulaskuddat ovddalgihtii. Geasi áigái gullet maiddái čuoikkat.
• Borgemánu loahpageahčen dálkkit čoskot; leat dávjjibut arvvesdálkkit ja čuovgga mearri geahppánišgoahtá. Borgemánus ihtet givssálaš muhto várahis boldejaččat. Borgemánu loahpageahčen luonddus oidnogohtet juo ruškki ivnnit. Goargadeamos ruški deaivá čakčamánu álggogeahčai.
• Njuohttejoga sisa sáhttá muohttit vuosttas muohttaga juo čakčamánus, muhto dábálaččat dat suddá eret. Bissovaš muohttaga muohttá dábálaččat golggotmánus ja das álgá dálvi, guhkimus jagiáigi, mii bistá badjel 7 mánotbaji.

Sesoŋŋaáiggit

• Sesoŋŋaáigi Njuohttejoga vánddardanjohtolagas lea suoidnemánus čakčamánnui. Dalle guovllus johtalit vánddardeaddjiid lassin valjis guolásteaddjit. Njuohttejohka geasuha dolgevuoggabivdiid.