Guovtti jarkŋa birrajohtin 

Guohcarásit šaddet Anárjávrris maiddái guolbaniin ja báktesálvvuin. Govva: Tapio TynysDát evttohuvvon johtolat manašii guhkás Anárjávrri guovddášosiide, ja danin dat gáibida ollu olbmos muhto seammás addá ollu. Vahku mátkki várás galgá juo mealgat ráhkkanit ja smiehttat, makkár niestti váldá fárrui ja man ollu. Lihkus jávrečáhci jugaha.

Dálki sáhttá vahku áigge rievdat ollu, ja dasa galgá ráhkkanit. Mielde galget leat liegga ja bieggajeahkki biktasat, ja maiddái gahpir ja giehtagárvvut. Temperatuvra sáhttá áinnas álgogeasis molsašuddat sakka. Sáhttá leat juoba 25 gráđa liekkas, muhto gaskkohagaid lea maiddái čoaskkis, jos biekkada davil. 

Vuosttas orustanbáikái Jiekŋasullo (Jieŋâsuálui) fanastallandoarjjabáikái lea šiega vihtta kilomehtera. Jiekŋasullos mátki joatkašuvvá Jiekŋasullo čoalbmái. Čoalmmi bokte manná jávrri okta buot ealaskeamos jođáhagain, ja nuba melodettiin ii gánnát leat guovdu jođáhaga, amaset bárut deaivat maŋil kanohttii.

Kárttat

Elektrovnnalaš kárttat

© Meahcirađđehus 2013

Jiekŋasullo čoalbmenjálmmi guovdu leahkki boađus lea z-johtinmearka. Dakko galgá mearridit, goappá beale vuolgá garvit guhkes suologurgadasa, mii earuha Skállojarkŋa Cubbojarkŋas. Skállojarkŋa bealde leat gárgot ja dat lea bieggát go nuorttabeale Cubbojargŋa. Fanasjođáhat manná Cubbojargŋii, gos leat čielgaset johtit. Bieggan gánnáha geavahit kártii merkejuvvon gaskkamuš molssaeavttu. Dasto sáhttá meallut sulluid suodjásis baskkes čolmmiin Kärppätupa fanastallandoarjjabáikái. Jiekŋasullos Kärppätupai lea uhcimustá 17 kilomehtera.

Buoiddasullos (Puoiduusuálui) sáhttá ainge joatkit mátkki nuorttasdavás sulluid gaskasaš čolmmiid mielde. Suddjes luondduhámmanat leat valjis. Buoiddasullos Guorbasullo (Kuorbâsuálui) davábeallai ja ruovttoluotta Kärppätupai lea uhcimustá 27 kilomehtera.

Máhcadettiin sáhttá ovdamearkka dihte meallut Kärppätupas nuortanuorttasmáttás Davvisullo (Tavesuálui) davábeallai, ja joatkit das Davvisullo ja Sáitegeađgesullo (Säittikeđgsuálui) čoalmmi bokte Garrasullo (Korrâsuálui) ja Keijadinnjárgga (Keijâdimnjargâ) gaskasaš luovtta guvlui. Doppe beassá ainge Kamesnuori (Kamesnyeri) mielde Guoššebahtii (Kyeššipottâ) ja das ain Tyllylahti fanastallandoarjjabáikái (dahje Rukses stohpui). Vuos šaddá johtit Teusina ráfi (j. 1595) rádjemearkka meattá. Rádjemearka čájeha Ruoŧa ja Ruošša dološ ráji. Kärppätupas lea Tyllylahtii 19 kilomehtera.

Tyllylahtis mátki joatkašuvvá máttás ja vuolggahámmana guvlui. Loahppamátkkis leat vel máŋggat sullot. Mohkohalli johtolaga guhkkodahkan šaddá uhcimustá 10 kilomehtera.

Oppa reaissu guhkkodat lea uhcimustá 78 kilomehtera.