Beaivereaisu Avviljotnjálbmái, 10 km 

Dát reaisu heive lottiin berošteaddjái. Avviljotnjálmmis orodit máŋggalágan čáhcelottit. Daid sáhttá čuovvut Juurakkovuopaja loddedoartnas, mii lea nannáma bealde. Lottiid oaidná ja gullá buoremusat jieŋaid suttadettiin miessemánu loahpas ja geassemánu álggus. Dalle joganjálbmái lávejit orustit vuoiŋŋastit báikkálaš lottiid lassin davás johtti bárbmolottit. Go lottit lálligohtet geassemánu gaskkamuttus, de daid ii šat báljo gula eaigo dat olus dihtto. Reaissu guhkkodat lea sullii 10 kilomehtera.    

Mahlada birrajohtin – guokte jándora

Graveremat Mávra jiekŋahoalu beavddis. Govva: Tapio TynysDán johtolaga guhkkodat lea sullii 30 kilomehtera ja dat manná Anárjávrri stuorámus sullo Mahlada birra. Govviduvvon johtolat lea viehka suoddjái máŋggaid sulluid dihte. Dát guovlu gullá Anárjávrri guorba čáppa duovdagiidda oktan báktesulluiguin. Sullot leat measta luonddudilis. Mávssoleamos šattolašvuohtan leat beazit, maid vássán jagit leat máŋggaláhkai merken.

Suoddjás luondduhápmanat gávdnojit valjis orustan- ja idjadanbáikin. Idjadeami várás galgá leat tealtá. Guovllus leat moanat priváhtabarttat, maid gáddái ii gánnát viggat.

Oaidnámušain dovdoseamos lea Korkia-Maura jiekŋahoallu. Dan oktavuođas leat Meahciráđđehusa kádja, dolastallanbáiki, muorranávstu ja goikehivsset. Mahladis lea leamaš nuppi máilmmisoađi áigge duiskalaččaid fáŋgaleaira. Dan bázahusat vuhttojit ainge Geađgečoalmmis (Keđgičuálmi).
 
Dáppe leat miehtá geasuheaddji duovdagat. Jos háliida oaidnit dobbelii sulluid badjel, de sáhttá gakcut Várehačča (Värehâš) ala. Vári aláš lea 130 mehtera jávrredási bajábealde.

Kárttat

Elektrovnnalaš kárttat

© Meahcirađđehus 2013

Beahcesulluid (Pecsuolluuh) birrajohtin 

Dán johtolaga guhkkodat lea uhcimustá 37 kilomehtera, muhto mátki sáhttá leat guhkitge, go mohkohallá sulluid gaskka. Reaisu bistá uhcimustá guokte jándora. Gánnáha goittotge várret golbmage jándora ja ainge guhkit áiggi, vai geargá albmaláhkai oahpásmuvvat guvlui. Evttohuvvon johtolat manná jávrri oarjemáttaosiid geasuheaddji sulluid gaskka, gos leat valjis luondduhámmanat. Johtolat lea suoddjái, muhto dakko leat maiddái oasit, main sáhttá bieggat garrasitge. 

Dán birrajohtima sáhttá johtit juogo miehte- dahje vuostebeaivái. Miehtebeaivái vuolggedettiin sáhttá vuos dollet Korkia-Maura jiekŋahoalu guvlui. Hoalu vuođu jiekŋa ii sutta geassitge. Johtolat manná eanaš sulluid suodjásis, muhto Mooššinjargŋa (Mooššinjorŋâ) sáhttá leat bieggái. Hámmanis jiekŋahollui lea gávcci kilomehtera.

Maurasulluid maŋŋá mátki joatkašuvvá Seakka Beahcesullo (Segispecsuálui) ja Gassa Beahcesullo (Kossâpecsuálui) gaskasaš nuori guvlui. Vuos šaddá rasttildit Jeagelčielggi (Jävilčielgi). Dan máŋggaid báktesulluid gánnáha garvit suodjása beale.

Eatnašat jotket Beahcesulluid fanastallandoarjjabáikái. Dohko lea jiekŋahoalus njuolggamusat 13 kilomehtera, ja vuolggahámmanis Naŋŋanjárgga geažis 21 kilomehtera. Fanastallandoarjjabáiki lea erenoamáš vuogas idjadanbáiki. Dakko leat guokte guhkes kája fatnasiid várás, ávdinstohpu, dolastallangoahti, vuoššangoavdi (gássa), 2 dolastallanbáikki, goikehivsset ja muorranávstu. Tealttástalliid várás lea tealttástallanbáiki sihke muoras dahkkojuvvon tealtávuolážat. Dát dollet tealtávuođu goikkisin ja buhtisin ja fállet duolba vuoláža geađgás eatnamis.
 
Mátki joatkašuvvá nuori mielde nuorttasdavás ja áibmadas Skállojarkŋa ravddas nuorttas Čuorpmassulluide (Čuormâssuolluuh). Gáddesárgá guoradettiin olle vuos Čuorpmassulluide, ja dasto Biehkansulluid (Piehâinsuolluuh) maŋŋá vuolggahámman leage juo dasttán. Beahcesulluid fanastallandoarjjabáikkis lea ruovttoluotta hámmanii 16 kilomehtera.