Rievssat - eallima loddi ja rievssatbivdu

Ovdalaš áiggiid rievssat lei Sámis eallima loddi dahjege dehálaš biebmo- ja dienaslassi. Rievssat lea duottareatnama dálvegordni. Dat lea leamaš deháleamos bivdoloddi Sámis ja goas nu dolin ruđage stáđđáset árvomihttu. Nie divrras lotti bivde viššalit, dalle go lei fidnemis. Buorre rievssatdálvi lei juohke viđát jagi. Rievssatlohku molsašuttai ollu áiggi ja báikki mielde. "Gaskkohagaid dat dego muohttin luitet eatnan ala, muhto dasto fas jávket measta oalát." (S. Paulaharju, Taka-Lappia. 1965).

Lavdnjegoahti. Govva: Martti Rikkonen

Rievssat jođii bures: ovdamearkka dihte Anáris ja Deanus dážat oste lottiid ja vuvde daid ain Englándii. Loddi, mii galggai Engándii, fertii leat buhtis. Dan oaivi nahkehuvvui soajá vuollai, nu ahte loddi sulastahtii spáppa. Rievssahiiguin lonuhedje jáffuid, margariinnaid, rivnniid, káfiid ja sohkkariid ja eará bures seailu borramušgálvvuid.

Davvi-Sámi deháleamos bivdovuohki lea leamaš gárdun. Báikkálaš olbmuin lea ainge lohpi gárdut rievssahiid. Buoremus bivdobadji lea ođđajagi- ja guovvamánnu ja njukčamánu moadde vuosttas vahku.

Rievssatbivdui guoskevaš boares dieđut ja dáiddut

Rievssatbivdi. Govva: Martti RikkonenBoares dieđu mielde rievssat johtá šaddi mánu áigge dábálaččat čázádagaid mielde bajásguvlui ja nuossi mánu áigge čázádagaid vulosguvlui. Go mánnu lea šaddamin, de rievssat ruohtada viššalit muohttaga alde, ja dalle dat sáhttá čákŋat gillii. Nuossi mánnu dahjege loahppamánnu lea guovtte dáfus fuonit áigi go álgománnu: Dalle rievssat viggá suhkkes marastagaide, main daid lea váttis bivdit. Ja jos loddi deaivá johtalit jalgadet eatnamiin, de eanaš girdá ja seaivu dušše oanehassii muohttaga ala.

Rievssatbivdu, dego guollebivduge, lea dakko bokte ártet ahte muhtun sáhttá fidnet bures sállaša ja nubbi fas uhccán dahje ii ollege. Rievssatbivddus hui dehálaš lea giellafárffu rivttes sturrodat. Ollu mearkkaša maiddái jándoráigi: rievssat lihkada iđiteahkediid, go fas gaskabeaiáigge ja ihkku dat oađđá. Maiddái dálki váikkuha bivddu lihkostuvvamii. Galbma davviborgan ja dakka maŋŋá go lea váhččen rievssat lea hui buorre čákŋat gillii. Rievssahiid guorahallama bokte leat maiddái einnostan dálkkiid. "Go rievssat skeaiká eahketgeamáhdahkan, de áigu borget. Ja go rievssat njávgá, de áigu dušše muohttát biekka haga." (J. Turi, Muitalus sámiid birra. 1979).

Rievssatgárdi lea juogalágan áidi, mii dahkkojuvvo nu, ahte muohttagii biddjojuvvojit báldabálddalagaid ceaggut soahke- ja sieđgaoavssit. Gárdái guđđojuvvojit gárdeuvssat, gokko rievssat galggašii johtit. Ovdalaš áiggiid giela bárde ruoivvesárppus. Giellafárfu giddejuvvui beassebihtáiguin siidduinis gávvedahkii dahje gárderissiide. Maŋŋelis geavahišgohte messetárppu, mas dahkkojuvvon giela sáhtii čatnat njuolgga gárdeuksii. Bivdu vuođđuduvvá dasa, ahte gárddis upmoliid ja urbbiid boradettiin rievssat viggá johtit gárdeuksaráigge gárddi nuppe beallai. Gárddiid ráhkadedje dohko, gos rievssahat dábálaččat johtaledje, dego hárvves lageš- ja sieđgavuvddiide, erenoamážit johka- ja ájaguoraide. Giella lei maiddái jaskes bivdovuohki-dat ii gavdnjen eará lottiid.

Bivdoguovllus olbmot ásse gođiin

Duoddariid bivdoalbmát orodedje dan alimus rievssatbivdoáiggi lavdnjegođiineaset bivdoguovllus juoba máŋggaid vahkuid. Gárddiid galggai oahppat árraiđit, amaset riebanat ja garjját geargat ovdal gárddiid lusa. Go bivdi máhcai bivddus, de rievssat galggai biddjojuvvot buhtes sadjái, vai bivdolihkku bisui. Okta almmái gearggai fuolahit sullii njeallječuohte gárddi jándoris. Bivdit eai goassige hállan sállašiiddiset birra, ledje dal buorit dahje fuonit, dasgo "gáđašvuohta lea máilmmis stuoris" (T. Itkonen, Suomen lappalaiset vuoteen 1945. 1984).