Máttageahčen hui guovddážis duovdagiin lea Gámasjohka ja dan birastahtti viiddis jeaggeguovllut. Leat vurrolagaid balsajeakkit, jávrrit ja lagešvuovddit. Meahcceguovllu mávssoleamos jávrrit leat guollás Luopmošjávrrit, maid gaskkas lea hui čáppa Luopmošguotkku. Geavu johtolat manná dán seakka ja čohkačorut sáttobuolžža mielde. Gutko alde vuhttojit ainge mearkkat (godderokkit) dološ goddebivddus.

Lieđđedaŋas. Govva: Matti Mela

Meahcceguovllu guovddášosiin ja davágeahčen badjánit duottarbadjosat. Go dát badjosat leat measta juo jalgadat, de vánddardeaddji galgá ráhkkanit váttis dilálašvuođaide. Jos geasi áigge deaivá borget, de gohtten sáhttá dagahit váttisvuođaid jalges badjosiin. Máddinoarjin Gáregasnjárgga guovllos áibmadas Áilegas lea buorre eanamearka vánddardeaddjái. Oarjin ja davvin meahcceguovllu guora golgá ceakkodearpmat Deatnu. Vánddardeaddji ii sáhte eará go imaštallat johkarokki šattolašvuođa.

Duoddarat ja várit

Guovllu guovddášosiin ja davágeahčen leat mihtilmas duovddan njoaiddos badjosat, maid čiekŋalis johkarokkit luddejit. Johkarokkiid áibmadas, ruonas lagešvuovddit earránit čielgasit báljes duottaralážiid jalges duovdagis. Mátki ovdána duottarguolbaniid mielde joavdilit, muhto lohkameahttun jogaid rasttildeapmi ájiha vánddardeaddji-áinnas arvviid áigge.

Guovllu guovddášosiin Báišduoddariid jorba alážat badjánit badjel 600 mehtera allodahkii. Daid birra leat balsajeakkit. Meahcceguovllu alimus čohkka lea Gáimmioaivi (619 m). Báišduoddariid alimus aláš, Guivi (641), lea čábbudeamen Geavu luonddumeahci. Meahcceguovllu guovddášosiin ja máttageahčen lastamáhtu lea viidát duššadan vuvddiid. Lagešruŋggut, main váilu giera, addet vehá gopmelágan dovddu duottarvilttiide.

Báišduoddariid eallit

Báišduoddariin gávdnojit mihtilmas ja máŋggabealat duottaršlájat. Daid siste lea soames hárvenaš eallige. Duottarguovlluid nálit molsašuddet sakka jahkásaččat. Sáhpániid ja goddesáhpániid ja daid borri boraspiriid lohku molsašuddá dihto bajiid mielde. Nálli sáhttá ain lassánišgoahtit, dasto laská issorasat ja de fas goasii nohká. Ná dáhpáhuvvá jagis jahkái.

Boaimmáš. Govva: Markus Varesvuo

Báišduoddara guovlu, dego earáge Ohcejohka, lea dološ njállaguovlu. Maŋimuš njálla čivggai aiddo Báišduoddara meahcceguovllus 1996:s. Muitun dan áiggis, goas čivge vel moanat njálat, gávdnojit Báišduoddara guovllus badjel 20 boares biedjobovnna. Áibbas doaivvuheapme njálladilli ii goittot leat, dasgo Suomas áice 2003:s nuppelot geardde njála-soames áican bođii Báišduoddara guovllus.

Lea erenoamáš dehálaš ahte ovttaskas áicamatge njálas bohtet guorahallanjoavkku dihtui. Njállaáššiin vástida Tuomo Ollila Lappi luonddubálvalusain (Lapin luontopalvelut), tel. 0400 241 448. Maiddái rievssatfállis dahkkojuvvon áicamat leat hui dehálaččat.

Meahcceguovllu lottiin buot eanemus čalbmáičuohcci dáidá leat rievssat, man deaivá lagešvuvddiin ja johka- ja ájaguorain birra jagi. Duoddarat ja jeakkit leat šlunddet njurggohalli bihčosa ássanguovlu. Alit almmi vuostá sáhttá oaidnit boaimmáža sattáhallamin.

Meahcceguovllu šattut

Dán meahcceguovllus šaddet dábálaš duottar- ja jeaggešlájat. Vánddardeaddji deaivá duottarbadjosiin oahpes duottaršattuid, dego gironlastta, váravárppá ja lieđđedakŋasa. Lieđđedaŋas lea buorre ovdamearka das, mo šattut leat vuogáiduvvan goavis dilálašvuođaide: šaddu šaddá bolstarláhkai eatnan vuostá, ja bovnnas sáhttá leat máŋga gráđa lieggaset go dan birrasis. Jekkiin šaddá earret eará skierri, čáhppesmuorji ja luomi ja opmojekkiin ovdamearkka dihte jorba- ja juovkalukti.