Vánddardanjohtolagat ja bálgát

Bállás-Ylläsduoddara guovllus leat oktiibuot sulaid 350 km dihkkáduvvon geassejohtolagat.

Govva: Seija Olkkonen

Johtolagaid vuolginbáikkit

  • Vánddardanjohtolagat vulget eanas giliin ja turista­guovddážiin, mat leat álbmotmeahci lahkosiin.

Luonddubálgát

  • Guovllus leat oktiibuot 18 luonddubálgá, main 13 Ylläsä, 3 Bállása ja 2 Ovnnesduoddara birrasis.

Riekkesjohtolagat

Eará johtolagat

  • Guovllus leat njeallje guhkes vánddardanjohtolaga: Heahttá - Bállás (55 km), Ylläs - Olos (69 km), Ylläs - Bállás (69 km) ja Ylläs - Levi (47 km).

Meahccesihkkelastin

Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcis oažžu sihkkelastit measta buot virggálaš merkejuvvon geassegeinnodagaid mielde. Leat goittotge muhtin spiehkastagat. Sihkkelastin ii leat lobálaš  luonddugáhttema dahje dorvvolašvuhtii laktáseaddji sivaid dihte Palkaskero (pdf 386 kt, suomagillii), Varkaankuru (pdf 320 kt, suomagillii), Tuomikuru (pdf 325 kt, suomagillii), Pirunkuru (pdf 329 kt, suomagillii) ja Kellostapulikuru (pdf 411 kt, suomagillii) geinnodagaid mielde. Sihkkelastimii heivejit earenoamáš bures dan várás divvojuvvon geinnodagat (www.retkikartta.fi, suomagillii) dego Ylläs – Levi -meahccesihkkelastingeinnodat.

Ylläsis leat maid dálvesihkkelastingeinnodagat, mat leat seammát go muohtagámageinnodagat. Oahpásnuva dárkilabbot Ylläsa dálvesihkkelastinmáđijaide. Dálvesihkkelastin ii leat lobálaš buot čuoiganlahtuid mielde! Lassedieđu sihkkelastimis Ylläsa guovllus gávnnat maid Ylläsa sihkkelastinsiiddus (www.yllas.fi, suomagillii).

Govva: Heli Koivulahti

Meahccesihkkelasti etikeahtta

  • Smáđáhkes meahccesihkkelasti váldá vuhtii eará johttiid.
  • Sihkkelasti lea johtilut ja fáruha earáid.
  • Rivttes leaktu guđege dilis lasiha buohkaid dorvvolašvuođa.
  • Rivttes sihkkelastinvuohki ii golat eatnamiid, danin mii fáruhit guozasteames nu, ahte rieggát lea lohkas ja eatge sihkkelastte geinnodagaid olggobealde.  
  • Mii bissut sihkkelastimii čujuhuvvon geinnodagain.  
  • Mii čuovvut álbmotmeahci njuolggadusaid ja ruskkahis vánddardeami prinsihpaid.
  • Mii návddašit luonddus ja muitit min vástomet.

Čuoiganjohtolagat

  • Bállás-Ylläsduoddariid guovllus leat badjel 500 km čuoiganjohtolagat, main eanas oassi leat mášiinnaiguin fuolahuvvon. Čuoiganjohtolagat leat merkejuvvon duottarbadjosiin ja jekkiin ruossagalbbaiguin ja vuvddiin alit báttiiguin dehe alit golmmačiegagiiguin muoraide. Äkäslompolo, Ylläsjávrri, Bállásduoddara, Vuontispirtti ja Heahtá girkogili lahkosiin láhtut heivejit sihke virolaš ja luistenčuoigamii. Oassi doaresbeale láhtuin leat meahcceláhtut, maid vuođut leat vuddjojuvvon mohtorgielkkáin. Fitnodatolbmot fuolahit guovllu láhtuid. Sii leat buvttadan maid láhttogárttaid: Ylläs - Aakenusa láhttogárta (www.yllas.fi), Muonio láhtut (www.infogis.fi), Vuontispirtti láhtut (www.infogis.fi) ja Heahtá láhtut (www.infogis.fi). Gárttaid sáhttá oastit guovllu turismafitnodagain ja luondduguovddážiin.

Muohtagámamáđijat

Muohtagámamáđijat leat merkejuvvon Ylläsduoddara guovllus luondduguovddáš Kellokkaas Kesänkijärvii Kuertunturii ja Kukastunturii. Bállásduoddaris lea 3 km guhkkosaš Dálvebálggis, mii heive muohtagápmagiin johttimii. Heahtás lea muohtagámamáđidja Jyppyrä ala.

Govva: Anneli Ovaskainen

Bállás-Ylläsduoddara luonddubálgát

Ylläs

  • Moloslaki bálggis, 11 km

    Totovaara bisánanbáikkis vuolgá luonddubálggis, man birra johtimii gánnáha várret oba geassebeaivvi. Bálggis lea merkejuvvon bihcabáhcatdihkkáiguin. Čuozáhatoahpástagaid mielde vánddardeaddji sáhttá oahpásnuvvat guovllu eallišlájaide, geologiijai ja historjái.

    • Bálvalusat: Niritsa guossavuovddi vuoiŋŋastanbáiki
  • Girončiehpas, 15 km

    Luondduguovddáš Kellokas šiljus dehe Ylläsjärvi čierastallanguovddážis vuolgi luonddubálggis. Bálggis lea dihkkáduvvon girona luodda -mearkkaiguin. Bálgá fáddán lea duoddara geologiija.

    Johtolat garvá rámšoduoddaris Ylläsä Keskisenlaki birra. Čáppa Kellostapuli gura geađgás gaskii leat biddjon rasttildanmuorat, nu ahte johtin lea álki.

    • Bálvalusat: Vuoiŋŋastanbáikkit leat Kahvikeidasis ja Varkaankurus.
  • Latvajärvi Njukčabálggis, 6 km

    Totovaara bisánanbáikkis vuolgi luonddubálggis lea dihkkáduvvon njukčamearkkaiguin. Bálggis oahpásnuhttá guovllu lottiide, njiččehasaide, guliide ja eará miellagiddevaččaide. Čuozáhatoahpástagat leat buktojuvvon ovdan iešvuđot dáiddalaš vugiin, mii juo iešalddes lea oaidninveara. Latvajärvi loddedoartnas, mii lea bálgá gaskkamuttus, leat áiccaduvvon badjelaš 80 loddešlája.

    • Bálvalusat: Latvajärvi gáttis lea loddedoardna.
  • Dollavárremeahcci, 1,5 km

    Äkäslompolo - Gihttela luoddaguoras vuolgi dollaváriide oahpásnuhtti bálggis lea merkejuvvon moalamearkkaiguin.

    Linkupalos lea luonddučuozáhat, man báktevuođđu muitala badjel 2 miljárdda jagi áigi dáhpáhuvvan dollavári russumiin. Geologat hupmet meara vuolde russon vulkánain, coahkásii bordahuvvan gunas ja geađgiluvvan doallavárreguovllu čievrras. Eatnamis bastá čájehit juobe dollavári russunráiggi báikki. Muitalusat Sámi dološ dollaváriin ja Álppáid allosaš váriin leat nappo leamaš duođat.

    • Bálvalusat: Vuolginsajis lea lávvu.
  • Varkaankurubálggis, 3,5 km

    Kellokasa luondduguovddáža šiljus vuolgi, muhtin sajiin rasttildanmuoraiguin rustejuvvon riekkesjohtolat lea merkejuvvon ruoná háldimearkkaiguin. Doaibma- ja miellagiddevaš čuozáhatoahpástagaid mielde sáhtát riepmat Varkaankuru taigavuovddi "smávvadutkin". Varkaankurus lulli ja davvi deaivvadeaba. Guosaid, skábiid, ávžžaid, leibbiid ja šáljaid itkkus šaddet boskkat ja sáhpalrásit.

    • Bálvalusat: Bálgá guoras leat dolastallansajit.
  • Niesakero meahccebálggis, 2,7 km

    Bálgá vuolginbáiki gávdno go vuodjá 4 km doaresluotta, mii vuolgá Luosu gilis ja doalvu Hevosmaa-nammasaš báikái. Muorragalbbaiguin merkejuvvon 2,7 km guhkkosaš luonddubálgá lea Kolari meahcivaljidikšunovttastus plánen ja huksen. Bálggis oahpásnuhttá dološ meahccekultuvrii ja meahcivaljidikšumii.

    • Bálvalusat: Dolastallan- ja čáhcebáiki ja láktabáikkiin rasttildanmuorat.
  • Ylläslompolo luonddubálggis, 3 km

    Johtolaga vuolginbáiki Ylläsjärvi lulábealde lea Ylläslompolo orustanbáikkis. Sulaid 3 km guhkkosaš, muhtin oassái rasttildanmuoraiguin rustejuvvon bálggis manná boares guossavuovddi čađa unna čáppa meahcceláddožii. Luonddubálgá lea plánen ja huksen Sámi birasguovddáš, ja dat lea merkejuvvon stoalppuiguin. Čuozáhatoahpástagat muitalit niitokultuvrras, boares vuvddiin ja jekkiin. Sihkkelastinjohtolat, mii manná Ylläsjärvi birra, manná loddedoartna bakte, ja jeakki rastá joatkahuvvá rasttildanmuorrabálggis Ylläsjärvii.

    • Bálvalusat: Vuolginbáikkis lea loddedoardna, gosa beassá maid rullastuoluin. Bálgá guoras lea goahti.

Pallas

  • Vatikuru luonddubálggis, 3 km

    Vuolgá Bállásduoddara luondduguovddáža nurkkis. Bálggis mohkásta Bállásduoddara gilggas, ja dan guoras oahpásnuhttojuvvo duoddara eallimii ja kultuvrii.
  • Pyhäjoki luonddubálggis, 3,5 km

    Bálgá vuolggabáiki lea Bállásluotta guoras lahka Bállásjávrri gátti, Pyhäjoki vulos. Bálggis oahpásnuhttá Pyhäjoki gátti earenoamáš šattolaš guossavuovdái ja dan ealánšlájaide. Pyhäjoki muhtin saje rámšobáktegáttit ja vuovddi boares muorat duddjojit earenoamáš allaáiggálaš mielladili.
  • Bállása luondduláhttu, 3 km

    Luondduláhttu, mii vuolgá Bállása hotealla čiegas, oahpásnuhttá duoddara dálvelundui ja dan dálvvis vuogáiduvvanvugiide.

Heahttá

  • Goddebálggis, 2 km

    Goddebálggis ii leat álbmotmeahci siste, muhto dat laktása guvlui ja dan historjái. Bálggis álgá Duottar-Sámi luondduguovddáža šiljus, ja dat oahpásnuhttá goddebivdui. Bálgá guoras leat máŋggat dološ godderokkit ja ággásat. Bálggis lea merkejuvvon goddebácciide giddejuvvon gacca luottaiguin. Bálggis lea Heahtá lagašguovllu johtolagaid oassi ja dan mielde beassá ee. čuovggahuvvon álšabálgái.
  • Jyppyräbálggis, 2 km

    Bálgát, mat molkkohallet Jyppyräváris, eai leat álbmotmeahci rájiid siste, muhto dat laktásit guovllu historjái. Bálggis vuolgá Duottar-Sámi luondduguovddáža šiljus. Dávvaliin, mat leat bálgá guoras, muitaluvvo guovllu historjjás, mihcamárdoallovugiin, boastafievrrideamis ja sieidegeđggiin. Luonddubálggis vuolgá luondduguovddážis Mihcamárbálggisin, man mielde sáhttá gizzut Jyppyrävári nala. Várrečohka nalde leabbanit fiinna oainnáldagat birastahtti duottarlundui. Bálggis máhccá ruoktot luondduguovddážii Boastabálggisin. Bálggis lea Heahtá lagašguovllu johtolagaid oassi ja dan mielde beassá ee. čuovggahuvvon álšabálgái.
    • Bálvalusat: Jyppyrävári čohkas lea várdogoahti.

Doala beatnaga gitta. Govva: Seppo Leinonen

Luonddusuodjalanguovlluin biebmoeallit eai oaččo leat veaiddalasas.