Ovnnes-, Bállás- ja Ylläsduoddara oaidnámušat buktojuvvojit ovdan lulde davás, Ylläsduoddaris Ovnnesduoddariidda.

Ylläsduottara birrasa oaidnámušat

Varkaankuru rohtu

Ylläsä ja Kellostapuli gardnjila Varkaankuru heahkastuhttá johtti. Rohtu lea šattolaš dego cukcasis. Boares muoraidisguin ja olbmáguhkkosaš rásiidisguin jogašleahki orru dego noaidevuovdi. Alitrássi-tiippa varas rohtu lonohallá gáiskerohtodielkkuiguin ja rohtovuvddiiguin. Eanemus čalbmáičuohcci šlájat leat alla boskkat ja jeađjját ja unnit klassihkalaš čábbodaga ovddastit noaidelieđit.

Miellagovahallamis šlumpoguossaboaranat orrot dego doallame noiddiid čoakkáma ja šuvvame hiljit biekkas. Guossavuovddi suoivanis njuoras soagit, skábit ja sáljat buktet vuovdái háldivuovddi geahpasvuođa. 

Kesänki várdobáiki ja Pirunkuru

Loktaneapmi Kesänkijärvi nuortageažis Pirunkuru mielde 517 mehtara allosaš Kesänkitunturi nala lea vásáhus. Várrefilttiid beahcevuovdi lea guovllu hámálaččamus dološ muorraboaraniiddisguin ja ceaggut jápmán sorvviidisguin.

Govva: Maarit Kyöstilä

Äkässaivo ávžejávri ja sieidegeađgi

Äkässaivo lea Äkäslompolos logenáre kilomehtara davás jorggáldatleagis, mas Äkäsjoki mohkohallá. Äkässaivo lea álbmotmeahci rájiid olggobealde, muhto dat lea gálkadoalli bávttiineaset hui ávkkálaš ee. máŋggaide sepmoliidda, mat dárbbahit gálkka. Ceakkoseainnát sáivajávrri gáttis lea girkobákti, sieidegeađgi, mii lea leamaš dološ sámi bálvvusbáiki. Vánddardeaddjiid várás lea Äkässaivoi merkejuvvon bálggis, Sáivamohkki (Saivonkierros).

Pakasaivo

Álbmotmeahci olggobealde, Äkäslompolos oarjjás, lea Pakasaivo ávžejávri, mii lea šaddan nannanjiehki suddančáziid ráidnen báktevuođu jorggáldatleahkái. Maiddái Pakasaivo ceakkobávttiineaset lea leamaš dološ bálvvusbáiki. Sáivva lea jáhku mielde guovttevuđot ja guliid jáhkket muhtimin láhppot vuolit čáziide. Bávttit leat sulaid 50 - 70 m allosaččat, ja dutkamušaid mielde čáhci lea aŋkke 60 m. Sáivva čáhci ii čuovo dábálaš jávrečáziid jahkásaš golgama, ja dan vuolimus čáhcegearddi riššačázadoallu lea mearkkašahtti.

Govva: Seija Olkkonen

Dološ bálvvusbáikkit, sieiddit, leat dáin guovlluin olu earátge. Dain Kirkkopahta (Girkobákti) lea luoddaguoras, mii manná Pakasaivoi.

Linkupalo dollavári bázahusat

Linkupalo báktevuođđu muitala badjel 2 miljárdda jagi dás ovdal dáhpáhuvvan dollavári russumiin. Geologat bastet čujuhit guovllus meara vuolde russon vulkánaid, coahkása gearddádagaid guna ja geađgiluvvan dollavárreguovllu čievrra. Meahcis sáhttá oaidnit juobe dollavári russunráiggi. Muitalus Sámi dološ dollaváriin ja Álppaid allosaš váriin lea nappo duohta.

Vulkánaid eananvuođđu lea veahkat, mii vuhtto Linkupalo birastahtti rohtojekkiid eatnatvuohtan ja daid seamul- ja bohccišaddošlájaid máŋggalágánvuohtan.

Äkäsmylly (Äkäsmillu)

Äkäsmillu lea Äkäsjokii huksejuvvon boares millu, maid lagašgiliid orrut atne gortni millemii. Dáláš huksenvuđđui gullet maid báikái sirdojuvvon gordnenvisti ja eará visttit. Äkäslinkkai huksejuvvon millu lea álbmotmeahci oarjjábealde, báikkis, gos Äkäsjärvi luoitá Äkäsjokin lulás.

 

Govva: Seija Olkkonen

Bállasduottara birrasa oaidnámušat

Bállásjávri

Bállásjávri lea govvačáppa jávri, man čázeoaivái Bállásduoddarat goalkin speaádjalastet. Biilavuoddji dábuha jávrri álkimusat Sarvvesluovtta ja Bállásluobbala stáffuin, main lea maid goahti dolastallama várás.

Govva: Maarit Kyöstilä

Pyhäjoki lákta vuovdi

Bállásjávrái luoiti Pyhäjoki 3,5 km:a guhkkosaš luonddubálggis manná hui lákta suhkkes jogaža guossavuovddis, mas vuogodolggit ráhkadit vehkkes šattolašvuođaid. Mohkkás joga muhtin saji ceakkobákteseainnit hirpmástuhttet vánddardeaddji. Guossavuovddi litna seamolvuođđu geassá olbmuid mielaid ja dahká máŋgga unnanjiččehasslájaide oiddolaš eallinbirrasa.

Taivaskero várdobáiki

Taivaskero lea Bállásduoddariid ja oba duottarráiddu alimus čohkka. Dat lokte geađgás čohkas 807 mehtara allodahkii. Taivaskero čohkas sáhttá ovddošit birrasa viidodaga ja duottarluonddu. Čearu alážii lea biddjojuvvon muitoráktu jagi 1952 Olympialaččaid muitun. Suoma olympiadolla cahkkehuvvui Taivaskero alážis idjabeaivvášbáitagis ja dat viegahuvvui sáttatviehkamin Helssegii, mas dat ovttastuvai Athenas boahtán dollii.

Govva: Juha Kalaoja

Taivaskeroi lea mátki dihkkáduvvon bálgá mielde Bállásduoddara luondduguovddážis 4 km. Bálgás gártá loktanit badjelaš 300 m, nu ahte buot siliseamos vánddardeaddjiid čuozáhat dat ii leat.

Montella stohpu

Montella stohpu lea Bállásduoddaris Vuontiskero ja Saivokero sádelis ordda bajábealde. Stohpu doaibmá vánddardeaddjiide ávdinstohpun ja boazoolbmuide boazobargguid vuoiŋŋastanstohpun. Vuosttaš stobu huksii 1900-logu álggus guovlomeahccedikšu Justus Montell dutkanmátkkiidis doarjjabáikin. Soađi áigge duššan stobu sadjái huksejuvvui seammalágán.

Keimiöniemi guollestobut

Keimiötunturi vuolde, dan nuorttadavábeale Keimiöjärvi lea dovdamušaidis dáfus earenoamáš. Čáhppes guossavuovddi bajábealde allána Keimiötunturi ja dat orru ceaggáme njuolga jávrris. Keimiöjärvi nuortagátti barta doaibmá beaivestohpun, gosa lea Jerisjärvi luottas mátki 3,5 km. Jerisjärvi Keimiöniemi olu guollestobuidisguin lea okta daid guovlluid kultuvrahistorjjálaš oaidnámušain.

Govva: Maarit Kyöstilä

Duogáš

Bállas-Ylläsduoddara álbmotmeahci Bállasduoddara turismaguvlui gárvvásmuvai muhtun jahki dás ovdal duovddadikšuma oppalašplána. Dat dahkkojuvvui viiddis áššedovdijoavkku geahču vuolde. Plána váldoulbmilin lea dorvvastit duovdda- ja luonddusuodjalanárvvuid, luonddu gierdannávccaid ja bistevaš luondduturismma Bállasduoddaris. Plánenguovllus leat kulturhistorjjálaš čuozáhagat, mat galget ordnejuvvot. Nuba bohte dan oaivilii ahte oassi dáin čuozáhagain galge ordnejuvvot birasdáidaga vugiiguin. Dát doaimmat gusket dušše huksejuvvon guovlluide, johtolagaide ja vuojáhagaide.

Govva: Maarit Kyöstilä

Bállasduoddara birasdáiddaprošeakta

Bállasduoddara duovddadikšunbargui oassálaste vihtta dáiddára Suoma Lappis, Ruoŧa Norrbottenis ja Skotlánddas. Guhtege sis plánii birasdáiddaduoji problemačuozáhahkii, mii galggai ordnejuvvot. Dán barggu ulbmilin lei buoridit birrasa kvalitehta ja ovddidit iešlágálaš álbmotmeahcceduovdaga nu, ahte seammás deattuhuvvojedje dan turismii guoskevaš kultuvrralaš árvvut. Teknihkalaš plánema ledje ollašuhttimin ovttasráđiid dáiddárat ja Meahciráđđehusa áššedovdit. Dujiin adnojuvvojedje vuosttažettiin lundui heivvolaš materiálat, dego geađggit, šattut ja muorat. Erenoamáš mávssolažžan gehččojuvvui ahte dáiddaduojit heivejedje bures birrasii ja gallestallit besse muosáhit positiivvalaš vuogi mielde luonddu ja kultuvrra.

Dáiddárat Ruoŧas, Skotlánddas ja Suomas

Birasdáiddaprošektii oassálaste dáiddárat Lena Stenberg ja Mats Wikström Ruoŧas, Kaija Kiuru Suomas ja Deborah Schultz ja Jonathan Claxton Skotlánddas.

Lena Stenberga duodji lea vuođđuduvvon soađis duššan ovddeš Pallas-hotealla bázahusaid ala. Dat lea seammás ovddeš hotealla muitomearka ja muittuhus Lappi soađi dagahan duššademiin.

Jonathan Claxton geavaha dujiinis "Boazogárdi ja Almmiravda" stuorralágan luonddugeđggiid. Dat leat hotellii manni geainnu ja "Orava-kujanne" geaidnolavttas.

Kaija Kiuru duoji bokte fas ordnejuvvo Pallashotealla ja luondduguovddáža gaskasaš gollan goivvohat, masa duollu láve čuohcit hui garrasit. Duojistis son lea atnán materiálan juovvageđggiid ja báikkálaš šattuid. Dán bargui gullá goivvohaga rasttildeaddji šaldi, mas álgá Bállasduoddara-Heahtá vánddardanjohtolat.

Deborah Schultz čohkkii iežas duoji Bállasduoddara ávnnaslaš ja ii-ávnnaslaš vuođđosárgosiin. Son dárko duojistis birrasa, turismma historjjálaš ja kultuvrralaš beliid ja gallestalliid jurdagiid ja gelddolaš vásáhusaid.

Mats Wikström duodji "Orava-kujanne" láidesta gallestalliid Palkaskero lávvui ja das ain Palkaskeroi oahpásmuvvamii. Duodjái gullet čieža bronsaoarri muorračuolddaid geažis. Sierraláhkai stellejuvvon oarrit govvidit máilmmi stuorra oskkuid ja dan bakte oppa luondduriikka oktilašvuođa. Oskkuin leat ovdan kristtalašvuohta, juvddálašvuohta, islam ja dan liberála suorgi, buddhalašvuohta, hindulašvuohta ja luondduosku.

Dujiid leat leamaš ollašuhttimin dáiddárat ovttasráđiid Meahciráđđehusa ja birashuksema ámmátolbmuiguin. Oktavuođaolmmožin leat leamaš Yrjö Norokorpi Meahciráđđehusas ja Riitta Kuusikko Roavvenjárgga dáiddamuseas.

Ovnnesduoddara birrasa oaidnámušat

Bassičearu ávdinstohpu

Bassičearu beaivestohpu lea álbmotmeahci davágeahčen, Bassičearu vuolde, 7 km:a geahčen Ovnnesjávrri gáttis. Stobus sáhttá vuoiŋŋastit ovdal go gizzu Bassičearu čohkkii, Ovnnesduoddariid dološ mearkaduoddarii. Bassičearus, Bassijávrri gáttis, sáhttá gávdnat bázahusaid Ovnnesduoddara čuoiganturismma álgomuttuin 1930-logus. Doppe lei okta duoddara vuosttaš turistastobuin. Dálá áigge das leat báhcán dušše vuođu bázahusat.

 

Puolitaipale vuovdegeahčči dállu

Govva: Seija Olkkonen

Puolitaival boares vuovdegeahčči dállu lea Muonio ja Heahtáboastabálgá gaskkamuttos duoddariid oarjjábealde. Boares bálgát bohtet Yli-Muonio ja Kerässieppi guovllus. Dálá áigge meahccebiilafierbmi lea lahkonan álbmotmeahci ráji oarjin ja Puolitaivalii beassá go vázzá golmma kilomethtara mátkki. Meahccebiilaluotta šaddá goitge vuohččan vuodjit moaddelogi kilomehtara.

Tappuri ávdinstohpu

Tappuri ávdinstohpu lea earret vánddardeaddjiid nu maid boazoolbmuid aktiiva anus. Marrasa gárdi lea stobu lahkosiin, ja doppe lea oassi Näkkela bálgesa čavčča rátkimiin. Tappurii beassá boares boastamáđija mielde Ketomellas, ja mátki gártá ovtta guvlui sulaid 8 km.

Ovnnesjohka

Álbmotmeahcci ollá davvin Ovnnesjoga gáddái, ja johka čuvoda lullin duottarráiddu nuorttabeali ja joatká doppe ain Gihttela guvlui. Ovnnesjohka lea dolin leamaš báikkálaš olbmuide mearkkašahtti johtinfávli, iige dan mearkkašumi sáhte dálá áiggege unnášit. Johgáddái beassá vuoiŋŋastit vaikkobe Ketomella lulabealde dolastallanbáikkis, man Meahciráđđehus bajásdoallá. Ovnnesjogas sáhttá maid geahččalit bivdolihku, daningo dápmogat ja hárret čákŋet bivdosiidda. Luossa ii leat šat logijagiid beassan goarbmut johkii Giemajoga fápmorusttegiid dihte. Ovnnesjohka iešalddes lea okta Davviriikkaid hárve ja stuora, elrávdnjái huksekeahtesfriddja rávdnjás jogain.

Govva: Juha Kalaoja