Bievrrašjávrre meahcceguovllu siste eai leat merkejuvvon johtolagat, muhto dakkaviđe guovllu lahkosiin manná bálggis Heahtás Näkkelii. Meahcceguovllus leat stáđásnuvvan johtinluottat, mat eai leat merkejuvvon eatnamiidda. Oassi dáin johtinluottain oidnojit guovllu gárttain.

Vánddardanjohtolagat ja bálgát

Johtolagaid vuolginsajit

  • Heahttá-Näkkel-johtolahkii sáhttá vuolgit Eanodaga girkosiiddas máŋgga sajes
    • Duottar-Sámi luondduguovddáža šilljus.
    • Heahtá guovddážis sulaid kilomettara nuorttas, ovdal poliisalágádusa jorgala Gieresluodda, man luoddaearus lea galba "Hetta - Näkkälä" (Heahttá - Näkkel). Gieresluottas johtolat jorgala gurutguvlui čuovggaduvvon álšageinnodaga guvlui.
    • Eanodaga faláštaštallanvistti duohken vuolgá čuovggaduvvon álšageinnodat, man mielde mannojuvvo sulaid 1,3 km. Álšageinnodagas jorgala bálggis gurutguvlui. Luoddaearus lea galba "Pahtajärvi - Näkkälä" (Báhtejávri -Näkkel).
    • Sulaid 2 km Heahtá guovddážis nuorttas lea Paavontalo, man maŋŋel jorgala Báljesčielggeluodda (Paljasseläntie). Báljesčielggeluotta sáhttá mannat čuovggaduvvon álšageinnodaga bisánanbáikái, gosa sáhttá guođđit biilla. Bisánanbáikkis jorgaluvvo gurutguvlui, dassážii go ovddal boahtá Heahttá-Näkkela-johtolaga oahpistangalba.
  • Näkkela guvllos johtolahkii beassá Näkkela gilis.
  • Galbmagáldu-Bievrrašjávri-johtolahkii sáhttá vuolgit juogo Galbmagáldus dehe Näkkela gilis.

Merkejuvvon johtolat

  • Heahttá-Näkkel-johtolat, 26 km, lea boares boastabálgá oassi, man mielde lea fievrriduvvon boasta Heahtás Näkkelii ja doppe ain Bievrrašjávrái ja Galggojávrái. Johtolat heive maid meahccesihkkelastimii. Vánddardanjohtolahkan Heahttá-Näkkel-johtolat lea oalle álki, muhto meahccesihkkelastinjohtolahkan dat gáibida olu, daningo bálgát leat muhtin oassái juovvát. Johtolagas leat rasttildanmuorat, muhto dat eai leat juohke láktabáikki buohta, danin čahcejeahkki gápmágat leat dárbbašlaččat. Heahttá-Näkkel-johtolaga albma oahpástagat leat ruoná alla stoalpput, maid gežiin lea ruksesvilges mearka.

Heahtás Näkkela bálgesii lea álkimus vuolgit luondduguovddáža šiljus bálgá mielde mii vuolgá visttiid gaskkas. Álggos johtolat manna seamma mátkki alit johtolatmearkkaiguin merkejun Báktejávrri bálgáin. Šiššatčielggis Báktejávrri bálggis jorggiha oarjjás go Näkkela johtolat joatká davás. Loahppaoassi Näkkela bálgás lea merkejuvvon duššefal alla ruoná stoalppuiguin, mat leat sulaid golmmačuođi mettara gaskkaid.

Heahttá-Näkkel-johtolagain seamma guvlui manná Heahttá-Näkkel-mohtorgielkáluodda. Vánddardeaddji gánnáha leat fuolalaš vai ii mana vahágis mohtorgielkáluddii, daningo dat manná jeaggeguovlluid čađa, eaige mohtorgielkáluottas leat rasttildanmuorat.

Johtolat lea merkejuvvon Eanodaga oahpistan- ja áhpásnuvvangártii 1: 100 000 ja dat oidno bálggisin maid guovllu eanadatgárttain. Lassidieđuid johtolagas oažžu Duottar-Sámi luondduguovddážis.

  • Bálvalusat: Johtolaga álggus, sulaid 7 km Heahtá gilis lea lássejuvvon Šiššáha goahti, man sáhttá láigohit. Johtolaga gaskkamuttus lea ávdinstohpu, Näkkela Gaskastohpu.
  • Oaidnámušat: Näkkela sieidegeađgi lea lahka johtolaga geažis, Näkkela gili lahka.

Sajáiduvvan máđijat

  • Galbmagáldu-Bievrrašjávri-Näkkel-geinnodat, s. 93 km, ii leat merkejuvvon, muhto dat vuhtto eatnamis oalle čielgasit. Geinnodat lea hui gáibideaddji ja manná guovdu meahcceguovllu. Geinnodahkii vuolgi galgá váldit mielde gártta ja kompássa lassin vánddardangápmagiid ja dárbahassii liegga biktasiid, daningo duoddaris dálki sáhttá rievddadit hui johtilit. Geinnodagas eai leat ráhkadusat ja jogat rasttilduvvojit gáli. Johtolaga mielde lea dolin fievrriduvvon boasta Heahtás Näkkela bakte Bievrrašjávrái ja doppe ain Galggojávrái. Geinnodat heive sihke vánddardan- ja sihkkelastinjohtolahkan.

Galbmagáldu-Bievrrašjávri-geinnodahkii sáhttá vuolgit Galbmagáldus, gosa beassá biillain Njunnása gilis. Náldejávrres geinnodaga sáhttá joatkit Galggojávrre guvlui guovtti sierra geainnu. Nuortaleabbo geinnodat rasttilda Suoma ja Norgga gaskasaš ráji nu ahte dan ii gánnát mannat, jos fárus lea gálvu, man galgá dullet dehe beana. Nuortaleabbo ja oarjeleabbo geinnodat boahtiba oktii Čuvgesávžžis, gos geinnodat joatkahuvvá Galggojávrre bakte Bievrrašjávrái. Bievrrašjávrres vuolgá merkekeahtes 18 km guhkkosaš bálggis, mii vuhtto čielgasit eatnamis ja dat manná Näkkela gili rádjái.

Galbmagáldu-Bievrrašjávri-geinnodat lea merkejuvvon Eanodaga oahpistan- ja áhpásnuvvangártii (Enontekiön opas- ja virkistyskartta 1:100 000). Lassidieđuid johtolagas oažžu Duottar-Sámi luondduguovddážis.

Čáhce- ja meallunjohtolagat

Bievrrašjohka, 43 km, lea gáibideaddji meallunjohtolat, mii álgá Bievrrašjávrris ja nohká Vuottesjávrái. Joga guhkkodat lea 43 km ja gahččanallodat sulaid 100 mettara. Bievrrašjogas leat máŋga juovvás guoikka, ja dat lea buoremusat meallumis alla čázi áigge. Guoikkat váttásnuvvet vulosguvlui manadettiin. Guoikaluohkájuohkima mielde dat I - V -dásis. Vearrámus guoikkat leaba goržžit Kuirinkurkkio ja Kirkkokurkkio. Kuirinkurkkio lea luohkájuohkima mielde hui várálaš. Dat lea goit hui oanehis guoika, man sáhttá álkit mannat meaddel eatnama mielde.

Bievrrašjohka oidno eanadatgárttain (1:50 000) V423 Eanodat ja V424 Näkkel sihke Eanofaga oahpistan- ja áhpásnuvvangárttas 1:100 000. Lassidieđuid meallumis ja guolástusas Bievrrašjogas oažžu Duottar-Sámi luondduguovddážis.

  • Bálvalusat: Bievrrašjávrri lahka lea Bievrrašjávrri ávdinstohpu / várrehusstohpu.
  • Geahkkil, 40 km, álgá lahka Norgga ráji, muhto aitosaš meallunoassi álgá Galbmagáldus, gosa beassá biillain Njunnása gilis. Galbmagáldus lea mátki máđiiluddii sulaid 30 km ja Ovnnešjohkii 40 km. Geahkkil luoitá Ovnnesjohkii Haarakoski buohta, sulaid 14,5 km Heahtá gilis. Mealluma sáhttá joatkit Ovnnešjoga mielde. Geahkkil heive álggahalliide, dannego guoikkat leat álkit.

Sihkkelastinjohtolagat