Vázzin Čuoigan Guolásteapmi Meahcástus Murjen ja guobbariid čoaggin 

Maid Čárbmoaivvis sáhttá dahkat?

Johtit vácci luonddus

Čárbmoaivvi meahcceguovllus eai leat merkejuvvon johtolagat eaige eará bálvalusat, ja nuba meahcásteaddji ja vánddardeaddji galgá iehčanassii birget. Iežas bálgáid johtti beassá Čárbmaoaivvi luonddus vásihit fámolaš dovdamušaid.

Čuoigat meahcis

Čárbmoaivvi guovllus eai leat vánddardeaddjiide bálvalusat. Guovllus johtaleaddji badjealbmáid mohtorgielkáluottat álkidahttet obbasa siste čuoigi olbmo.

Guolástit

Meahcceguovllu ládduin ja jávrriin sáhttá nuvttá oaggut áŋkoriin ja sevttiin ja bilket, ja go lotnu guollenáliiddikšunmávssu (www.eräluvat.fi, suomagillii), de oažžu oaggut maiddái vuokkain, earret TE-guovddáža sierračáziid (www.mmm.fi, suomagillii). Sierračázit leat merkejuvvon gáttiide áššáigullevaš távvaliiguin.

Meahciráđđehusa lustabivdolohpi, 1564 Anára guolástanguovlu (www.eräluvat.fi, suomagillii), gokčá eanet ja addá vuoigatvuođa guolástit maiddái máinnašuvvon sierračáziin ja golgi čáziin guolástanguovlokártta ja lohpeeavttuid mielde.

Eanodaga, Anára dahje Ohcejoga gielddain fásta ássi olbmuin, geat barget ámmátguolástusain, ruovttudárboguolástusain dahje luondduealáhusaiguin, lea goittot vuoigatvuohta oažžut nuvttá lobi guolástussii stáhtii gullevaš čáhceguovlluin máinnašuvvon gielddaid siste.

Fuomáš ahte álo, go buđalda eará guolástusain go áŋkoriin ja sevttiin oaggumiin dahje bilkemiin, de 18-64 -jahkásaš olbmot galget máksit guollenáliiddikšunmávssu (www.eräluvat.fi, suomagillii).

Guolásteaddji: dárkkis guolástusráddjehus "kalastusrajoitus.fi!" (https://kalastusrajoitus.fi/#kalastusrajoitus, suomagillii). 

Lassidieđuid fidne Meahciráđđehusa Avvila bálvalanbáikkis.

Gyrodactylus salaris -luossaparasihtta ii leat vel leavvan min divrras, Jiekŋamerrii luoiti jogaide. Loga lasi.

Meahcástit

Čárbmoaivvi meahcceguovlu gullá lohpeguvlui 1612 Čárbmoaivi (www.eräluvat.fi, suomagillii). Guvlui vuvdet jándoriid mielde ráddjejuvvon meari smávvafuođđolobiid, maiguin olgobáikegoddelašge sáhttá bivdit meahcástanáiggiid olis rievssaha, njoammila, smávvanávddiid ja čáhcelottiid. Boazodoallu lea guovllus mearkkašahtti ealáhus, ja nuba vuodjeleaddji beatnagiin meahcásteapmi lea smávvafuođđolobiiguin gildojuvvon. Guovlluin sáhttet leat boazobargguid dihte áiggiid mielde molsašuddi ráddjehusat.

Smávvafuođđuid meahcástanlobiid Davvi-Sámi guovlluide vuvdet Meahciráđđehusa Avvila bálvalanbáiki, Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida ja Duottar-Sámi luondduguovddáš.

Meahcástus mearkkaša ollu báikkálaš ássiide astoáiggedoaibman, ja fuođđuin ráhkaduvvon árbevirolaš biepmut buktet ođđa lasi davviolbmuid borramušbeavdái. Čárbmoaivvi meahcceguovllu várit ja duoddarat geasuhit báikkálaš meahcásteaddjiid. Deháleamos sálašeallit leat ealga, čukčá ja rievssat. Čárbmoaivi lea guovžaguovlu, lohkameahttun kilomehteriid ležžet meahcásteaddjit šaddan johtit guovžžaid guoradettiin.

Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain fásta ássi olbmot ožžot nuvttá meahcástit iežaset ruovttugieldda stáhtaeatnamiin.

Murjet ja čoaggit guobbariid

Čárbmoaivvi guovllus leat uhccán jeakkit, ja nuba luomi doppe ii báljo gávdno. Vánddardeaddji fidne goittot čáhppesmuorjji, joŋa ja sarrida vitamiidnalassin. Čárbmoaivvi guovllus oažžu čoaggit guobbariid.

Guollenáliiddikšun-

máksu 2018


Guolásteaddji (18-64 jáhkásaš) - máksá guollenáliiddikšunmáksu 
(www.eraluvat.fi, suomagillii)