Nuohttemearka Bádnejávrris. Govva: Sampo ParkkonenČeavetjávri - nuortalaškultuvrra guovddáš

Čeavetjávri lea nuortalaččaid guovddášbáiki Suomasámeguovllus olmmošlogu ja kultuvrra ja árbevieru seailuma dáfus. Čeavetjávrilea nuortalašguovllus. Nuortalašguovlu vuođđuduvvui láhkamearrádusaiguinAnára gieldda nuorttageahčai 1940-logu loahpas. Earret Čeavetjávrrinuortalaččat ásset vel čoahkis Njellimis ja Giđđajávrris (Kiđđâjävri/Kiäváájävri,anárašg.). Nuortalašguovllus ássi nuortalaččain learuovttuguovllusteaset sierra vuoigatvuođat, dego friddja guolástanvuoigatvuohtastáhtačáziin ja vuoigatvuohta cegget guolle- ja meahccebivdobarttaidstáhtaeatnamii.

Nuortalaččaid historjá

Nuortalaččat gullet nuortasámiide, nugomaiddái anáraččat. Árbevirolaš ealáhusat ledje guolástusa lassin boazodoallu jameahccebivdu. Nuortalaččat ásse siiddain, mat ledje bearrašiid ja sogaid hábmenčavges servošat. Guolástus lei váldoealáhus, ja sogaid ja bearrašiidássanbáikkit ledje jávrriid lahka. Sogat fárrejedje ain guolástanvejolašvuođaidmielde jahkodatjohtima mielde guovllus nubbái: sis ledje sierra giđđa-, geasse-ja čakčabáikkit. Dálvái nuortalaččat čoahkkanedje dálvesiidii, man guovddážislei rohkosviessu.

Go dálvesoahti buollái, de Beahcámis ássannuortalaččat fárrehuvvojedje Suoma sisosiide. Go Suoma rádji sirdašuvai, devuođđuduvvui Suonnejela dálvesiidda nuortalaččaide ássanguovlu Čeavetjávrái.Eará nuortalaččat ásaiduhttojedje Njellimii ja Giđđajávrái. Dán evakueremadihte jahkodatjohtin geasse- ja dálvesiiddaid gaskkas nogai ja ráji duohkaibáhce maiddái árbevirolaš guollečázit ja boazodoalloeatnamat.

Bearalhearvvat. Govva: Satu MoshnikoffKultuvra ja gárvodeapmi

Nuortalaččaid identitehta dovdomearkan leatdon doložis atnán nuortalašgiela hállama ja ortodoksalaš oskku. Nuortalašgiellalei guhká dušše hállojuvvon giella: girjegiela ja čállinvuogi ovddidišgohteeaskka 1970-logus. Ortodoksalaš osku lea oassi beaivválaš eallimis, muhtoárbevirolaš vuogit vuhttojit buoremusat ovdamearkka dihte hávdádusain jamuitodilálašvuođain. Árbevirolaš Basuheaddji Trifon Beahcánlaččabassivádjolanávvudeapmi dollojuvvo borgemánu maŋimuš vahkkoloahpa Njellimis,Avvilis ja Čeavetjávrris. Nuortalašnissoniid lávlagiid, leuddiid, eai máhtegallis, muhto árbevierru eallá ainge. Nuortalaččain lea seilon maiddái boaressiidačoahkkimii vuođđuduvvi hálddahusárbevierru. Duodjevieruin leat huimihtilmasat bearalhearvvat, veaddelihtit ja čuopmaduojit.

Nuortalašgávttit leat dehálaš oassiidentitehtas ja kultuvrras. Erenoamážit nuortalašnissona gávttis vuhttonuortaváikkuhus. Eallilan nissonolbmot atnet nuortalašgávtti dávjáárgabeivviidge, nuorat dušše ávvudandilálašvuođain. Nuortalaččaid vieruide jabierggaskultuvrii váikkuhit maiddái ruošša árbevierut.

Eallin dál

Anára gielddas ásset sullii 600 nuortalačča.Nuortalaččaid eallin ii olgguldasat báljo earrán suopmelaččaid eallimis.Boazodoallu joatkašuvvá Njávdáma ja Váhčira bálgosiin, muhto boazodoalu jaguolástusa mearkkašupmi ealáhussan lea maŋimuš logijagiid áigge mealgatgeahppánan. Oassi nuortalaččain leat bargagoahtán dienasbargguin, jamuhtumiidda fas árbevirolaš duddjon lea oalgeealáhus.

Čeavetjávrri skuvllas oahpahitnuortalašgillii. Jagiid 1997-2001 Čeavetjávrris doaimmai vuollel skuvlaahkosašmánáid giellabeassi, mas mánát duhkoradde ja lávlo nuortalašgielat birrasis.Nuortalaš giella- ja kultursiida doaibmagođii čakčat 2001, ja fidnu joatkašuvaijagi 2003 loahpa rádjai. Giella- ja kultursiida sirdá árbevieruid mánáide jaollesolbmuide. Doppe earret eará oahpahallet giela, duddjojit ja málestitárbevirolaš mállásiid.