Soabbatjávri - Terävä-Nattanena dolastallanbáiki, 6 km

Go vuolgá Soabbatjávrris, de šaddá vuos johtit hui juvves eatnamiid mielde. Vánddardeaddjis galggašedje leat juolggis buorit vánddardangápmagat ja álgogeasis ja arvviid áigge gummegápmagat. Álgomátki johttojuvvo Náttašduoddara čohkaid vuolde šaddi boares vuovddis, ja dát lea juvves ossodat. Erenoamážit Seinätunturi ja Terävä-Nattanena gaskasaš ávži lea juvvii ja álgogeasis doppe lea dávjá vel muohta.

Govva: Kimmo Kuure

Muoras dahkkojuvvon mearkačuolddaid lassin vuosttas 6 km:a mátkkis leat maiddái moanat dološ urat johtolatmearkan. Uraid ii oaččo duohtadit (Dološmuitoláhka). Juvves bálgá mielde johttit ollejit johtolaga vuosttas orustanbáikái, Terävä-Nattanena dolastallanbáikái. Ovdalgo olle dolastallanbáikái, de šaddá rasttildit Kulmakko-oja, mas sáhttá goivestit káffečázi káffegievdnái.

Terävä-Nattanena dolastallanbáiki - Terävä-Nattanena aláš, sullii 1 km

Juvves mátki joatkašuvvá, go šaddá gakcugoahtit dolastallanbáikki luhtte Terävä-Nattanena alážii. Terävä-Nattanenii gakcun lea áidna stuorát vuostálat Finnmárkkubálgá mielde jođedettiin. Terävä-Nattanena alážii manni oalgejohtolaga mielde gakcojuvvo 544 m:a allodahkii ja oppa dát ovtta kilomehtera mátki alážii lea hui juvvii. Terävä-Nattanena alážis lea aivve rášša. Terävä-Nattanena alážis lea hui várddus, ja dát fiinna oainnus bálkkaša goittotge máŋggageardásaččat gakcuma dagahan rahčamušaid!

Alážis lea várddus birastahtti duovdagiidda. Terävä-Nattanena lassin Náttašduoddara vihtta eará čohka oidnojit dasttán; Pyhä-Nattanen, Seinätunturi, Serrikainen, Lupukainen ja Suku-Nattanen. UK-álbmotmeahci viiddis duottarguovlu sabmá dobbelis davvin, nuortandavvin ja nuortan. Lullin oidno máidnasiin beakkán Soabbatjávri ja dan duohken Lokka dahkujávri. Dobbelis oarjinlullin oaidno šealgámin Porttipahta dahkujávri. Duottarguovlluid birastahttet suhkkes ginttalguossabohtut. Davviguovlluid áhpejeaggeguovllut oidnojit alážis geahčadettiid mohkohallamin duottarčohkaid ja vuvddiid gaskkas. Birrasiidda várdádettiin sáhttá vuorddekeahttá oainnestit dasttán girona (Lagopus muta), mii oroda jalges duoddaris. Alážis sáhttá njiedjat seamma johtolaga mielde dolastallanbáikái.

Govva: Kimmo Kuure

Terävä-Nattanena dolastallanbáiki - Kaptukaislampi dolastallanbáiki, 9 km

Soabbada luonddumeahci davágeahčen stuorra, oaksás guosat ja assás sámeleatnamat leat ivdnemin dáid duovdagiid. Nattushaara rastá beassá šalddi mielde. Giđabeallai aiddo dákko jođedettiin sáhttá leat dulvi.

Finnmárkkubálgá mielde vánddardettiin gánnáha idjadit. Sullii gaskkamuttus bálgá, Kaptukaislampi dolastallanbáikki oktavuođas sáhttá idjadit tealttás. UK-álbmotmeahci bealde leahkki dolastallanbáiki lea meahccás, smávva Kaptukaislampiid gáttis. Juhkančázi sáhttá váldit Kaptukaisojas, mii lea moaddečuođi mehtera dolastallanbáikkis lulás ja dán ádjaga rastá beassá šalddi mielde.

Kaptukaislampi dolastallanbáiki - Kiilopää geaidnu, 13 km

Kaptukaislampi dolastallanbáikkis sáhttá joatkit mátkki goike vuovdeeatnamiid mielde. Kopsusjávrái manni geaidnovuođđu rasttilduvvo viđa kilomehtera duohken Kaptukaislampiin. Kopsusjávrrigeainnu guoras sullii 600 m Finnmárkkubálgás oarjjás lea lávvu, mas sáhttá orodit dahje idjadit. Loahppamátki manná álkis eatnamiid mielde. Lagešvuvddiid ja beahceguolbaniid mielde vánddardeaddji olle Kiilopää geainnu gurrii. Dán ossodagas dárkilis johtti sáhttá áicat boares beziin johtolatmearkan dolin merkestuvvon fearastagaid.

Kiilopää geaidnu - Laanila, 6 km

Kiilopää geainnus mátki joatkašuvvá Laanilai beahceeatnamiid mielde nu, ahte Kiilopää čohkat báhcet nuorttabeallai. Laanilas on oktavuohta Suoločielggi - Kiilopää guovllu merkejuvvon johtolagaide.