Vánddardit Sihkkelastin Meallun ja suhkan Fatnasin johtin Oaidnámušat ja várdádanbáikkit Čuoigan Guolasteapmi Meahcástus Murjen ja guobbariid čoaggin 

Maid Gálddoaivvis sáhttá dahkat?

Vázzit merkejuvvon johtolagaid mielde

Gálddoaivvi meahcceguovllus leat golbma guhkes merkejuvvon johtolaga, maid guhkkodagat leat 60 - 100 km. Duottarmeahcceguovlu leavvá viidát ja fállá hárjánan vánddardeaddjái erenoamáš vejolašvuođa vánddardit iehčanassii meahcis.

Meallut ja suhkat

Meahcceguvlui gullevaš Idjajávrris vuolgá meallunjohtolat, mii manná luossaguliinis dovddus Njávdánjoga mielde gitta Barentsáhpái. Dát johtolat manná meahcceguovllu siste oppa mátkki Suoma bealde, easkka Norgga bealde johtolat boahtá lagabui geainnu.

Geahčadit oidnámušaid ja várdát

Čuomasvári ala Čeavetjávri-Buolbmát-johtolaga guoras ja Ullovári ala Sámebálgá guoras gánnáha gakcut. Čuomasvári alde oaidná šearádahkan davvin ja oarjin sabmámin Norgga beale jassagáissáid. Buolbmát- ja Veahčajoga šattolaš leagit spiehkastit guorba birasguovlluin.

Čuoigat meahcis

Meahcceguovllu muohtamáilmmis bálle čuoigat gokko ieš háliida. Guovllu áidna čuoiganjohtolat, Čeavetjávri-Buolbmát, lea merkejuvvon meahccái rukses vinjuruossaiguin. Johtolat lea buiga meahcis: čuoiganláhtu eai nanosmahte jeavddalaččat. Danin vánddardeaddji sáhttá šaddat čuoigat obbasis.

Guolástit

Meahcceguovllus oažžu oaggut ja bilket almmá lobi haga, ii goittot luossa- ja čuovžačáziid guoika- ja rávdnjesajiin. Eará guolástusa go oagguma ja bilkema várás 18-64-jahkásaš olmmoš šaddá máksit guollenáliiddikšunmávssu (www.eräluvat.fi, suomagillii) ja oastit áššáigullevaš guolástanlobi. Anára guolástanguovllu lohpi nr 1564 (www.eräluvat.fi, suomagillii) ja Ohcejoga guolástanguovllu lohpi nr 1574 (www.eräluvat.fi, suomagillii) gokčaba eanaš ádjagiid, jogaid ja jávrriid Anára ja Ohcejoga gielddaid siste. Njávdánjoga várás galgá leat guolástanlohpi nr 1565 (www.eräluvat.fi, suomagillii). Njávdánjogas leat guokte guolástanguovllu, ja guolástanáigi jogas lea 1.6. - 20.8. Njávdánjogas gávdno luossa, dápmot, hárri, čuovža, vuskkon, hávga ja njáhká - dábáleamos sálašin lea hárri. Nuortalašguovllus ássi nuortalaččain lea sierra guolástanvuoigatvuohta stáhtačáziide ruottuguovllusteaset.

Guolásteaddji: dárkkis guolástusráddjehus "kalastusrajoitus.fi!" (https://kalastusrajoitus.fi/#kalastusrajoitus, suomagillii). 

Lobiid vuvdet earret eará Meahciráđđehusa Avvila bálvalanbáikkis, Davvi-Sámi luondduguovddážis Siiddas ja Meahcirađđehusa neahttagávppis (www.eräluvat.fi, suomagillii).

Gyrodactylus salaris -luossaparasihtta ii leat vel leavvan min divrras, Jiekŋamerrii luoiti luossajogaide. Loga lasi.

Meahcástit

Gálddoaivvi meahcceguovlu gullá njealje lohpeguvlui: davvin 1603 Gálddoaivi ja 1604 Njuorggán, máddin 1605 Njávdán ja 1607 Gámas (www.eräluvat.fi, suomagillii). Dáidda guovlluide vuvdet jándoriid mielde ráddjejuvvon meari smávvafuođđolobiid, maiguin olgobáikegoddelašge sáhttá bivdit meahcástanáiggiid olis rievssahiid, njoammiliid, smávvafuođđuid ja čáhcelottiid. Gálddoaivvi duottarbadjosiid ja máttageaži viiddis jekkiid birrasiid lagešdievát leat erenoamážit vuonccesbeatnagiiguin bivdi olbmuid miela mielde. Boazodoallu lea guovllus mearkkašahtti ealáhus, ja nuba vuodjeleaddji beatnagiin bivdin lea gildojuvvon daiguin lobiiguin, mat vuvdojuvvojit. Guovlluin sáhttet leat boazodoallobargguid geažil ain áiggiid mielde molsašuddi ráddjehusat.

Govva: Teppo Sirkiä, Vastavalo.fi

Samuli Paulaharju (1965) mielde Anára buoremus rievssateatnamat leat leamaš Iijávrri duohken dahjege Gálddoaivvi guovddášosiin. Vel dálge rievssatbivdu mearkkaša ollu báikkálaš olbmuide sihke astoáiggedoaibman ja dienasgáldun. Davvi-Sámis báikkálaš olbmot dovdet vel dološ bivdinvuogi, gárduma. Gálddoaivvi guovllus rievssahiid gárdu ain dálge soames ámmátbivdi. "Eallima loddi" lea davvin máŋgga bearraša árbevirolaš biebmu. Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain fásta ássi olbmuin lea friddja meahcástanvuoigatvuohta iežaset ruovttugieldda stáhtaeatnamiin.

Smávvafuođđuid meahcástanlobiid Davvi-Sámi guovlluide vuvdet Meahciráđđehusa Avvila bálvalanbáiki ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida.

Murjet ja čoaggit guobbariid

Luomejekkiin ja jokŋa-, sarrit- ja čáhppesmuorjeguolbaniin vánddardeaddji gávdná niestejoatkaga dahje njálgga hersko dálvái vurkenláhkai. Murjjiid ja guobbariid oažžu čoaggit juohke sajis meahcceguovllus ja dasa gullevaš jekkiidsuodjalanguovllus.

Vuojadit

Guovllus leat čuođit jávrrážat. Čáhci lea dain virkkosmahtti galmmas vel geasseguovdilge. Guovllus ii leat almmolaš vuojadangáddi.