Meahcceguovllulágan birrasat

Dát meahcceguovlu lea eanaš 200-300 mehtera allošas badjeeana, mii lea juogo jalgat dahje mas leat hárvveslágan lagešvuovddit. Guovlu heive bures vánddardeapmái. Gálddoaivvi meahcceguovlu lea erenoamážit guolásteaddjiid miela mielde: guollás jogat, duottarádjagat, luobbalat ja jávrrit girjjuhit dán viiddis guovllu. Deanu guokte mearkkašahtti oalgejoga, Veahčajohka ja Buolbmátjohka, golget vuolágeahčen čiekŋalassii borraluvvan johkarokkiin ja leat váldočázádahkan meahcceguovllu guovddášosiin ja davágeahčen. Njávdánjohka, mii geasuha guolásteaddjiid, golgá guovllu máttageahčen: Iijávrris golggiidettiin johka lea guoikái, muhto viehka uhcci, muhto go dasa golget oalgejogat, de vuollelis jogas lea šaddan 100 mehtera govdosaš, doažžadis eatnu. Meahcceguovllu čázit luitet galbma Jiekŋamerrii.

Lieđđedaŋas. Govva: Martti Rikkonen

Loddás jeakkit ja lohkameahttun láddožat ja jávrrit hervejit erenoamážit meahcceguovllu máttageaži. Čázit ja jávrrit girjjuhit duovdaga dávjá máddinoarjin davásnuorttas, ruvžagurgadasaid guvlui. Guovllu máttageahčen lea viehka váttis dádjadit: suhkkes lagešvuvddiid sisa lea bahá láhppot ja jekkiid gaskasaš dievát leat vuollegaččat. Njoaiddos duottarvilttiid, badjosiid guolbbaeatnamiid ja ruvžžaid mielde lea joavdil johtit.

Duoddarat ja várit

Ieš duottarguovllut Gálddoaivvi meahcceguovllus leat guokte: Guorboaivi-Gálddoaivi-duoddarat leat guovllu guovddášosiin ja Deanu máttabeale duoddarat fas leat meahcceguovllu davveoarjjageahčen. Jalges duottarguovllut leat hui njoidosat ja viehka vuollegaččat. Dušše soames duottaraláš lea badjel 400 mehtera alu. Báikkuid duottarvilttiin ceaggájit stohkit mearkan dain ollu lastamáđuin, mat 1960-logu gaskkamuttus duššadedje guovllu lagešvuvddiid. Geađgešlája dáfus hui alkála Čuomasvárri (435 m) lea Norgga ráji lahkosiin meahcceguovllu davvenuorttageahčen. Čuomasvárri earrána báktevuođu dáfus meahcceguovllu eará guovlluin.

Eana- ja báktevuođđu

Maŋimuš jiekŋaáiggi maŋŋá Jiekŋamearra olii gitta Njávdán- ja Buolbmátjogaid leahkái-Buolbmátjávrige lea Jiekŋameara dološ vuotna. Gálddoaivvi meahcceguovllu lea áibbas Suoma davágeahčen ja lea geologalaččat dahjege eana- ja báktevuođu dáfus máŋggabealat. Jiekŋaáiggi maŋŋá riegádan sierralágan eanavuođđočohkiideamit, dego drumliinnat, ravdamorenat ja ruvžžat, leat valjis. Meahcceguovllu báktevuođđu lea eanet alkála go báktevuođđu eará sajis Anára Sámis. Erenoamážit dát vuhtto guovllu šattolaš rođuin ájaguorain.

Gálddoaivvi eallit

Dán meahcceguovllu lottiin erenoamáš mihtilmaslea bižus, man ahkidis njurggohallan addá iežas dovddu meahcceguvlui.Gálddoaivvi meahcceguovllus sáhttá deaividit Suoma divrras hárvenašduottarlottiid: rievssatfálli ja jievjaskuolffi. Duottarmeahcceguovllujeaggegáttat jávrriid luhtte bessejit hárvenaš gálašeaddjit ja čáhcelottit.Mearkkašahtti oassi Suoma ruksesguškil- ja haŋŋánális besse guovllus. Dálvitmeahcceguovllus gávdno dušše soames loddešládja, buot sihkkarepmositvánddardeaddji deaivida garjjá ja rievssaha.

Bižus. Govva: Markus Varesvuo


Gálddoaivvi meahcceguovllus leat valjis buoidagat ja nirppit, ja dieđusge maiddái riebanat. Čeavráid deaivá jeavddalaččat. Gálddoaivvi meahcceguovlu lea ovdal leamaš okta deháleamos njállaguovlluin Suomas. Dieđuid mielde maŋimuš háve njálla lea čivgan guovllus 1990-logu gaskkamuttus. Njála gádjun dihte lea álggahuvvon Life-prošeakta, ja dasa gullá oassin maiddái Gálddoaivvi goasii nohkan njállanáli ealáskahttin. Danin lea erenoamáš dehálaš ahte buot áicamat njálain dahje daid biejuin almmuhuvvojit farggamusat Sámi luonddubálvalusaide (Lapin luontopalvelut). Hui dehálaš lea maiddái almmuhit Meahciráđđehusa eará čuozáhatšlájain - rievssatfállis, skálžžus, goaskimis,bárbmofállis ja giljobaččas.

Gálddoaivvi šattut

Guovllu johkaleagit leat báikkuid huišattolaččat. Doppe šaddet earret eará fiskesviola, biiporássi, rohtojeađjá jaeavru. Eavru šaddá geađgás johkagáttiin. Sámit leat atnán eavrru buoridan dihtebohccomielkki seailuma ja dálvebiepmu C-vitamiidnadoalu. Soahki leaváldomuorran duoddaris: doppe gos lageš ii šat šatta, de moalkkardalládaŋaslágan skierri maiddai badjin jalges duottaralážiin. Ceakko duottarvilttiidmikrodálkkádaga dihte guovllus gávdnojit sihke arktalaš ja máttašlájat: miektanartija gieddesmierra šaddet bálddalagaid bávtti alde. Balsajekkiin šaddetdábálaččat čáhppesmuorji, skierri, guohcarássi ja luomi. Hárvenaš jaráfáidahtton miesttadaŋas gávdno Suomas dušše Gálddoaivvi meahcceguovllus.

Suoma davimus luonddudilálaš beahcevuovdišaddá Buolbmátjoga leagis. Beazi davverádji manná meahcceguovllu máttageahčen.Gálddoaivái mihtilmas jeaggešládja lea balsajeaggi. Balsajeakki lavdnječomainleat jiekŋaváibmosat, mat eai sutta geassitge.

 

Meahciráddehusa publikašuvnnat (julkaisut.metsa.fi, suomagillii)