Suttesája - Luopmošjohka, 2 km

Suttesája lea johtolaga máttageahčin. Suttesádjagis vuolggedettiin johtolat manná álgomátkki čobmás lagešeatnamiid mielde ja njiedjá loahpas Luopmošjoga tealttástallanbáikái. Dán jotholatossodaga lea álki johtit sáttoguolbaniid mielde.

Luopmošjohka - Ruktajávri, 10 km

Luopmošjogas vuolggedettiin vánddardeaddji beassá johtit Luopmošjávrriid gaskasaš gutko mielde Ruktajávrri ávdinstohpui. Gutko alde johtolat manná oppa mátkki čobmás eatnamiid mielde, nu ahte vánddardeaddji šaddá dađistaga vehá goargŋut ja njiedjat. Ovdal Ruktajávrri ávdinstobu johtolat njiedjá baskkes, guovtte jávrri gaskasaš dássidis muotkái. Johtolatossodat lea báikkuid vehá geađgái, muhto liikká dan mielde lea viehka álki johtit. Ávdinstobu lahkosiin lea lávvu beaiveatnui.

Ruktajávri - Geavvogeašláttu, 3 km

Ruktajávrri ávdinstobu maŋŋá johtolat manná fas lagešeatnamiid mielde čuovvovaš tealttástallanbáikki rádjai. Dát álkis johtolatossodat manná álgomátkkis čobmáslágan sáttoguolbaniid mielde.

Geavvogeašláttu - Suohpášája, 8,5 km

Geavvogeašláddo tealttástallanbáikki maŋŋá vánddardeaddji beassá ráhkkanišgoahtit boahttevaš gakcumiidda, dasgo johtolat goargŋu vuosttas háve jalges duoddarii. Álggos lea hui ceakkus, muhto de njoaidugoahtá. Johtolat manná jalges duoddaris moanaid kilomehteriid gitta dassái, go fas njiedjá čuovvovaš gohttensadjái. Dát johtolatossodat lea hui geađgái, ja nuba dan mielde lea váttis johtit. Johtolaga alde jalges duddaris lea stuorra bođubákti (sirdolaiggus). Johtolat njiedjá sullii guovtte kilomehtera mátkki. Álggos dat njiedjá njoidosit, muhto loahpas lea viehka ceakkus njiedjat. Tealttástallanbáikkis lea maiddái hirsagoahti beaiveatnui.

Suohpášája - Gaskkamuš Suohpášája, 1,5 km

Tealttástallanbáikkis vuolggedettiin johtolat gorgŋe vuot ceggosit lagešeatnamiidda. Dát goargŋun ii leat guhkki muhto ceakkus. Sullii kilomehtera duohken dolastallanbáikkis Geavvoroggi fáhkkestaga iđista oidnosii. Dát lea sihkkarit johtolaga áibmadeamos oaidnámuš. Johtolat manná muhtun mátkki Geavvoroggeravdda ja de fas jorggiha johkarokkis dobbelažžii lagešeatnamiidda ja njiedjá čuovvovaš tealttástallanbáikái ájaroggái. Dakko lea ceakkus njiedjat, ja maŋimuš ossodaga ovdal ádjaga vánddardeaddji šaddá njiedjat ráhpaid mielde.

Gaskkamuš Suohpášája - Fiellogahjohka, 5 km

Ádjagis vuolggedettiin vánddardeaddji šaddá vuot goargŋut ceakko ráhpaid mielde. Dasto johtolat manná gaskkohagaid jalges duoddaris ja gaskkohagaid lagešeatnamiid mielde. Dán ossodagas johtolat njiedjá soames háve ceggosit ráhpaid mielde duottarájarokkiide ja gorgŋe fas nuppe bealde vieltti mielde bajás. Loahpas johtolat njiedjagoahtá Geavvoroggái Fiellogahgoržži lusa. Dakko lea guhkki njiedjat, álggos lea njoaiddus muhto hui ceakkus loahpas. Maiddái dál šaddá njiedjat vuolágeaži vieltti ráhpaid mielde. Ráhpaid maŋŋá Fiellogahjohka rasttilduvvo váijersuohppaga bokte. Dát johtolatossodat leat geađgái ja báikkuid leat bođueana ja -geađggit, ja danin lea váttis johtit. Tealttástallanbáikkis lea lavdnjegámme beaiveatnui.

Fiellogahjohka - Roajášjávri, 9,5 km

Fiellogahgoržžis joatkkedettiin vánddardeaddji šaddá vuot gorgŋet ceakko ráhpaid mielde bajás Geavvorokkis. Álggos lea ceakkus, muhto johtolat olle viehka fargga jalges duoddarii, gos dat goargŋu njoidoseappot duottarvieltti. Buohkanassii šaddá goargŋut sullii golbma kilomehtera. Dan maŋŋá johtolat manná jalges duoddaris, gaskkohagaid duottarjekkiid mielde. Jalges duottar lea geađgái muhto duolbbas. Duottarjeakkit eai leat nu geađgái, nuba daid mielde lea geahppaset johtit. Loahpas johtolat njiedjá fas Geavvoroggái fiinna beahceguolbaniid gaskka. Álggos johtolat njiedjá njoidosit, muhto fargga lea juo ceggoset njiedjat. Vieltti vuolágeahčen lea hui ceakkus ja vuot šaddá loahppamátkki njiedjat ráhpaid mielde.

Roajášjávri - Gamajotnjálmmeluoppal, 3 km

Tealttástallanbáikkis johtolat joatkašuvvá duolba muhto geađgás eatnamiid mielde vuosttas váijersuohppagii, gokko Geavvu rasttilduvvo. Suohpa lea sullii kilomehtera duohken tealttástallanbáikkis. Nuppe bealde joga johtolat manná ainge duolba muhto geađgás eatnamiid mielde šattolaš jogasisšattolašvuođa čađa čuovvovaš tealttástallanbáikái ja váijersuohppagii.

Gamajotnjálmmeluoppal - Gamajotsuohpášája, 1,5 km

Suohppaga maŋŋá johtolat manná vel muhtun mátkki johkaráigge ovdalgo gorgŋe jalges duoddarii. Dán háve ii gakcojuvvo ráhpaid mielde, muhto johtolat gorgŋe álggos hui ceakko, geađgás bákteravdda. Johtolat njoaidu fargga duolba duottarvieltin, vaikko goargŋu vel sullii kilomehtera gitta tealttástallanbáikái. Tealttástallanbáikkis lea maiddái goahtelávvu čuoikasuodjin.

Gamajotsuohpášája - Gaskkamuš Njaggaljávri, 8 km

Tealttástallanbáikkis johtolat joatkašuvvá jalges duoddaris njoaiddos duottarčilggiid bajás ja vulos. Ossodaga gaskkamuttus johtolat njiedjala ceggosit duottarájaroggái ja gorgŋe fas bajás. Vieltti vuolágeahčen leat ráhpat sihke gakcun- ja njiedjansajis. Dán ossodaga geažis lea Gaskkamuš Njaggaljávrri tealttástallanbáiki, muhto ovdal dan lea vuos johtolaga ceggoseamos njiedjan. Dát njiedjan lea guhkki. Álggos johtolat njiedjá njoidosit muhto fargga lea juo ceggoset. Báikkuid lea hui geađgái ja ceakkus. Ossodaga geažis leat hui ceakko ráhpat, main leat moanat čuođit ráhppabánit.

Gaskkamuš Njaggaljávri - Tapiola Goahti, 1 km

Johtolat joatkašuvvá fas nu ahte šaddá gorgŋestit ceakko ráhpaid mielde eret johkarokkis. Čuovvovaš kilomehtera johtolat manná vulos ja bajás hui geađgás ja juvves eatnamiid mielde gitta tealttástallanbáikái Geavvogáddái. Tealttástallanbáikkis lea muorravisti (goahti lea buollán gesiin 2015), dolastallansadji ja olgohivsset.

Tapiola Goahti - Beahcelávojávrrit, 2 km

Tealttástallanbáikkis johtolat joatkašuvvá vulos Geavu. Dán ossodaga álggogeahčen lea okta johtolaga váddáseamos gakcumiin. Johtolat gorgŋe measta njuolgga bajás bákteseaidnái giddejuvvon juolgesajiid mielde. Veahkkin gakcumis lea maiddái toavvadorjjohat. Ovdal suohppaga johtolat dásáiduvvá ja loahppamátkki dat manná njoidosit čobmás jogasissoahkevuovddi siste. Johtolat rasttilda Geavu váijersuohppaga bokte tealttástallanbáikái.

Beahcelávojávrrit - Guoikgáhritája, 2 km

Johtolat joatkašuvvá ain vuollin johkarokkis beahceguolbana mielde. Johkarokkis eret vánddardeaddjit gakcot vuos ráhpaid mielde, ja dasto johtolat joatkašuvvá čobmás ja geađgás eatnamiid mielde gitta tealttástallanbáikái.

Guoikgáhritája - Silkeája, 3,5 km

Tealttástallanbáikki maŋŋá johtolat goargŋu ainge muhto dán háve mealgat njoidoseappot. Gakcuma maŋŋá lea duolbbas ja geahpas johtit. Geamus Bálddotjávrri ja Stuorra Bálddotjávrri gaskasaš muotkki ja jeaggeguovllu lea álki rasttildit rovi mielde čuovvovaš tealttástallanbáikái.

Silkeája - Ganešjávri, 2,5 km

Maŋimuš kilomehteriid ovdal johtolaga geaži, Ganešjávrri, johtolat mohkohallá vulosguvlui geađgáslágan guolbaniid mielde. Johtolaga geažis leat ráhpat, maid mielde lea ceakkus njiedjan Ganešjávrái.