Suttesája - Luopmošjohka, 2 km

Suttesája lea johtolaga máttageahčin. Suttesádjagis vuolggedettiin johtolat manná álgomátkki čobmás lagešeatnamiid mielde ja njiedjá loahpas Luopmošjoga tealttástallanbáikái. Dán ossodaga lea álki johtit sáttoguolbaniid mielde.

Luopmošjohka - Ruktajávri, 10 km

Luopmošjogas vuolggedettiin vánddardeaddji beassá johtit Luopmošjávrriid gaskasaš gutko mielde Ruktajávrri ávdinstohpui. Gutko alde johtolat manná oppa mátkki čobmás eatnamiid mielde, nu ahte vánddardeaddji šaddá dađistaga vehá goargŋut ja njiedjat. Ovdal Ruktajávrri ávdinstobu johtolat njiedjá baskkes, guovtte jávrri gaskasaš dássidis muotkái. Johtolat lea báikkuid vehá geađgái, muhto liikká dan mielde viehka álki johtit. Ávdinstobu lahkosiin lea lávvu beaiveatnui.

Ruktajávri - Njávgoaivi, 6 km

Ruktajávrri ávdinstobus vuolggedettiin johtolat gakcugoahtá lagešeatnamiid mielde jalges duoddarii. Johtolat luoitá duottargorsii ja gorgŋe fas jalges duoddarii ovdalgo njiedjagoahtá Njávgoaivvi ávdinstohpui. Ávdinstobu olggobealde lea beaiveatnui oaivvilduvvon goahtelávvu. Dál lea álkis ossodat johtit.

Njávgoaivi - Áhkojoga gámme, 7,5 km

Ávdinstobus johtolat joatkašuvvá njoidosit vuolágeaževieltái badjelaš kilomehtera veardde, man maŋŋá šaddá rasttildit Njávgoaijoga gáli. Joga rasttildeami maŋŋá šaddá fas gakcut, muhto gitta jalges duoddarii ii dárbbaš dán háve gakcut, muhto johtolat manná oppa áigge lagešeatnamiid mielde. Ovdal gámme johtolat manná soames háve bajás ja vulos lagežiid siste. Johtolaga alde lea maiddái soames duottarája, maid šaddá gállit rastá.

Áhkojoga gámme - Guivvi ávdinstohpu, 10 km

Lissa gámme maŋŋá johtolat goargŋugoahtá jalges duoddarii, man mielde johtolat eanaš mannáge. Johtolat njiedjá soames háve duottarájarokkiide. Čeavrresjoga roggái lea hui ceakkus njiedjat, seammaláhkai maiddái fas doppe gakcut bajás. Loahppamátkki dát ossodat manná duolba jalges duottareatnamiid mielde, muhto johtolat lea hui geađgái ja juvvii. Guivvi ávdinstohpu oidnogoahtá jalges duottarduovdagis juo badjel kilomehtera duohken.

Guivvi ávdinstohpu - Guivi - Guivvi ávdinstohpu, 8 km

Ávdinstobus vuolgá njealje kilomehtera guhkkosaš johtolat Guivvi (641 m) ala, nu ahte šaddá oppa áigge gakcut geađgás duottarvieltti mielde. Vánddardeaddji máhccá fas seamma johtolaga mielde. Guivái manni johtolaga alde rohtte Vuovdaguoikka guvlui bálggis, mii nohká luonddumeahci ráji duohkai.

Guivvi ávdinstohpu - Fiellogahjohka, 13 km

Dán johtolatossodaga Guivvi ávdinstobus Buordnajogas lea viehka álki johtit duolba eatnamiid mielde. Johtolat manná lagešeatnamiid ja jalges duoddara rádjeguovlluid mielde váriid gaskka.

Johtolat manná vuos dássidis, álkis eatnamiid mielde duottarjekkiid ja lagešeatnamiid mielde. Bođosroajá buohta johtolat njiedjá hui ceggosit guovtte duottarájaroggái, maid maŋŋá lea fas hui ceakkus gakcut bajás. Dakka maŋŋá álgá guhkes njiedjan Fiellogahgoržži guvlui. Moanaid kilomehteriid mátkkis johtolat njiedjá njoidosit ja loahpas njiedjagoahtá ceggosit Geavvoroggeravdda. Vuolágeaževieltti šaddá njiedjat ceakko ráhpaid mielde.

Fiellogahjohka - Gaskkamuš Suohpášája, 5 km

Dát johtolatossodat álgá nu ahte rasttilduvvo vuos Fiellogahjohka váijersuohppaga bokte, man maŋŋá johtolat gorgŋe hui ceggosit Geavvorokkis jalges duoddarii. Dát gakcun lea guhkki, muhto dat njoaidugoahtá mađe badjelii duoddarii olle. Johtolat manná gaskkohagaid jalges duoddaris ja gaskkohagaid lagešeatnamiid mielde ja njiedjá soames háve ceggosit ráhpaid mielde duottarájarokkiide ja gorgŋe fas nuppe beale vieltti mielde bajás. Dán ossodaga geažis leat ráhpat, mat njidjet ceggosit smávva ádjagažžii. Dát ossodat lea geađgái ja báikkuid leat bođueana ja -geađggit, ja danin lea váttis johtit.

Gaskkamuš Suohpášája - Suohpášája, 1,5 km

Ádjaga duohken johtolat goargŋu vuot ceakko ráhpaid mielde bajás ájarokkis. Álggos johtolat manná lagešeatnamiid mielde ja lahkona vehážiid Geavvorokki. Johtolat manná muhtun mátkki Geavvoroggeravdda ja olle duovdaga dáfus várra dán johtolaga fiidnáseamos báikái, gos lea hui várddus ieš Geavvoroggái. Loahppamátkki johtolat manná čuovvovaš tealttástallanbáikái lagešeatnamiid mielde, ja ossodaga geažis lea vuot ceakko muhto oanehis njiedjan ájaroggái. Tealttástallanbáikkis lea maiddái hirsagoahti beaiveatnui.

Suohpášája - Geavvogeašláttu, 8,5 km

Álggos johtolat vuos gorgŋe ceggosit ja de vielti njoaidu, ja johtolat joatkašuvvá sullii guovtte kilomehtera guhkkosaš vuostálahkan. Dát johtolatossodat manná oppa áigge jalges duoddaris ja rasttilda ain gaskkohagaid smávva duottarádjagaččaid. Johtolaga alde jalges duoddaris lea stuorra bođubákti (sirdolaiggus). Ovdalgo vánddardeaddji olle čuovvovaš gohttensadjái, de sus lea vuot oanehis ceakko vielti njiedjat. Dát johtolatossodat lea hui geađgái, danin dan mielde lea váttis johtit.

Geavvogeašláttu - Ruktajávri, 3 km

Geavvogeašláddo tealttástallanbáikkis Ruktajávrri ávdinstohpui leat álkis sáttoguolbanat. Johtolat manná njoidosit čobmás lagešeatnamiid mielde. Ávdinstobu lahkosiin lea lávvu beaiveatnui.

Ruktajávri - Luopmošjohka, 10 km

Ruktajávrri ávdinstobu maŋŋá johtolat manná guovtte jávrri gaskasaš baskkes muotkki bokte. Johtolat gorgŋe dasto Luopmošjávrriid gaskasaš gutkui, man mielde vánddardeaddji olle Luopmošjoga tealttástallanbáikái. Gutko alde johtolat manná njoidosit čobmás eatnamiid mielde. Nuba dađistaga šaddá vehá goargŋut ja njiedjat. Dát lea geađgáslágan johtolatossodat, muhto dan mielde lea liikká álki vázzit.

Luopmošjohka - Suttesája, 2 km

Luopmošjoga tealttástallanbáikkis álgá johtolaga maŋimuš ossodat nu, ahte šaddá vuos gorgŋestit čobmás lagešeatnamiidda. Geavu johtolaga geahči lea Suttesádjagis.