Ávželuondu

Geavu luonddumeahci dovddaldat; njálla Bávttiin lea erenomáš šaddanbiras. Bávttit leat dálvit measta muohttaga haga, beaivváš ligge daid johtilit, golgi čázit ja lottiid baikkat duktejit daid. Bávttiin loktetge bures máŋggat hárvenaš šlájat, ee. muhtin narttit ja iđussuotnašattut. Geavu bávttiid lávejit gohčodit šaddodieđalaš uhcašaddogárdin. Geavorokkis šaddet eanet go maid sáhttá govahallat maiddái beazit, dasgo ávžži dálkkádat lea buoret go birrasis. Buot guovllu čázit golget loahpas Deanu bokte Jiekŋamerrii.

Geavorokki eallit ja šattut leat birrasa ektui valjis ja máŋggabeallagat. Dat boahtá kanjona molsašuddi eanavuođus, buorre lavttasvuođas ja dálkkádagas. Geavus sáhttá gávdnat dakkár hárvenaš šattuid go báktesmierra dahje biikasiepman, maidda Geavoroggi lea okta hárvenaš šaddanbáikkiin Suomas.

Kanjona ceakkobákti fállá maiddái lottiide vuogas bessensajiid. Geavorokkis bessejit ee. boaimmážat ja bieggafállit.

Boaimmáš. Govva: Markus Varesvuo

Kanjona riegádeapmi

Ohcejoga Báišduoddariin Anárii Suoločielgái olli granulihttabáktevuođđu lea sullii 1900 miljovnna jagi boaris. Laigosiid sirdáseami dihte sullii 70 miljovnna jagi dassái dat badjánedje duoddarin ja báikkuid fas vuddjo ávžin. Dalle šattai maiddái Geavu doajáhatávži.

Geavorokki báktevuođđu čohkiida sierralágan geađgešlájain, mat girdet iešguđetláhkai mollaneami ja gollama. Eanavuođu ja duovdaga maŋimuš rievdadeaddji leamašan 10 000 jagi dassái nohkan jiekŋabadji ja dan suddančázit.

Duottarmarrasat

Luonddumeahci váldošaddotiipan leat sierralágan duottaralážat- ja marrasat. 1960-logus duottarmihttára máhtu duššadii olu soahkemarrasiid. Viiddis guovlluin leat ainge ruojus stohkkevuovddit.