Maid Heahtás sáhttá dahkat?

Vázzit merkejuvvon johtolaga mielde

Heahtá guovllus beassá merkejuvvon johtolagaid mielde Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahccái sihke davás, Näkkelä gillái. Dáid johtolagaid lassin guovllus lea moadde oanehit luonddubálgá.

Vánddardit meahcis vácci

Heahtás vuolgá bivnnohis 55 km guhkkosaš Heahttá - Bállás -johtolat Bállásduoddaris vánddardeami sáhttá joatkit Olosii, Ylläsii dehe Levi rádjái. Heahtás sáhttá vázzit maid davás bálgá mielde, mii manná Näkkelii. Näkkelis mátkki sáhttá joatkit almmolaččat adnojuvvon johtinluottaid mielde Bievrrašjávrri rádjái. Hárjánan vánddardeaddjit sáhttet vánddardit gáibideaddji geinnodaga mielde Bievrrašjávrris Galggojávrri bakte Galbmagáldui. Dát geinnodat ii leat merkejuvvon eatnamii.

Govva: Heikki Sulander / Rinkkaputki.com

Meallut ja suhkat

Heahtá gilli, mii lea Ovnnesjávrri gáttis, lea vuogas vuolginbáiki meallun- dehe suhkanmuotkái. Jávrefávlli mielde lea suohtas sugadit čáppa geassebeaivve. Meallut besset jávrri mielde njuolga Ovnnesjohkii, mii lea okta Sámi bivnnuheamos meallunjohtolagain. Heahtá guovllu fitnodatolbmuin sáhttá láigohit dárbbu mielde suhkanfatnasiid dehe kanohtaid.

Várdát lottiid

Heahtá lahkosiin leat guokte loddevárddu. Gilis sulaid miilla nuorttas lea Yrjö Kokko -loddevárdu (www.tosilappi.fi, suomagillii), gos lottiid várdáma olis sáhttá oahpásnuvvat dávvaliidda, mat muitalit Ovnnesjoga savvona lottiin sihke Yrjö Kokkos. Sotkajávrris, sulaid 18 km heahtás oarjjás, allána Sotkajávrri loddevárdu (www.tosilappi.fi, suomagillii), mii lea earenoamáš buorre loddečuozáhat sihke bárpmus muotkunáigge ja bessenáigge.

Geahččat oaidnámušaid ja oidnosiid

Girkogili guoras allána Jyppyrävárri, man čohkkii sáhttá gizzut luonddubálgá mielde ovddošit birastahtti duottarduovdagiid. Jyppyrä várdogoađis oaidná bures Bállás-Ovnnesduoddariid čohkaid, mat ceaggájit lulábealde. Čohkain davimus lea Bassečearru, man alážii sáhttá gizzut vánddardanjohtolaga mielde, mii vuolgá Ovnnesjávrri lulábealde.

Govva: Sari Alila.

Oahpásnuvvat luondduguovddážii

Duottar-Sámi luondduguovddáš, mii lea Heahtás, lea birra jagi rabas. Luondduguovddážis sáhttá oahpásnuvvat luonddu- ja vánddardančájáhusaide, mat muitalit guovllus, sihke oastit dárbbatlaš guolástan-, meahcástan- ja luoddalobiid sihke gárttaid.

Oahpásnuvvat luonddubálgái

Duottar-Sámi luondduguovddáža šiljus vuolgá bálggis, mii muitala historjjás, Jyppyrävári čohka nala ja vári vuollehállamis manná Goddebálggis, mii muitala goddebivdokultuvrras.

 

Čuoigat láhttuid mielde

Heahtá guovllus leat olu mášiinnaiguin fuolahuvvon láhttut. Jyppyrä eatnamiid láhttuid lassin gilis vulget máŋggat láhttut Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahccái. Eanas láhttuin heivejit sihke árbevirolaš ja luistenčuoigamii. Láhttofierpmi fuolaheamis vástida Ounaksen Tunturiladut ry (Ovnnesa Duottarláhttut rs.)

Govva: Maarit Kyöstilä

Guolástit

Heahtá guovllus sáhttá geasset oaggut ja dálvet oaggut jieŋa nalde juohkeolbmo vuoigatvuođain, goas lobit eai dárbbahuvvo. Rávdnječáziin oaggun jieŋa nalde ja máhtovuokkain lea gildojuvvon. Guollenáliiddikšunmávssuin (www.eraluvat.fi, suomagillii) sáhttá guolástit buot viidodaga jávrriin ja láttuin. Heahtá lagašviidodagaid eará čázádagain guolásteapmái dárbbahuvvo guollenáliiddikšunmávssu lassin Heahtá osolašgotti guolástanlohpi, man sáhttá háhkat Heahtá guovllu fitnodagain.

  • Guolásteaddji: dárkkis guolástusráddjehus "kalastusrajoitus.fi!" (https://kalastusrajoitus.fi/#kalastusrajoitus, suomagillii). 

Ovnnesjohka heive earenoamáš bures dolgevuogga- ja vuoggaguolásteddjiide. Čuovžža, hávgga ja vuskona lassin jogas sáhttá goddit dápmoga ja hárre. Ovnnesjogas guolástettiin galgá máksit guollenáliiddikšunmávssu sihke háhkat lobi čáhceviidodaga hálddašeaddjis. Go johka lea máŋgga sierra osolašgotti viidodagas, dat lea juhkkojuvvon máŋgga sierra lohpeviidodahkii. Álgooassi Ovnnesjogas sihke eará Heahtá lagašviidodaga čázádagain gullet Eanodaga osolašgotti viidodahkii. Vuottesjávrri osolašgotti viidodat álgá Suorreguoikkas, dehege báikkis, gos Geahkkil luoitá Ovnnesjohkii. Eanodaga bealde leat dasa lassin stáhta ja Bealdovuomi osolašgotti čáhceviidodagat. Ovnnesjogas Gihttela bealde álgá Ovnnesjoga oktasašlohpeviidodat (www.ounasjoki.fi, suomagillii). Lassidieđuid Ovnnesjoga ja Heahtá birrasa guolástusas oažžu Duottar-Sámi luondduguovddážis.

Sihkkelastit

Heahtá gili čađa manná váldegottálaš sihkkelvánddardanjohtolat nr 21. Johtolat lea merkejuvvon ruškesvilges sihkkeldovddaldagain. Heahtá lagašeatnamiin lea vejolaš vuodjit maid meahccesihkkeliin (www.tosilappi.fi, suomagillii). Johtolaga dássi molsahuvvá álki rájes hui váddása rádjái.

Dádjadit

Heahtá guovllu eatnamat heivejit bures meahccedádjadeapmái. Jyppyrä eatnamiin dádjadeapmi lihkostuvvá álggahalliinge, go fas Ovnnesduoddara eatnamat gáibidit buriid álššaid hárjánan olbmuinge. Jyppyräs lea giddesceahkastatfierpmi, ja doppe ordnejuvvojit duollet dálle eahkesceahkkumat. Meahccedádjadeapmái heivvolaš gárttaid oažžu Duottar-Sámi luondduguovddážis.

Murjet ja čoaggit guobbariid

Murjjiid ja guobbariid čoaggimis beroštuvvan olbmuid gánnáha dollet meahccái Heahtá guovllus. Sarrimiid lassin guovllus gávdná muhtin veardde joŋaid ja luopmániid. Guopparčoaggige ii dárbbat beare guhkká vázzit gore guorosin, daningo buorit guopparbáikkit gávdnojit aivve gili lahka.

Vuodjit mohtorgielkkáin

Heahtá eatnamiid bakte mannet mohtorgielkájohtolagat (www.metsä.fi, suomagillii) Eanodaga sierra guovlluide sihke Muonioi ja Gihttelii. Dáin johtolagain vuoddji ii dárbbat lobi. Heahtá guovllu mohtorgielkáluottaid bajásdoalu ovddasvástádus lea Eanodaga suohkanis (www.enontekio.fi,). Heahtás Bálojávrri bakte Gilbbesjávrái gielkkáin vuoddji galgá lonistit Meahciráđđehusa mohtorgielkávuodjima luoddalobi (www.eraluvat.fi, suomagillii). Luoddalobi sáhttá háhkat Duottar-Sámi luondduguovddážis.