Heahttá - Bállás-johtolaga rávvagat ja njuolggadusat

Rávvagat johtaleapmai

  • Johtolagas galgá doahttalit Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahci ortnetnjuolggadusaid.
  • Álbmotmeahcis oažžu lihkadit vácci ja čuoigga earret Onnasjávrri ja Čuonjávuomi ráddjehusosiid, main geaseáigge lihkadeapmi lea ráddjejuvvon.
  • Riiden ea leat lobálaččat.
Nuorra vánddardeaddjit Siosgura ádjaga luhtte. Govva: Markku Pirttimaa

Dealttástallan ja dolastallan

  • Johtolaga guoras dealttástallan ja dolastallan lea lobálaš dušše stobuin ja dolastallanbáikkiin. Meahccebuollinváruhusa áigge sajusdola cahkkeheapmi lea goitge gildojuvvon.

Bohccot

  • Álbmotmeahci guovlu lea golmma bálgesa boazodoalloguovlu. Bálgesiid rájiin leat cagganáiddit. Daid rasttildeapmi eará sajes go verráhiin ja badjelmanni šalddiin lea váttis. Vánddardanjohtolagaid buohta leat ráhkaduvvon rasttildanbáikkit. Eandalii lea dehálaš giddet verráha rasttildeami maŋŋel. Jos ovddal boahtá boazoolbmuid vuojihan eallu, de lea sihkkareamos vuohki orrut ráfehuhtekeahttá vuojiheami ohcalit eret oidnosis dehe muđuid bissut lihkatkeahttá sajistis ja vuordit jaska ealu meaddelmannama.
Näkkel ja Giro balgosiid gaskašas rádjeáidi. Govva: Seija Olkkonen

Ovddalgihtii ráhkkaneapmi

Mátketelefuvnnaid gullon

  • Vaikko Suoma mátkekommunikašuvdnafierpmit leatge gokčevaččat, Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahci guovllus sáhttet leat itkoguovllut eandalii duottarskurččuin. Dárkkis mátketelefonfierpmi gokčevašvuođa iežat telefunoperáhtoris. Dasa lassin leat báikkit, main mátketelefuvdna ii doaimma dehe telefuvnnain leat hehttehusat. Dakkár diliin sáhttá veahkehit omd. go manná eará eatnamiid allelii, varddos báikái ja/dahje váldá telefovnna SIM-goartta eret heahteriŋgema boddii. Gánnáha maid váldit vuhtii, ahte sierralágán mátketelefuvnnaid gaskkas leat gullonerohusat.

Dorvvolašvuohta

  • Ale vuolgge meahccái akto, alege earrán iežat joavkkus.
  • Váldde fárrosat gártta, kompássa, dolacahkkehan- ja vuosttašveahkkeneavvuid sihke niestti. Juhkanbohttala gánnáha álohii deavdit čáhcebáikkis.
  • Fuomáš dálkediliid. Muitte, ahte duoddaris dálki sáhttá rievdat hirpmástuhtti jođánit. Mierkan ja murkun deaivanmáhttu beahttá álkit.
  • Gárvot riekta. Váldde fárrosat liegga ja bieggajeahkki biktasiid. Muitte maid molssabiktasiid. Buoremus juolgegárvvut leat čáhcejeahkki vánddardangápmagat.
  • Muital johtolatplánat lagamužžásat dehe guovllu luondduguovddážii. Ilmmut iežat go leat máhccan.
  • Čále iežat nama ja johtolatplána stobuid guossegirjjiide.
  • Dorvvolaččamus lea vánddardit merkejuvvon johtolagaid mielde.
  • Álbmotmeahcis doaibmá gádjunbálvalus. Veahkki diŋgojuvvo álohii heahtenummáris 112.
  • Váldde mielde vuosttašveahkki dárbašiid.
  • Ođđaseamos áigeguovdilis áššit gávdnojit suomagielalaš fierpmesiidduin.

Jagiáiggit

  • Buoremus vánddardanáigi lea mihcamáraid sulaid rájes gitta golggotmánu beallemuddui. Muohta suddá Bállás-Ovnnesduoddariin eanasin juo miessemánus, muhto vel geassemánus gurain lea muohtagovččas. Geassemánu álggus duottarbálgát leat njuoskasat ja hearkkit gollamii. Eatnamiid viiddes gollan lea váttisvuohta, mii vearrána geažos áigge. Geassemánu álggu vánddardeamit leat luonddu gollama dáfus vearrámusat, daningo eanan lea vel njuoskkas ja hávváduvvi. Duosttášeamos vánddardanáigi leanai easka mihcamáraid maŋŋel.
  • Mihcamáraid čuike, muhto duottarjohtolagat heivejit vánddardeapmái maid geasseguovdil, daningo bieggabossun gavdnje divrriid eret divregivssi áigge. Borgemánu loahpas divreáigi lea meaddel.
  • Ruškki feargáivuohta molsašuddá jagiid mielde. Buoremus ruški lea gaskamearálaččat čakčamánu 10. beaivve sulaid.
Bállasjávrri guovllos duoddarii. Govva: Eila Autto

Sesoŋŋaáiggit

  • Johtolahkii lea eanemus bahkkehallan ruškeáigge čakčamánus. Alimus bahkadas lea čakčamánu 36 - 38 vahkuid. Jos várrehusstohpu ii leat várrejuvvon, de gánnáha váldit dealttá mielde. Golggotmánnu buktá fas mielddis jaskatvuođa go luondu ráhkkana váldit dálvvi vuostá.

Doala beatnaga gitta. Govva: Seppo Leinonen

Luonddusuodjalanguovlluin biebmoeallit eai oaččo leat veaiddalasas.