Rávvagat Mallá luonddumeahcis lihkadeapmái

  • Guovllu eatnamiin vánddardettiin váldde vuhtii ahte luonddumeahcit leat vuođđuduvvon earenoamážit luonddusuodjaleami ja dieđalaš dutkamuša várás. Bievllaáigge lihkadeapmi eará sajes go merkejun johtolagaid mielde gáibida lobi, mii ohccojuvvo Meahciráđđehusas. Dálvveáigge viidodagain sáhttá čuoigat lupmosit, muhto mohtorgielkávuodjin lea gildojuvvon. Mallá luonddumeahci atnu stivrejuvvo ortnetnjuolggadusain (julkaisut.metsa.fi).
  • Mallá luonddumeahcis lea lobálaš
    • vázzin merkejuvvon bálgá mielde
    • čuoigan muohtaáigge
    • idjadeapmi Guohkkemašjávrre ávdin- dehe várrehusstobus
    • dealttástallan Guohkkemašjávrre ávdinstobu šiljus.
  • Mallá luonddumeahcis lea gildojuvvon
    • dihkkáduvvon bálgáid nalde spiehkasteapmi
    • lihkadeapmi eará ládje go vácci dehe čuoigga
    • meahccesihkkelastin
    • ribahuhttin
    • šattolašvuođa sihke eanan- ja báktevuođu vaháguhttin
    • elliid muosehuhttin dehe vaháguhttin
    • meahcce- ja guollebivdu
    • murjen, guobbariid čoaggin sihke šattuid, elliid dehe daid osiid váldin
    • biebmoelliid luovos doallan
    • gohtten ja sajušdola cahkkeheapmi
    • bohccuid guođoheapmi
    • buot luonddu, duovdaga dehe eará birrasa nuppástuhtti dehe muosehuhtti doaibma
    • mohtorfievrruiguin vuodjin
    • Mallá luonddumeahci ortnetnjuolggadus ollislažžan

Ovddalgihtii ráhkkaneapmi

Mátketelefuvnnaid gullon
  • Vaikko Suoma mátketelefonfierpmit leatge gokčevaččat, de Mallá luonddumeahcis leat itkobáikkit. Dárkkis mátketelefonfierpmi gokčevašvuođa iežat telefonoperáhtoris. Dasa lassin leat álohii báikkit, main mátketelefuvdna ii doaimma dehe telefuvnnain leat hehttehusat. Dakkár diliin sáhttá veahkehit go ohcala alit báikái, jalgii ja/dehe váldá eret telefuvnna SIM-goartta heahtetelefuvnna muddui. Gánnáha maid váldit vuhtii, ahte sierralágán mátketelefuvnnaid gaskkas leat erohusat gullomis.

Dorvvolašvuohta ja biergasat

  • Mallá luonddumeahcis lihkadettiin gánnáha váldit mielde gártta, kompássa ja áššálaš vánddardanbiergasiid. Muitte, ahte duoddaris dálkedilit molsahuvvet hui fáhkka ja geassetnai sáhttá muohttit.
  • Ovdal reisui vuolgima gánnáha oahpásnuvvat Vánddardeami ABC:a cavgilemiide birrasa seasti vánddardeamis.  
  • Luonddumeahci bálgá nalde leat muhtin muddui rovit. Meahccegápmagiid gánnáha liikká váldit fárrui dađi mielde makkár lea dálki. Geasset sáhttá leat olu čuoika ja danin čuoikasuojis lea dalle ávki.
  • Vuolggedettiin reisui gánnáha dahkat ilmmuhusa iežas áigedávvalis ja johtolatplánas Gilbbesjávrre luonddudállui dehe idjadanbáikái.
  • Jus dus reaissustat boahtá heahti, ovdamearkan láhppot, lápmašuvat dahje áiccat meahccebuollima, riŋge nummirii 112 ja daga heahtedillialmmuhusa.
  • Váldde mielde vuosttašveahkki dárbašiid.

Jagiáiggit

Njukčámánus beaivi goardá beaivet, muhto idjabuollašiid maŋŋel iđđes lea vel galmmas. Muohta lea gasimus muttos, báikkuid muohta lea badjelaš mettar. Buoremus čuoigansiivvut leat Giehtaruohttasis cuoŋománu álggu rájes gitta miessemánu beallemuddui.

Muohta suddá marrasiin geassemánus, muhto duoddaris muohta lea báikkuid mettariid mielde. Meahcis lihkadeapmi lea váttis. Duoddaris golgi suddančázit njuoskadit bálgáid ja danin dat gollet álkit. Sávaldat lea, ahte vánddardeaddjit váldet dán vuhtii go válljejit reaissu johtolaga ja dan áiggi.

Easka suoidnemánus vánddardeaddji gánnáha dollet Giehtaruohttasa duoddariidda ovddošit liđiid báitilvuođa. Divreáigi lea maid álgán, muhto badjin duoddaris čuoika ii leat nu stuora giksin go vuollelis orddas.

Ruški lea buoremus muttos čakčamánu nuppi vahku ja dat bistá das vel moadde vahku. Muhtimin čakčaramádat savdnjá muoraid báljisin ovdal áiggi. Maiddái vuosttašmuohta mannala eatnamis čákčamánus ja vilggodahttá gáidoseamos várrečohkaid.

Govva: Maarit Kyöstilä

Ođđajagimánnu lea jagi galbmaseamos mánnu, gaskaliekkasvuohtadilli lea dušše -13,6 ceahki. Guovvamánu mielde beaivi juo suonjarda ja addá čuovgga, muhto badjelaš -20 ceahki buolašáigodagat sáhttet bistit beaivebottaid. Dálvevánddardeapmi ja meahcis idjadeapmi gáibida vuđolaš plánema ja hui buriid biergasiid vai dat lihkostuvvá.

Sesoŋŋaáiggit

Bivnnuheamos vánddardanmánut leat giđđat cuoŋománnu ja miessemánu álgu dego maid borgemánnu.

Doala beatnaga gitta. Govva: Seppo Leinonen

Luonddusuodjalanguovlluin biebmoeallit eai oaččo leat veaiddalasas.