Vánddardit Oaidnámušat ja várdádanbáikkit Čuoigan Guolasteapmi Meahcástus Murjen ja guobbariid čoaggin 

Maid Muotkkeduoddaris sáhttá dahkat?

Vázzit luonddus

Guovllus eai leat merkejuvvon bálgát, muhto Muotkkeduoddara guovlu heive erenomáš bures meahcis vánddardeapmái. Meahci gaska- ja davvioasi eatnamiin lea álki johtit guolbaniid valjivuođa dihte. Coages ádjagat ja jogat leat vahkadat ja daid sáhttá dávjá rasttildit gállimiin. Dušše Giellá- ja Bealdojohnjálmmiid lea váttis rasttildit. Meahcis lea álo lossat vánddardit ja johttis gáibiduvvojit buorit meahccedáiddut.

Geahčadit oaidnámušaid ja várdát

Kuárvikozzâ, meahci alimus duottar, oidno áimmu vuostá bastilin ja ceakkusin, nu ahte sierrana birrasa jorba duottaralážiin. Buoremus johtit duottaralážii lea davvefiestaris dahje máttanuorttis, go máttavielti lea ceakkus. Duoddara aláš lea oalle juvvii. Oainnus, mii rahpasa alážis, dollet oktan Sámi čábbasamos báikin.

Stuorra vuonalágan Bealdojávri lea duođalaš meahci pearal duoddariid gaskkas meahci nuortaoasis. Bealdojávrri čielgi lea guhtta kilomehtera guhku. Dán ártna oaidnima dihte johtti ferte rahčat ja vánddardit suhkkes gádderođu čađa - dahje geahčadit čáppisvuođa guhkkelebbos duoddaris. Jávri lea čábbasamos, go geahčada dan Bealdoduoddaris.

Stuorrâävžži seainnit leat sullii 100 mehtera allagat. Ávži lea 10 km guhku. Čiekŋalemos ja baskkimus kanjona lea gaskaoasis. Ávžžis leat máŋggat smávva láddot, mat čuovggáhallet pearraliid láhkai duottarmarrasa siste.

Čuoigat meahcis

Muohtameahcis oažžu čuoigat juohke sajis. Guovllus eai leat merkejuvvon láhttut.

Guolástit

Muotkkeduoddara guovlu lea erenomáš guolástanguovlu. Soavvel, dápmot, čuovža, hávga ja vuskkon leat dábáleamos sállašat. Duottarjávrrit leat buorit bivdobáikkit. Bealdojávri lea guollás jávri - nappo dat lea nu čiekŋal, ahte guliid bivdin lea váttis. Fáškui golgi jogat leat maiddái buorit guollečázit.

Meahcis oažžu oaggut ja bilket almmá lobi haga. Juohkeolmmošvuoigatvuođaid ráddjejeaddji erenomáš dikšojuvvon čážit meahcis eai leat. Eará guolásteami go oagguma ja bilkema várás 18-64-jahkásaš galgá máksit guollenáliiddikšunmávssu (www.eräluvat.fi, suomagillii) ja oastit áššáigullevaš guolástanlobi. Meahciráđđehusa Anára guolástanguovllu lohpi nr 1564 (www.eräluvat.fi, suomagillii) gokčá eanašoasi ája-, johka- ja jávrečáziin Anára ja Ohcejoga gielddain.

Guolásteaddji: dárkkis guolástusráddjehus "kalastusrajoitus.fi!" (www.kalastusrajoitus.fi, suomagillii). 

Lobit vuvdojit earret eará Meahciráđđehusa Avvila bálvalanbáikkis, Davvi-Sámi luondduguovddáš Siiddas ja Meahcirađđehusa-neahttagávppis (www.eräluvat.fi, suomagillii)

Gyrodactylus salaris -luossaparasihtta ii leat vel njommon Jiekŋamerrii golgi divrras luossajogaide. Eastte dan leavvama! Loga lasi.

Meahcástit

Muotkkeduoddara meahcci gullá guovtte lohpeviidodahkii: 1608 Muotkkeduottar ja 1609 Áŋŋel (www.eräluvat.fi, suomagillii). Guvlui vuvdojit jándoriid mielde ráddjejuvvon mearri smávvafuođđolobit, maiguin olgobáikegottálašge sáhttá meahcástit meahcástanáigge rievssahiid, njoammiliid, smávvaspiriid ja čáhcelottiid. Muotkkeduoddariid áibmadas eatnamiid oidet erenomážit beatnagiin meahcásteaddjit. Boazodoallu lea guovllus mearkkašahtti ealáhus, nu ahte ruohtti luovosbeatnagiin meahcásteapmi lea gildojuvvon. Guovllus sáhttet leat boazodoallobargguid dihte gaskkohagaid ráddjehusat.

Guovllus máŋggat báikkálaš bivdit gárdot rievssahiid ruoktodárbbu várás, muhto buorre rievssatjagi lottit jullot maiddái vuovdimii. Meahcástusas lea šaddan guovllu fitnodatolbmuide dehalaš turismafidnu. Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain fásta ássiin lea friija guolástanvuoigatvuohta ruoktogielddaset stáhtaeatnamiin.

Lobiid sáhttá oastit Meahciráđđehusa Avvila bálvalanbáikkis ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siiddas ja Meahcirađđehusa-neahttagávppis (www.eräluvat.fi, suomagillii)

Murjet ja čoaggit guobbariid

Duoddaris šaddet valjis erenomážit čáhppesmuorji, vuollegut eatnamiin jokŋa. Murjjiid ja guobbariid čoaggin lea lobálaš heailla meahcceguovllus.

Vuojadit

Meahcis lea okta stuorra jávri - Bealdojávri, máŋggat smávit jávrrit ja olu jogat ja ádjagat. Čázit leat ráidnasat geasi báhkaidge áigge. Guovllus ii leat almmolaš vuojadangáddi.

Guollenáliiddikšun-

máksu 


Guolásteaddji (18-64 jáhkásaš) - máksá guollenáliiddikšunmáksu 
(www.eraluvat.fi, suomagillii)