Boazodoallu

Muotkkeduoddara meahcci lea árbevirolaš boazodoalloguovlu, ja meahci máttaoassi leamašan árbevirolaččat buorre dálveguohtoneana. Beakkán álbmotdiehtodieđuid čoaggi Samuli Paulaharju (1875 - 1944) govvida girjjistis Taka-Lappia dálveguođoheami ná:

"Dálvit seavdnjadamos skábmaáigge meahcci jupmá, sámi šaddu johtá muohtaeatnamiin, ja badjealmmái guođoha ealu. Guohtun gal reahkká, vaikke guohtunmeaštáratge leat dievva meahci, máŋgga sajis báldda báldda bohccooaivvit leat čiekŋalasas muohttagis, nu ahte čoarvvit dušše skoarahit čiehkara ravdda, ja čiehkaris gullo bielloskálla. Máŋgga bohcco čeavahis lea biellu, messetdivga dahje uhca divggaš, man guldalettiin ealluge bissu buorebut čoahkis, ja fas guođoheaddji gullá, jos iešoaivválaš spáillit figgá gárgidit ealus.

Fargga lea heailla báiki buot guhttojuvvon, go boazoeallu lea das muhtin áigge guhton. Dakkár garrasin dulbmojuvvon čiehkarii bohcco gazza ii šat bastte, muhto ferte olles eallu johtit ođđa muohttaga ala guohtut. Muhto giđabeallái, go beaivvadat ja idjabuolaš ráhkadit garra cugŋuid, lea bohccos garra bargu gávdnat guohtuma. Go boazu ii nagot čuollat cugŋo, dat johtá nelggiiguin birra vuvddiid ja ohcá suvnnjiid ja bievllaid. Ja badjeolmmoš ferte beatnagiin johtit maŋis doallan dihte ealu veháge čoahkis. Das albmáin lea ollesbargu, ja beatnagatge ožžot sáđa sáđa ruohttat miehtá eatnamiid ja ciela ohcat ealli duoppe ja dáppe. Beana lea badjealbmá buoremus veahkki, buoret go buorrege almmái."

Erenomážit meahci máttaoasis, Fáškku lahka, leamašan erenomáš jeageleatnamat. Ná muittašii badjealmmái Yrjö Mattus Menešjávrris: "Fáškkus leamašan várra Sámi buoremus jeageleatnamat. Doppe fitne bajideamen logisentesaš jeahkála suovvái." Duon guvlui laktása muittašeapmi bohccuid vádjoleamis.

"Ohcejoga duoddarat jikŋo 1960-logu álggus, ahte bohccot eai bihtán guohtut jeahkála. Dalle lei skábmamánnu, ja dalle oidne máddelebbosge olu bohccuid gurgaleami. Yrjö lei Fáškkus, go stuorámus su oaidnin eallu njolggistii. Son čohkkái dola luhtte ja čuovui 50 m govdosaš ealu geažiheapmen orron rávnnji guokte diimmu. Yrjö giikkii bohccuid giikkáriin: das manne Báišduoddara, Gálddoaivvi ja Muttošjávrri bohccot. Ealus ledje apmasutge bealljemearkkat, mii dárkkuhii, ahte bohccot bohte jo viehka guhkkinge. Juohke guoktelogát boazu lei "geažotbeallji", mii ii lean merkejuvvon. Duon áigge bohccot ledje oalle olu, eaige fidnen buot bohccuid bigálastit-čuoigga go johte. Bálgosiid gaskkas eai lean vel rádjaáiddit, mii dagai vejolažžan bohccuid stuorra vádjoleami.

Biekka jorgaleapmi buvttii dálvvi, ja dat bissehii bohccuid. Máddin Sálleváris maste ellui lasi bohccot, ja dat stuorra eallu bázii guohtut Muotkkeduoddariid máttabeali erenomáš jeahkeleatnamiidda. Davvi albmát, Ohcejoga badjealbmát, bohte čuoigga bohccuideaset maŋis. Álggii mánotbaji bistán bohccuid bigálastin. Rivdošáidái, mii lea meahci máttaoasis, huksejuvvui dan várás kirtno. Kirtno lea smávimus oassi bigálusáiddis, gos bohccot váldojit gitta ja bigálastojit. Meahcceguovllu badjealbmát imaštalle davvi albmáid dábiid: dát duoddariid olbmot dušše goikadedje gárvvuideaset eahkedis dola goardagis lávus ja manne nohkkat gerresiidda. Máŋgasat oahpásmuvve dalle barggu olis."

Mat leat Muotkatunturit sámegillii?

Dát duoddarat leat anárašgillii Myedhituoddâreh, suomagillii jorgaluvvon "Taipaleentunturit". Sátni myetki lea muotki ja čáziid gaskkas leahkki buolža. Dan áigge, goas johte olučáziid mielde, Anárjávrái golgi johkagierragiin leat johtán Muotkkeduoddaraguovllu davviosiid čađa Anárjohkii ja Detnui.

Juovlamánnu. Govva: Martti Rikkonen