Njellima guovllus orro 1900-logu álggus hárvvet olbmot. Njellim lohkkui dalle oassin viiddis Báhčaveaijoga gili, mii olii gitta Anárjávrri davvegáddái Bárttehii. Olles Báhčaveaijoga gilis ledje dušše 14 dálu. Álggu álggus Njellim leige dušše dalá gili sajis leamaš dálu namma. Njellima guovlu gárganišgođii ja šattai ealasin 1920-logu luotta ja stuorra vuovdečuohppamiid dihte.

Geaidnu buktá turisttaid.

Beahcán guvlui láktui Supmii Sovjet-Ruoššain 1920 sohppon Tarto ráfis. Ođđa oktavuohta Jiekŋamerrii rabai máŋggaid vejolašvuođaid, main ávkkástallan eaktudii geainnu huksema. Geainnu huksen lei álggahuvvon juo 1916, muhto soađit njoazudahtte fidnu. Geainnu Roavvenjárggas Liinahamarii galggai mannat Njellima ja Virtaniemi bokte.

Geainnu huksen duoid áiggiid gáibidii valljis bargofámu. Measta juohke anárlaš dievdoolmmoš  searvvai huksenbargui. Geaidnu ráhkaduvvui goaivun goaivumin, eana sirdui rillaborain dahje heasttain. Bargu dahkkui čuohte mehtera ain stuhkka, ja dat stuhkat gohčoduvvojedje bálstán. Ovtta bálstás lei olmmái dahje guovttis. Sohppojuvvon buhtadus máksui go bálstá gárvánii ja dan maŋŋel sáhttige juo bargagoahtit ođđa bálsttáin. Dát Jiekŋamearageaidnun gohčoduvvon geaidnu gárvánii viimmat jagis 1931.

Geaidnu buvttii dávvirjohtolaga lassin turisttaid. Jiekŋamearra ja Beahcán, "Davvieatnamiid Klondyke" ledje eksohtalaš galledanbáikkit, mat geasuhedje maid olgoriikkalaš mátkkálaččaid. Lassáneaddji turistarávnnjiid dihte Virtaniemii huksejuvvui turistabáiki 1924 ja bartabáiki 1937. Jiekŋameara turisttaid lassin turistabáikkis idjadedje ollu lustaguolásteaddjit. Muhtumin sin váste láigohanláhkái moadde suhkanfatnasa ja mohtorfanas.

Govva: Pasi NivasaloStuorra vuovdebargguid áigi

Anárjávrri birastahtti guovlluin álggii stuorra muorračuohppamiid áigi 1921. Norgalaš-englándalaš fitnodat ATIF osttii 1915 Meahciráđđehusas 2 miljovnna dimbbarmuora, daningo Davvi-Norggas ii lean doarvái vuovdi čuohppanláhkái. Čuohppamiin lei stuorra mearkkašupmi olles Anár gieldda gárganeapmái. Olles riikkas lei váilevuohta bargosajiin ja bálkábarggu maŋis bohte bargoolbmot Anára muorračuohppamiidda gitta Pohjanmaa rájes.

Muorat fievrriduvvojedje dálvet Anárjávri-gáddái vurkkodanbáikkiide, gos dat fievrriduvvojedje geasset Virtaniemii, Báhčaveaijoga niskái. Dimbariid suvde Báhčaveaijoga njálmmis Jakobsnesa sahái, maid atne Davvi-Eurohpá stuorámussan. Maŋŋel oassi muorain sahejuvvojedje Njellimis, man guovddážii lei huksejuvvon stuorra sahálágádus.

Nuortalaččaid fárreheapmi

Dálvesoađi áigge Beahcáma nuortalaččat evakuerejuvvojedje earret eará Pohjanmaai. Sođiid nohkama maŋŋel Suopma gárttai luobahit Beahcáma Sovjet-lihttui, eaige nuortalaččat sáhttán máhccat ruovttoluotta sin árbevirolaš orrunguvlui. Njellim lei okta dan golmma guovllus, mat čujuhuvvojedje nuortalaččaide ássanguovlun Suomas. Guvlui fárrejedje oktiibuot 35 nuortalašbearraša.

Loga eambbo nuortalaččaid historjjás Čeavetjávri-Njeavdan guovllu siidduin.

Čáhkalakkisvári (anárašg. Čáháligvääri) namma historjá

Njellima gili davvenuortan suomagillii gohčoduvvon Apinavaara (jorg. Ábegáhttovárri) imaštuhttá máŋgasiid. Dovddus Sámi dutki T. I. Itkonen (1891 - 1968) muitala nama fearána Lapinmatkani – girjjistis (1991).

Vári namma anárašgilli lea Čáháligvääri, man duohken lea muitalus Čáhkalakkis (anárašg. čáhálig) nammasaš háldis, mii lea olggosoaidnit dego álás unna mánáš ja dat orru bávtti siste. Dán háldi sáhtii dájuhit eatnama ala nu ahte bidjá goikkeha báktesálvui, gosa de sáhkkes bákteháldi manná čuččodit. Go Čáhkalakkis lea mannan goikkehii, loktejuvvo goikket eatnamii. Čáhkalaggásis sáhttá sihtat silbaruđaid ovdalgo dan luoitá vulos.

Meahciráddehusa publikašuvnnat (julkaisut.metsa.fi, suomagillii)