Vuovdeeatnamat

Njellim guovllus eanas oassi lea vuovdeeana, maid láddut ja unna jávrrážat botkot duoppil dáppil. Várit loktanit ain dássidis gaskkaid, muhto duoddarat guovllus eai leat, earret rádjeavádagas Kondosâšii (suom. Kontostunturi).

Piilola bálgis. Govva: Pasi Nivasalo

Goikelágan beahceguolbba lea dábáleamos šattolašvuohta guovllus. Vuovddis juobe 90 proseantta lea buiga beahcevuovdi. Soahkemuoras dábáleamos lea soahki. Vuođđošattolasvuohta lea eanas hárvves miestagat. Guovllo šaddošlájat leat guorba eatnama dihte vátná, ja duođalaš earenoamášvuođat váilot oalát.

Njellima viiddis vuovdeguovlluid industriijalaš ávkkástallan álggii 1920-logus, man dihte muoraid ahki guovllus molsašuddá oalle sakka. Guovlu gullá ollislaččat áitosaš industriijavuovdeguvlui, iige suodjalanvuovdeguovllut leat obage.

Báhčaveaijohka

Anárjávrri Báhčaveaivuotnabađas álgá mihtilmas Báhčaveaijohka, man bokte Anárjávrri čázit mannet Jiekŋamerrii. Suoma bealde dát Norgga ja Ruošša gaskasaš rádjejohka manná dušše moadde kilomehtera mátkki. Buoremusat govda Báhčaveaijoga beassá čáppášit Virtaniemi šalddi buohta. Báhčaveaijohka lei historjjálaččat dehálaš johtolat Jiekŋamerrii, ja johkaleahki šattai kultuvrraid deaivvadanbáikin.

Guovžžat

Báhčaveaijohkaleagi birrasa guovllus eallá mealgat buresbirgejeaddji guovžapopulašuvdna. Guovžžat eai beroš stáhtarájiin, muhto johtet Suoma, Norgga ja Ruošša guovllus mo dáhttot. Njellim guovllus johtaleaddji guovžžat gullet dán golmma riikka oktasaš populašuvdnii. Maŋemus jagi áigge leat čuvvon ja dutkan guovžžaid ee. DNA-vugiiguin Anára-Báhčaveaijoga-guovllu riikkaidgaskasaš luonddusuodjalan ovttasbargofidnus (www.pasvik-inari.net).

Guovžža deaivá hui hárve, daningo guovža viggá garvit olbmo buoremus lági mielde