Maid Ohcejoga guovllus sáhttá dahkat?

Vázzit merkejuvvon johtolagaid mielde

Guovllus leat oanehis ja gaskaguhkes johtolagat ja luonddubálggis.

Dahkat vácci meahccevánddardemiid

Ohcejoga guovllus leat guokte merkejuvvon guhkes johtolaga, Ohcejoga vánddardanjohtolat ja Geavu johtolat. Girkosiidda birastahtti Gálddoaivvi ja Báišduoddara meahcceguovllut heivejit erenoamáš bures guhkit hástaleaddji vánddardemiid várás. Merkejuvvon johtolagat leat eanaš meahcceguovlluid eará osiin.

Meallut

Ohcejoga guovllus eai leat merkejuvvon meallunjohtolagat. Guovllu jogat goargadis duovdagiiddisguin heivejit goittotge bures meallumii. Ohcejohka máŋggaiguin luobbaliiguin heive meallumii Mierašjávrri máttageažis gitta Detnui. Deanu mielde sáhttá meallut Gáregasnjárggas gitta Deanuvutnii. Guktuin jogain lea soames coages ja geađgás guoika, maid buohta kanohta ferte fievrridit eatnan mielde dahje luoitit gáinnu veagas.

Iežas kanohta geavahettiin galgá fuolahit das, ahte dan fárus ii buktojuvvo Nuortamerrii luoiti čáziin Jiekŋameara lussii váralaš luossaluhtehas.

Geahčadit oaidnámušaid ja oidnosiid

Ohcejoga girkostobuide ja eará kulturmuitomearkkaide gánnáha dárkileappotge oahpásmuvvat. Go gakcu johkalegiid birastahtti duoddariidda ja váriide, de leahkkasit áibmadas oidnosat miillaid duohkai.

Oahpásmuvvat Luonddubálvalusat ja Ohcejoga turismarávven

Ohcejoga turismarávven lea smávva Čuoikačájáhus. Geasi áigge doaibmá maiddái gieldda turismarávvehus, ja stobus fidne luondo- ja turismadieđihančállosiid. Áilegas-dálus sáhttá oastit maiddái guolástan- ja meahcástanlobiid, kárttaid, girjjiid ja goarttaid.

Oahpásmuvvat luonddubálgái

Ohcejoga girkosiiddas rohtte geologalaš luonddubálggis, mii muitala Ohcejoga eanavuođus, dan hámiin ja ovdánanhistorjjás. Riekkesjohtolat lea 3,5 km guhku.

Čuoigat fuolahuvvon láhttu mielde ja meahcis

Ohcejogas lea oanehis čuovgaláhttu (2,3 km), man gielda bajásdoallá. Skuvlaguovddáža lahkosiin manni láhttus leat uhccán allodatearut, ja nuba dat heive buotlágan vuoimmástalliide. Eará láhttut gávdnojit, muhto dat dollojuvvojit rabas vuosttažettiin álbmogasbargun. Čuoigat oažžu eará sajisge Ohcejoga guovllus, ja mohtorgielkkáid luottat dahje duottarguovllus biekka garasin daškkodahttin muohta guddet čuoigi maiddái láhttuid olggobealde. Geavu luonddumeahci duottarguovllus oažžu čuoigat juohke sajis 16.10. - 30.4.

Dahkat meahccevánddardemiid čuoigga

Dálvit Ohcejoga jaskes meahcceguovllut heivejit erenoamáš bures meahccevánddardeapmái. Dálkkiid molsašuddan ja luonddufámut goavis birrasis fállet hástalusaid ja ođđa dilálašvuođaid hárjánange vánddardeaddjái. Guovllu mohtorgielkávuojáhagat sáhttet álkidahttet čuoigama, jos deaivá moarádat.

Guolástit

Guovlu geasuha guolásteaddjiid čázádagaid dihte. Eará guolástusa go áŋkorseaktebivddu ja bilkema várás 18-64-jahkásaš galgá máksit guollenáliiddikšunmávssu (www.eräluvat.fi, suomagillii) ja oastit áššáigullevaš guolástanlobi.

Olgobáikegoddelaš oažžu guolástit Deanus 10.6. - 10.8. Deanus guolásteaddji galgá máksit guollenáliiddikšunmávssu ja oastit Deanu guolástanlobi. Guolástanlobi vuovdinbáikkiin ja Ohcejoga turismarávven fidne lassedieđuid Deanu guolástannjuolggadusaide gullevaš eará mearrádusain.

Ohcejoga guolástanguovllu lohpi nr 1574 (www.eräluvat.fi, suomagillii) gokčá stuorra oasi ája-, johka- ja jávrečáziin Ohcejoga gieldda siste, muhto ii ieš Ohcejoga golgi ossodagaid. Dán lobi sáhttá háhkat Siiddas ja geasi áigge Ohcejoga turismarávven.

Guolásteaddji: dárkkis guolástusráddjehus "kalastusrajoitus.fi!" (https://kalastusrajoitus.fi/#kalastusrajoitus, suomagillii). 

Gyrodactylus salaris -luossaluhtehas ii leat vel leavvan min divrras luossajogaide. Loga lasi.

Murjet ja guobbardit

Ohcejoga guovllus leat buorit murjen- ja guopparčoagginbáikkit. Soahkegusaguoppar lea dávjá valjis. Murjjiin sarrit, jokŋa, čáhppesmuorji ja luomi šaddet buoremusat, vaikko láddetge maŋŋelis go eará sajis Suomas.

Bivdit meahci

Ohcejoga guovlu gullá guovtte lohpeguvlui: 1602 Báišduottar (www.eräluvat.fi, suomagillii) ja 1603 Gálddoaivi (www.eräluvat.fi, suomagillii). Guovlluide vuvdojuvvojit jándoriid mielde ráddjejuvvon mearri smávvafuođđolobit, maiguin olgobáikegoddelašge sáhttá bivdit bivdoáiggiid olis rievssaha, njoammila, smávvanávddiid ja čáhcelottiid. Guovllu birastahtti lagasduoddariin gávdnojit rievssatbáikkit, maidda lea álki beassat.

Boazodoallu lea guovllus mearkkašahtti ealáhus, ja nuba vuodjeleaddji beatnagiin ii leat lohpi bivdit daiguin lobiiguin, mat vuvdojuvvojit. Máinnašuvvon guovlluin sáhttet leat boazodoallobargguid dihte áigodagaid mielde molsašuvvi ráddjehusat.

Lobiid vuvdet earret eará Meahciráđđehusa Avvila bálvalanbáiki ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida.

Johtalit muohtagápmagiiguin

Merkejuvvon muohtagámajohtolagat guovllus eai leat. Biekka garasin daškkodahttin muohta álkidahttá muohtagápmagiiguin

Guollenáliiddikšun-

máksu 2018


Guolásteaddji (18-64 jáhkásaš) - máksá guollenáliiddikšunmáksu 
(www.eraluvat.fi, suomagillii)