Ovdahistorjá

Ohcejoga lahkosiin lea ássojuvvon maŋimuš jiekŋaáiggi loahppamuttu rájes. Veahčajávrris, girkosiiddas sullii 30 km nuorttasmáttás, leat gávdnon dutkamušaid mielde 9500 jagi boares orohagat. Dát leat boarráseamos ovdahistorjjálaš orohagat Davvi-Lappis.

Ássit bohte Veahčajávrái davil, Jiekŋameara rittus. Finnmárkui ledje fárregoahtán olbmot Norgga rittu mielde dalán nannánjiehki suddama maŋŋá. Sii ledje čoaggit ja meahccebivdit, geaid biebmun ledje goddi, luossa, njurjot ja muorjjit. Dávvir- ja dáktegávdnosiid vuođul Veahčajávrris ássan olbmot leat bivdán goittot gotti, ja leat várra bivdán maiddái guollás jávrri. Dávvirgávdnosiid vuođul lea čielgan ahte báikki alde ii leat ássojuvvon menddo guhká.

Meahccebivdis boazodoallin

Gottiid bivde godderokkiiguin, mat gávdnojit ainge meahcis. Rokkit roggojuvvojedje gottiid fásta johtolagaid ala. Godderokkiid roggan ja ordnen ja návddašanguovlluid vuoiggalaš juohkáseapmi gáibidii ortniidan ovttasdoaimma, mii fas lei ovddideamen sámesiiddaid čohkiideami. Guokte siidda, Deanu siida (Juovssasiida) ja Ohcejohka, gokče iešalddes oppa dálá Ohcejoga gieldda guovllu muhto olle maiddái guhkás nuppe beallai Deanu.

Áiggi mielde gotti ohppe dápmat boazun. Bohccuid atne álggos dušše geassin- ja noađđevuojánin ja hohkahuseallin goddebivddus. Viesut ledje ainge geahppadat ja olbmot johte báikkis báikái dan mielde, leaigo váldodoaibman guolástus, goddebivdu dahje juoga eará.

Ealáhusaid ovdáneapmi, erenoamážit goddebivddu molsašuvvan gulul stuorraboazodoallun 1600-logu bealde rievdadii maiddái sámesiiddaid iešlági juoba nu, ahte sáhttá hállat servodatlaš jorggáldatáigodagas.

Boazosámi kultuvrii gulai mávssolaš oassin johtin geasse- ja dálveguohtoneatnamiid gaskka. Suoma ja Norgga rádjelinnján sohppojuvvon Deatnu lei báikkálaš olbmuide dušše čáhčái sárgojuvvon sárggis, go boazoealut dolvojuvvojedje geassái guohtut Jiekŋameara gáttiide. Riikkaráji mearkkašupmi šattai olbmuide duohtaáššin easkka 1852:s, go rádji Norgii giddejuvvui rádjegiddensoahpamuša vuođul. Dát hehttii árbevirolaš guođohanjohtolagaid geavaheami, ja danin Ohcejogas fárrejedje Soađegillái, gos ledje guohtoneatnamat ja báikkálaš sámeveahkadat lei juo suddan suopmelaš vuođđoveahkadahkii.

Dáláža guvlui

Deanu goabbat bealde lea ássojuvvon guhká, ja olbmot leat leamaš guhká dahkamušas ráji rastá. Fidniiba Ohcejohka šleađgarávnnjige vel muhtun logijagi dassái Norgga bokte, muhto dán áigge juohke fásta ássojuvvon dállu Ohcejogas lea laktojuvvon riikka šleađgafierbmái.

Deatnogáttegeaidnu. Govva: Martti Rikkonen

Geaidnu Ohcejohkii gárvvásmuvai easkka 1959:s. Geaidnooktavuođa ledje oččodišgoahtán juo 1920-logus, muhto dalle fitnašuvai dušše oanehis geaidnobihtáš Gápmasis Čoavččesjávrái. Suoma čábbáseamos geaidnoossodahkan adnojuvvon Deatnogáttegeaidnu Ohcejoga ja Gáregasnjárggas gaskkas gárvvásmuvai 1983:s.