Oulanga historjá

Guhká plánejuvvon álbmotmeahcci 

Oulanka guovlu dovdui juo 1800-logu loahpabealde dan váikkuheaddji duovdagiin, boršu guoikkain sihke erenoamáš šattuin. Guossán máinnašuvvui vuosttas geardde vejolaš álbmotmeahcceguovlun juo jagi 1897, ja 1900-logu álggus biologat Vilho Pesola ja Einari Merikallio gártiiba guovllu earet eará njálggosfabrihkkár Fazera veahkeruđa doarjagiin. Maiddái máŋggat dáiddárat fitne oahpásmuvvamin Oulankai.
Govva: Jyrki Mäkelä
Álbmotmeahci vuođđudeami goitge hihtuđii vuos stuorrajuohku, ja de nubbi máilmmisoahti ja 1950-logus nu gohčoduvvon Guossáma guoikasoahti, go Oulankajoga ja Kitkajoga háliidedje buođđut elerávnnjibuvttadeami várás. Guoikkaid suodjaleami vujii earet eará guossánlaš láđđealmmái ja girječálli Reino Rinne rohkki. Viimmat fihttejuvvui, ahte luoddusuodjalaleapmi ovddida stuorru turismma ja guoikkat seastašuvve huksen doaimmain. Oulanka álbmotmeahcci vuođđuduvvui jagi 1956, ja dan leat maŋŋá viiddidan.   

Boazodoalu ja vuovdebargguid árbi 

Boazodoallu lea guođđán álbmotmeahccái luottaidis: lahppumuoraid njeaidin bohccuide biebmun ja das maŋŋá muoraid boaldin suinniid ja eará dakkár šaddama várás (su. porokaski) ja lahppumuoraid bázahusat. Bohccuid biebmun šaddaduvvui suoidni, mii gáibidii eanavuođu buorideami boaldimin. Áŋgiris dálviid badjealbmát fas njeide lahppu guosaid bohccuide jursinláhkai.

Maiddái máŋggat vánddardeaddjiid anus leahkki ávdinstobut leamašan álgoálgus badjealbmáid idjadanbáikkit, earet eará Puikkomeahccestohpu  ja Ristikallio meahccestohpu. Guovttegearddat Taivalköngäs meahccestohpu dan sadjái árbašuvvá vuovdebargguid anus 1900-logu álggus ja lea maŋŋá váldon vánddardeaddjiid atnui. Ávdinstobus sáhtát nappo idjadit guovdu historjjá.

Kerojärvi ávdinstohpu huksejuvvui 1950-logus Keroharju guvlui plánejuvvon ássanguovllu huksenáigásaš doarjjabáikin. Seamma áiggiid Guossáma turismalávdegoddi huksehii Jusse meahccestobu.  

Dulveniittuid leat avkinatnon guhká 

Oulanka mihtilmas duovdagiidda gullet dulveniittut, maid jogaid dulvan doallá muoraheapmin. Oulankajoga biebmorikkis niittuide lea ovdal johttojuvvon vácci logit kilomehterat earet eará Paanajärvi ja Virranniemi giliin, ja suoidnebargguide leat sáhttán golahit moaddege vahku. Čohkkejuvvon suoinnit juogo fievrreduvvojedje dalán heasttain ruoktut dahje rádjui láhtui niittu ravdii vuordit dálvvi, goas daid dolvo dáluide šibihiid biebmun. Dál oassi niittuin dikšojuvvo erenoamáš niitošáttolašvuođa suodjaleami dihte.   

Soađi luottat  

Oulanka guvlui dahke dálve- ja joatkasoađi áigge máŋggaid partisána-fállehemiid, muhto guovlu sestui lihkus stuorra dáistalemiin. Hautajärvi gilis sáhtát oaidnit muhtun váralaš partisána-fallehemiid muitomearkka. Kiutakönkääi doalvu bálgá guoras dan sadjái sáhttá oahpásmuvvat ovddeštuvvon báhčingoahtái, gos leat gozihan Oulankajoga johtolaga.

Maid namat Oulanka ja Kiutaköngäs dárkkuhit?

Sátni Oulanka lea hämäläinen-vuđđosaš giellaárbi ja dárkkuha dulvvi. Oulankajohka dulvá juohke giđa miessemánu bealle muttu sulaid, dalle čáhci badjána moadde mehtera badjel normaládási. Maiddái arvves čavččaid johka sáhttá dulvat.

Oulanka 50-jagáš historjá álbmotmeahccin

Oulanka – borššuid siste álbmotmeahccin

Niegut álbmotmeahcis ollašuvve 1965 jagi loahpas, go dalle ásahuvvui láhka Oulanka álbmotmeahcis. Govva: Ebba AhonenGuossáma ja Salla gielddaid guvlui Oulanka álbmotmeahcci vuođđuduvvui guđa eará suopmelaš álbmotmehčiin jagi 1956. Oulanka bivnnutvuohta vánddardan- ja dutkan báikin leai álgán juo olu ovdal guovllu álbmotmeahccin vuođđudeami. Moanat dutkit gártejedje Oulanka, man luonddu erenoamášvuohta ovddidii Oulanka badjáneami boahtti luonddusuodjalanguovlun. Maiddái Karhunkierros-vánddárdangeinnodaga rahpaseapmi jagi 1954 nannii guovllu saji áhpásmahttinbáikin ja ođđa álbmotmeahccin.

Dán áigge fitnamat Oulanka álbmotmeahcis leat jahkásaččat juo badjel 175 000. Máŋggaid ovddidandoaimmaid ulbmilin leage, ahte maiddái maŋitbuolvvat sáhttet návddašit Oulanka árvvolaš luonddus ja dan máŋggahápmásašvuođas sihke čáppa duovdagiin.

Oulanka lea badjánan symbolalaččat borššuid siste álbmotmeahccin. Álbmotmeahci čađa golget guokte vilddasin golgi joga, maid beakkánamos guoikkat, Oulankajoga Kiutaköngäs ja Kitkajoga Jyrävä, leat oassi áidnalunddot suopmelaš luonddus. Garrassamos borššut Oulankas vásihuvvojedje 1950-logu álggubealde, goas buollái guoikasoahti Guossáma guoikkaid oamastusas ja buođđumis. Maiddái guhká bistán stuorrajuogus dahkkui seamma áiggiid čielga erohus stáhta ja priváhta eatnaomasteami gaskii. Dán maŋŋá sáhtii álgit Oulanka álbmotmeahci virggálaš mátki oktan Suoma beakkánamos álbmotmeahccin.

Doaivva álbmotmeahci ollašuvvamis

Liikasenvaara gilis láhppon gussa buvttii gelddolašvuođa Oulanka iskkárgánddaide jagi 1954, go sii gesse dan gáivvo siste eret Puikkobartta lahkasiin. Govva: Juhani KinnunenOulanka álbmotmeahci vuođđudeami bealis bargojuvvui 1800-logu loahpa rájes. Vuosttas viiddislágan plánat leat jagis 1917, goas šukkuládefabrihkkár Karl Fazera ruhtadan ekspedišuvdna gártii Oulanka guovllu. 1920-logus beakkán biologa ja luonddusuodjaleaddji professor Kaarlo Linkola gártii Oulanka ja Juuma (Kitkanjárga) stáhta luonddusuodjalan dárkkuhusaid várás. Oulanka álbmotmeahcci ii goit vuođđuduvvon vuosttas suopmelaš álbmotmehciid joavkkus jagi 1938. Áigi ii lean gárvvis velá Oulankas eahpečielga eatnanoamastusa ja dalá politihkalaš dili geažil. Maiddái soahti hihtuđii fidnu ovdáneami. Karhunkierrosa merken Oulanka meahccái jagi 1954 álggahii vánddardeami ja turismma buorráneaddji áiggi. Oulanka luondu geasuhii nu guolásteaddjiid go báikkálaš iskárlihkadusgánddaidge.

Olbmo luottat Oulankas

Oulanka álbmotmeahci historjá lea dievva nuortadavvieatnama kultuvrra nyánssaid. Suopmelaš dáloniid ja sápmelaččaid gávnnadeapmi Oulankas vuhtto earet eará guovllu báikenamain. Kiutaköngäs dárkkuha sámegillii stuorra goržži gorssas. Oulanka boahtá suomagielat sánis oula, oulu , mii mearkkaša dulvečázi.

Gassa muohttaga áigge njeidojuvvon lahppomuoraid guddot ja rođut muitalit bohccuid dálvebiebmamis. Guosaid ovssiid lahppu doalai bohccuid heakkas dalle go cukŋo vuolde ii ožžon biebmu. Govva: GTK:a govvaarkiiva, Salla 146.

Oulanka dulve- ja báisaniittut (*) leat čujuhus báikkálaš hutkáivuođas skáhppot šibihiidda árvosaš luonddusuoinni. Guovllu historjái gullá maid dimbbarrohttašumi áigi oktan golgadanalbmáiguin, geat duođaid luite dimbariin Oulankajoga vulos.

Oulanka bohccuide jursinláhkai njeidojuvvon lahppumuorat, mat das maŋŋá boldojuvvojedje suinniid ja eará dakkár šaddama várás (su. porokaski) leat erenoamaš sárggus suopmelaš meahccehistorjjás. Seamma guosain 1800-logu loahpas beroštuvai maiddái Suoma báberindustriija, mii livččii mielas oastán goasaid meahciráđđehusas, Suoma stáhtaeatnamiid goziheaddjis ja hálddašeaddjis.

*Báisaniittu lea niitu, mii dikšojuvvo dulvademiin, ja mas biebmoávnnasčáhci jođihuvvo niitui nu ahte buđđojuvvo luoitinroggi gitta omd. geasi áigái.