Dološ várit

Pyhä-Luosto 35 kilomehtera guhkes várreráidu šattai badjel 2 miljárdda jagi dassái. Dat lea bázahus máilmmi boarrásamosiidda gullevaš váriin. Várit leat eanaš dološ meara riddo- ja bodnesádduin šaddan kvártasihta, mii lea báhcán, go boares váriid dipmásut geađgeávdnasat leat mollanan eret. Geđggiin sáhttá ain báikkuid oaidnit dološmeara báruid luottaid.

Yli-Luosto ávdinstohpu. Govva: Eila Pesonen

Namat muitalit dološ oskkus

Baseduottar lea namas mielde leamašan dolin Pyhä-Luosto vuovdesápmelaččaid bassi báiki. Sii fidne Oaffarhárjji sieiddis bivdimin háldiin bivdolihku ja oaffarušše dohko ovdamearkan gotti dahje bohcco osiid. Baseduoddara leamašange dehálaš goddebivdoguovlu ja maŋŋelis – gitta boazodoallokultuvrra álgoáiggiid rájes – boazodoalloguovlu.

Muhtun dulkomiin luosto boahtá sániin luostâg (anárašgiella) dahje luosttat (davvisámegiella) mat guktot oaivvildit čuvgessárgát bohcco.

Oarrečohkka lea davvisámegiella ja das boahtá suomagielat namma Orresokka. Nubbi dulkojupmi lea ahte orre-sátni lea ruoŧagiella oaivvilda hurri. Ruoŧŧelaš nammaheiveheapmi govve bures guovllu lottiid, muhto sámegielat namma leš goittotge álgovuđolaš namma.

Boares jáhkuid ja oaffaruššamiid fertejedje guođđit, go guovllu sápmelaččat jorbejuvvojedje kristtalašvuhtii jagiin 1620–1680. Dalle geavahuvvon gástabáikkiid sáhttá dovdat ainge daid namaid vuođul: Bassigástaláttu ja Bassigástagorži.

Vuovdebargokultuvrra luottat

Baseduoddaris sáhttá ain oaidnit guhkes gudduid ja dálvegeainnuid dološáigge vuovdebargokultuvrra ja muorarádjama muitun. Guovllu vuvddiid čulle 1800- ja 1900-logu molsašumis nu, ahte čogge vuvddiin stuorát muoraid. Vuovdedoallu joatkašuvai Baseduoddaris álbmotmeahci álgoálggolaš oasi vuođđudeami rádjai, jahkái 1938.

Kultakero. Govva: Kimmo Kuure

Luosto guovllus leamašan stuorra vuovdebarggut eandalii 1920- ja 1930-loguin. Njeidojuvvon dimbarat fievrriduvvojedje dálvit vuordit geasi golgadeami Kitinen gáddái, mii golgá várreráiddu davábealde. Luostos sáhttá oaidnit máŋggaid dimbbarbarttaid bázahusaid vuovdebargoáiggiid muittuheamen.

Turismabáikkis álbmotmeahccin

Baseduoddaris álggahedje turismma lágideami jo 1920-logus. Maiddái Luosto duovdagiid čábbodat lei áicojuvvon, ja guovlu váldojuvvui turismaatnui 1960-logu loahpa bealde.

Luosto ja Baseduoddara guvlui evttohuvvui álbmotmeahcci vuosttas geardde jo 1910. Plána ollašuvai dušše oasis, go álbmotmeahcci vuođđuduvvui 1938 Baseduoddara guvlui. Oktilaš Pyhä-Luosto álbmotmeahcci ollašuvai jagi 2005.

Pyhä-Luosto álbmotmeahcci

  • Vuodduduvvui jagi 2005
  • Viidodat 142 km2

Luosto-Pyhätunturi álbmotmeahci dovddaldat leat guovssat