Vuoluš Noaideduoddara gakcumiin sápmelaččaid boares sieideduoddara čohkkii 540 mehtera allodahkii dahje návddaš čáppa duovdagiin oanehut luonddubálgá alde. Pyhä-Luosto álbmotmeahcci fállá buriid vejolašvuođaid beaivevánddardeapmái ja smávva vánddardemiide birra jagi. Dálvit sáhtát ovddošit álbmotmeahci luonddus sabehiiguin.

Luosto poartta vuolggasajis. Govva: Kimmo Kuure

Vánddardanjohtolagat ja bálgát

Johtolagaid vuolggasajit

Luonddubálgát

  • Tunturiaava luonddubálggis (5 km) vuolgá álbmotmeahci rájás, gosa luondduguovddáš Naavas lea mátki su. 1 km. Luonddubálggis oahpásmuhttá du oahpistantávvaliiguin guovllu lundui. Bisánastte mátkki alde Tunturiaava loddetoartnas geahččamin jeakki lottiid eallima. Fitnan loddetoartnas guhkkuda mátkki 0,5 kilomehtera. Stuorraskurčču goahti máđija álgogeahčen ja Tiaislávvu loddetoartna lahka fállet buorre vejolašvuođa bisánit dolastallat ja návddašit nisttiin ráfálaš luonddu guovdu. Bálgá guora nješšiid badjel leat rovvemuorat, ja ceakko vilttiin leat ráhpat. Goike dálkin bálgá sáhttá vázzit smávva gápmagiiguin. Várre bálgái 2–3 diimmu áiggi. Máđidja lea merkejuvvon aliha málain muoraide ja geđggiide. Dálvit Stuorraskurčču goađi ja Tiaislávu bokte johtá luondduláhttu. Luondduláhttu mielde beassá maiddái álbmotmeahci máttarájá Boazolávu lusa ja doppe viidáseappot dikšojuvvon láhttofierpmádahkii.
    • Bálvalusat: Stuorraskurčču goahti, Tiaislávvu, goikehivsset, invahivsset, čáhcegáldu
    • Oaidnámušat: Tunturiaava loddetoardna
  • Luosto vánddardanluonddubálggis (15,5 km) álgá ja nohká Luosto portii ja oahpásmuhttá du oahpistávvaliiguin guovllu vuovde-, duottar- ja jeaggelundui. Vánddardanluonddubálgá guoras oainnát Gaska-Lappi luonddu čábbáseamosin ja máŋggabealagin. Máđija johtá čađa guoskkakeahtes dološ vuvddiid ja viiddes jekkiid ja loahppamátkkis goargŋu Ukko-Luosto čohka ala. Oahpistantávvalat leat čohkkejuvvon bálgá gurrii moatti báikái, ja daid luhtte lea vuogas vuoiŋŋastit. Boradanbottuid várás bálgá guoras leat guokte dolastallanbáikki. Máđidja lea dihkkáduvvon ja báikkuid leat rovvemuorat ja rabas suttis eatnama áigge. Bálgái gánneha várret áiggi 6–8 diimmu.
    • Bálvalusat: Čáihnelávvu ja Basegieralávvu, maid luhtte leat goikehivssegat; máđidja guoras lea láigostohpu Yrjölä (suomagillii)

Govva: Harri Savilaakso

Riekkesjohtolagat

  • Noaideduoddara háldui váldin (13 km) gullá juohke vánddardeaddji prográmmii, gii ohcá hástalusaid. Sámiid dološ sieideduottar ceaggá 540 mehtera allodagas, gos leahkkasa viiddes Perä-Pohjolai mihtilmas duovdda jekkiide ja váriide. Máđidja álgá luondduguovddáš Naava šiljus, ja guorada muhtumassii luonddubálgá Stuorraskurčču meattá ja earrána dasto Oarreláddo lávu lusa, mas goargŋugoahtá Noaideduoddara ala. Noaideduoddara čohkas mátki ovdána Annikkiláddui ja doppe Guovžžajuhkanláddo beaivestobu lusa ja Stuorraskurčču mielde ruovttoluotta vuolggabáikái. Máđidja lea árvvoštallojuvvon váttisin, ja dan losimus oassi lea goargŋun Noaideduoddara ala. Ávžžuhat johtit Noaideduoddara háldui váldima miehtebeaivái. Dan guoras lea oktavuohta earret eará Baseduoddara luonddubálgái ja Pyhä-Luosto vánddardanmáđidjii. Máđidja lea merkejuvvon ruonás málain muoraide ja geđggiide, jalgadasas muorramearkkaiguin ja luoddaearuiguin luoddagalbbaiguin. Máđidja váldá áiggi sullii 5 diimmu.
  • Guovžžajuhkanláttu (10 km) johtá Stuorraskurčču čađa ja Gollealáža birra ja čájeha vánddardeaddjiide fiinna rástáčuhpposa guovllu geologiijas. Stuorraskurčču guorbavuohta jaskkodahttá vánddardeaddji, ja Gollealáš davábealde leahkkasit fiinna oidnosat Basejávrri guvlui. Máđija álggahan- ja loahpahanbáiki lea Pyhä-Luosto luondduguovddáš Naava, ja dan sáhttá johttit goappát guvlui. Máđidjii gánneha várret áiggi sullii 3 diimmu. Máđidja lea merkejuvvon muoraide ruoksat málamearkkaiguin, ja luoddaearuin leat luoddagalbbat. Máđidja lea árvvoštallojuvvon gaskadási váttisin. Máđijas lea oktavuohta earret eará Baseduoddara luonddubálgái ja Pyhä-Luosto vánddardanmáđidjii.
    • Bálvalusat: Stuorraskurčču goahti ja Guovžžajuhkanláddo beaivestohpu (goappáge luhtte goikehivsset)
    • Oaidnámušat: Basegástagorži, Stuorraskurču
  • Ragatskurčču máđidja (12 km) álgá Ragataláža bisánanbáikki luhtte Pyhä-Luosto geainnu guoras (sullii 14 km Pyhäs Luosto guvlui). Máđidja johtá Lampivaara ja Baseláddo bokte, ja dan guoras oainnát guovllu fiidnáseamos ávželeagi, Ragatskurču. Dat lea šaddan eanagara rahtasanbáikái iige nugo earát guovllu duottarskurččut, mat leat šaddan jiekŋaáiggi suddančáziid gohpama boađusin. Máđidja guoras ellet olu loddešlájat – jáhkkimis oainnát dahje gulat goittotge vintána dahje leaibelotti. Ragatskurču máđidja lea merkejuvvon muoraide oránša málamearkkaiguin, ja luoddaearuin leat luoddagalbbat. Álkidin árvvoštallojuvvon riekkesmáđidja heive easkkaálgi vánddardeaddjiide, ja dan vázzimii gánneha várret golbma diimmu. Mátkki alde lea oktavuohta Pyhä-Luosto vánddardanmáđidjai.
    • Bálvalusat: Ragataláža goahti, Ragatskurčču lávvu, Baseláddo beaivestohpu (suomagillii) sihke Lampivaara lávvu ja kaféa. Buot boddobáikkiin leat goikehivssegat. Ragataláža čáhcegáivvos oažžu juhkančázi. Ragataláža goađi lusa beassá rullastuoluin bisánansajis ja mánáid vovnnaiguin (0,7 km ovtta guvlui).
    • Oaidnámušat: Ragataláža njalla ja hirsaáiti, Lampivaara ametystaruvki, Ragatskurču.
  • Ukko-Luosto vánddardanmáđidja (17 km) álgá Luosto poartta luhtte ja nohká dasa, muhto vánddardeami sáhttá álggahit maiddái Luostoloma bisánanbáikkis. Máđidja johtá miellagiddevaš Luostoloma skurčču bokte Torvisa guosseviesu lusa. Doppe mátki joatkašuvvá Ukko-Luosto vieltti vuole dološ vuovddi čađa Lampivaarai. Lampivaaras sáhtát ovddošit Baseduoddara oidnosa ovdal Luosto portii máhccama. Máđidja lea árvvoštallojuvvon gaskadási váttisin, muhto guhkkodagas dáfus daid gáibida vánddardeaddjis buriid álššaid. Da guoras lea oktavuohta Luosto vánddardanbálgái ja Pyhä-Luosto vánddardanmáđidjii.
    • Bálvalusat: Čáihnelávvu, Torvisa láhttukaféa, Ukko-Lávvu ja Ukko-goahti, Lampivaara lávvu ja kaféa.
    • Oaidnámušat: Lampivaara ametystaruvki, Ukko-Luosto boares vuovddit.

Giikain. Govva: Kimmo Kuure

  • Ukko-Luosto čohkka (4-6,5 km) bálkkaša dan ala gakcon olbmo! Goarkŋo ráhpaid mielde Ukko-Luosto čohka ala ja oainnusteallái, gos leahkkasa millii čuohcci oainnus Siurunaapa guvlui. Ukko-Luosto čohkas sáhtát johtit davás Torvisa guosseviesu guvlui ja máhccat Luosto vánddardanbálgá mielde Luosto portii. Dan bokte máđija oppalaš guhkkodahkan šaddá 6 kilomehtera Uko-Luosto čohka máđidja lea árvvoštallojuvvon váttisin, muhto oanehut veršuvdnan dat heive maiddái easkkaálgi vánddardeaddjiide. Dan johtá osiid mielde Luosto vánddardanbálgá ja Pyhä-Luosto vánddardanmáđija mielde.
    • Bálvalusat: Čáihnelávvu, boddobáikkiin goikehivssegat
    • Oaidnámušat: Ukko-Luosto čohkka
  • Boazobálggis (7 km) álgo- ja loahppačuokkis lea Naava. Máđidja čuovvu álggus Tunturiaapa luonddubálgá muhto earrána das vehá ovdal Tiaislávu nuorttaslulás Boazolávu guvlui. Boazobálggis johtá álggos guolbbavuovddis. Smávva jeaggegobádaga ravddas oainnát boares boazobartta bázahusaid ja farga dan maŋŋá Pyhä-Kallio bálgosa bigálusáiddi. Boazolávus máđidja joatkašuvvá muhtun mátkki geainnu mielde ja gávvasa dasto beahceguolbaniid, maid lea álki duolmmadit, čađa ruovttoluotta luondduguovddážii. Boazobálggis lea árvvoštallojuvvon álkin ja heive bures easkkaálgi vánddardeaddjiide.
    • Bálvalusat: Tiaislávvu (100 m Boazolávu luoddaearus), Boazolávvu, boddobáikkis goikehivsset
    • Oaidnámušat: bigálusáidi, dimbbarbartta bázahusat

Govva: Mehccirađđehus

Eará johtolagat

  • Pyhä-Luosto vánddardanmáđidja (s. 35 km) ovttastahttá váriid ja rabas birra jagi, geassit vázzi ja dálvit čuoigga. Mátkki alde oainnát čáppa ájalegiid, fiinna alážiid ja skurččuid ja olu geologalaš ja historjjálaš čuozáhagaid. Sáhtát ieš válljet mátkki guhkkodaga máđidjaválljemiiguin. Máđija sáhttá álggahit Luosto poarttas dahje Pyhä-Luosto luondduguovddáš Naavas, ja dan guoras lea oktavuohta máŋgga Pyhä-Luosto beaivemáđijaide. Pyhä-Luosto vánddardanmáđidja lea árvvoštallojuvvon váttisin muhto dat heive maiddái easkkaálgi vánddardeaddjái, go mátkkit boddobáikkiid gaskka leat oanehaččat ja máđidja lea bures merkejuvvon.
  • Luosto-Yliluosto –vánddardanmáđidja (8-12 km) doalvu du guovdu heahkastuhtti duovdagiid, báikkuid hui baskkes ja ceakko várrevilttiide. Sáhtát álggahit vánddardeami Luosto poarttas dahje Luostonloma bisánanbáikkis. Go vuolggát Luosto poarttas, de jođe vuos Luostolomai, Torvisa guosseviesu guvlui. Rasttil geainnu Luostonloma bisánanbáikki bokte ja jođe dasto várrečielggi mielde Gaska-Luostoi ja ain Yli-Luostoi. Máđija geažis lea jagi 1949 huksejuvvon Yli-Luosto ávdinstohpu. Sáhtat máhccat seammá máđija mielde, ja dalle mátkki guhkkodat šaddá guovttegeardásažžan. Sáhtát maiddái soahpat máhccanfáru Perhe-Luosto čierastallanluohkáid vuolde (sullii 4 km Yli-Luostos ruovttoluotta), gosa beassá biillain. Luosto-Yliluosto –vánddardanmáđidja lea merkejuvvon rukses stoalppuiguin, main leat alitvilges vázzisymbolat, ja luoddaearuin leat luoddagalbbat. Máđidja lea árvvoštallojuvvon váttisin.

Čuoiganmáđijat

Pyhä-Luosto álbmotmeahci duovdagat jiellahastet čuoigi. Várre doarvái áiggi ja nisttiid ja čuoigal! Guovllus leat sullii 120 km dikšojuvvon láhtut. Hárjánan čuoigi sáhttá dahkat beaivereaissuid duoddaris nubbái ja johtit ruovttoluotta vaikke SkiBusse fárus. Albma Pyhä meahccečuoigan lea goittotge reaisu Baseduoddara fiinna luondduláhtuin!

Stuorámus oassi álbmotmeahci dikšojuvvon láhtuin heivejit sihke diagonála čuoigamii ja luistenčuoigamii. Láhtut leat plánejuvvon nu, ahte Pyhä-Luosto bearralat deivet daid gurrii. Čuovgaláhtut leat 40 kilomehtera, nuba sáhtát čuoigat luonddus čierastallanbeaivvi maŋŋáge. Čuoigama gaskkas sáhttá vuoiŋŋastit guovllu láhttokaféain.

  • Orresokka guovllu láhtut leat hástaleaddji ja heivejit hárjánan čuoigiide.
  • Ukko-Luosto bures dikšojuvvon luistenmáđidja heive maiddái hárjánmeahttun čuoigiide.
  • Ragataláža-Luosto beaivvášláhttu rahppojuvvo giđđadálvve, ja doppe sáhttá johtit maiddái muohtagápmagiiguin.

Mohtorgielkámáđidjat ja –luottat

Pyhä-Luosto álbmotmeahci oarjjabeale ja Gaska-Luosto čađa johtá Arctic Trail –mohtorgielkámáđidja. Nubbi mohtorgielkáluodda johtá álbmotmeahci čađa Huttujávrri bokte.

Meahccereaissu dieđihančálus

Suunnittelun avuksi - ei maastokäyttöön

Pdf-vuorká, 3438 kt
(julkaisut.metsa.fi)

Meahccereaissu dieđihančálus

Suunnittelun avuksi - ei maastokäyttöön

Pdf-vuorká, 1,3 Mt
(julkaisut.metsa.fi)

Doala beatnaga gitta. Govva: Seppo Leinonen

Luonddusuodjalanguovlluin biebmoeallit eai oaččo leat veaiddalasas.