Šilljobirrasa ealašeaddjit

Jagi 1910 sulaid luittii johkaráigge parkanolaš Jooseppi (Jovsset) Juhonpoika Sallila eallinguimmiinis Matilda Lehikoineniin Lohtu dearpmi ala. Deike buiga meahccái leigga badjealbmát Uula Valle ja Arvid Pokka huksen sávnni, masa Jovsset ja Tilta ásaiduvaiga. Soai eliiga golleroggamiin, bearalbivdduin, guolle- ja meahccebivdduin ja boazodoaluin. Dállui soai hágaiga maiddái gusaid ja sávzzaid. Oktan jábálašvuođa mearkan lei stuorra buđetbealdu. Suoinnit láddjejuvvojedje šilljobirrasis ja lagas sullos.

Rájijovsseba gieddi lea Lohtu gáttis. Govva: Nina Raasakka


Ássangieddái ceagganedje logi jagis dievva gieđain huksejuvvon visttit. Álggos ássojuvvui sávnnis, muhto fargga huksejuvvui ođđa viessu vielgadin ferrojuvvon seaidnehirssain. Návet huksejuvvui guovtte gusa várás, muhto alimus áiggiid das sáhtte lean njealljege gusa. Badjelis johkagáttis lei eatnamii roggojuvvon buđetgeallir, mii lei biepmu vurkkodansadjin vealtameahttun. Láibunoapman ceggejuvvui olggos. Šilljobiras oktan dan birastahtti njuolggoáiddiin gárvvásmuvai 1920:s.

Jagi 1920 álggus ássangieddái bođii maiddái ähtärilaš máilmmijohtti, Huhti-Heaika. Son lei Kanadas orodettiin gulastan ahte Beahcán lei laktojuvvon Supmii, ja son bođiige bearalbivdin Lohttui. Jovsset hohkahii Heaikka ásaiduvvat seamma dearpmi ala. Nuba Huhti-Heaika huksii gieddái alccesis bartta ja ásadii das sullii njeallje jagi.

Ássangieddi lea buot goikkimus badjin vielttis, gos šattolašvuohtan lea guolbbarássegieddi ja suoidneniitu. Vieltti vuolágeahči lea láktaset ja oassi vielttis báhcá giđđat dulvečázi vuollai. Gietti buohta lea maiddái suolu, mas leat láddjen suinniid omiide. Ássangiettis leat gávdnon njeallje čoavddarássešlája: márjjáčoavdda, čievračoavdda, suoidnečoavdda ja gieračoavdda . Dat leat lasihan guovllu šaddošlájalaš árvvu mealgat.

Rájijovsseba gieddi dikšojuvvo láddjemiin. Árbevierrobiotohpa dikšuma bokte geahččalit seailluhit mihtilmas ja áitatvuloš šaddošlájaid. Eará ulbmilin lea doallat ássangieddi jalgadin ja hehttet miesttaluvvama. Ássangietti buohta leahkki suolu dikšojuvvo láddjemiin.

Tevnnet Rájijovsseba giettis

Rájijovsseba giettis gávdnojit čuovvovaš visttit ja rusttegat:

 

Rájijovsseba gieddi

1. Láhtu
2. Návet ja hivsset
3. Gáivo
4. Guollekeallir
5. Sávzzabuvri
6. Huhti Heaikka bárta
7. Suovvasávdni
8. Eanaoapman
9. Jovsseba barta
10. Áiti
11. Boazostoalpu
12. Náhki dipmemii oaivvilduvvon juvlla
13. Soahtanhávdi
14. Jovsseba ođđa dálu vuođđu
15. Áiti