Vánddardanjohtolagat ja bálgát

Máđijaid álggahanbáikkit

Álbmotmeahcis leat olu bálgát ruossut doarrás ja máđidjavejolašvuođat leat máŋggat. Parkerenbáikkit máđijaid guoras leat luondduguovddážis, Kirkkaanlamminkankaas, Kovero kruvnnavuovdetoarppás, Multiharjus, Pitkäjärvi meahccebarttas, Jaulis (meallun) sihke Soljasten jeaggeguovllus.

Luonddubálgát

  • Multiharju árdnameahccebálggis, 2 km, molkkohallá áikkaid, ránes sorvviid ja stuorra subiid ja guosaid siste ja čájeha boares vuovddi šlájaid; bálggis álgá Multiharju parkerenbáikki čiegas. Multiharju lea Seitsemisa váimmus. Biso bálgá alde! Multiharju lea ráddjehusoassi, gos johtin lea lobálaš dušše bálgá alde luonddu gollama eastadeapmin. Máđidja lea dávjá johtimis maiddái dálvit. Luonddubálgá nuorttabealli heive mánáidvovnnaiguin ja juvlastuoluin johtimii.
  • Soljasten jeaggeluonddubálggis, s. 2 km, muitala suopmelaš jeaggeluonddu ja dan máŋggahápmásašvuođas. Gávdnojit bálgá guoras maiddái jekkiide gullevaš boares oskumušat ja máidnasat. Bálggis álgá Saari-Soljanen parkerenbáikkis. Soljanen guovlu okta viidámus luonddudili jeaggeguovlluin Seitseminen álbmotmeahcis. Jeaggeosiin leat rovvemuorat, nuba bálgá sáhttá johtit viehkangápmagiin. Oassi luonddubálgás, s. 0,5 km heive mánáidvovnnaiguin ja juvlastuoluin johtimii.
    • Oaidnámušat: Jaulinneva várdánaládas sáhttá ovddošit meahcceeatnama guorba jeaggeduovdaga. Fuomáš ráddjehusoasi 1.4.-15.7.
  • Runokangas, 2 km, ovttasta hárjehusaid, mat lasihit kultuvrra ja olbmo buresbirgejumi. Bálgá guoras gávnnat čieža sierra fáttá divtta čullojuvvon Kuru granihtai. Geđggiid diktatávvaliidda skeŋkii Tamepere Kovakivi Oy. Seitseminen Luondduguovddážis sáhttá oastit hárjehusgihppaga (2 €), mainna sáhtát návddašit eanet ealáskahtti vásáhusas maid vuovdi fállá. Diktabálggis álgá luondduguovddáža šiljus. Bálgás leat muhtun veardde allodatearut. Máđidja lea dávjá johtin láhkai maiddái dálvit

Riekkesjohtolagat

Seitseminen álbmotmeahcis mohkkasaddá viiddis merkejuvvon máđijaid fierpmádat. Čuovvovaččas lea máinnašuvvon moadde ovdamearkka das, makkár riekkesmáđijaid bálgáin sáhttá ollašuhttit.

  • Buolžariekkis, 6 km. Kulomäki - Sikomäki - Susikangas - Miilukangas - Puolukkamäki - Tervahautakangas - Pakkulakangas - Kulomäki. Máđidjá johtá Seitsemisharju vuolde čađa suhkkes guossavuovddi ja jeagge-beahcevuovddi "sulluid"
  • Boaresvuovderiekkis, 7 km. Máđidja álgá Kovero kruvnnavuovdetoarppás ja joatkašuvvá báikkiid mielde: Multiharjun árdnavuovdi - Haukilampi - Kovero. Mátkki alde leat niittut, beahceguolbba, jeakkit rovvemuoraiguin ja árdnameahci gearpmus.
  • Pitkäjärviriekkis, 17 km. Luondduguovddáš - Alkava ahde - Kirkkaanlamminkangas - Haukilampi - Pitkäjärvi - Kivijärvi - luondduguovddáš. Bálggis čuvoda Seitsemisharju báldda. Máđidja máttás. Máđidja doalvu čađa guolbbavuvddiid ja jeaggesulluid. Mátki mohkkasa Pitkäjärvi boaresvuovddi ja stuorra jekkiid bokte ruovttoluotta luondduguovddážii

Eará máđidjat

  • Pirkan Taipale vánddardanjohtolagat, 300 km, juohkašuvvá máŋgga máđijaide. Heivvolaš álggahan- ja loahpahanbáikkit leat ee. Seitseminen ja Helvetinjärvi álbmotmeahcit. Máđidja maiddái ovttastahttá dáid álbmotmehciid.
  • Sipsiöjoki meallunmáđidja. Kanohtaid čáhcáiluoitinbáiki Jauli bartta davábealde.

Eará vánddardanrávvagat

  • Iežas bálgát. Álbmotmeahci guovllus sáhttá dáddjes vánddardeaddji, olgolihkadan- ja meahccekárttain ja kompássain, johtit maiddái merkejuvvon máđijaid olggobealde. Ráddjehusoasit, main johtin lea ráddjejuvvon dahje johtin oalát gildojuvvon, lea merkejuvvon olgolihkadan- ja prosyrakárttaide.
  • Vánddardančuozáhagat mánávovnnaiguin ja/dahje juvlastuoluin johtimii. Seitseminen luondduguovddážis ja šilljobirrasis johtin lea easttaheapme. Maiddái Koveron šilljobirrasis sáhttá lihkadit almmá eastagiid haga. Multiharju árdnavuovdeguovllus johtti luonddubálgá nuorttabealli heive mánávovnnaide ja rullastullui. Pitkäjärvi sáttogeaidnu lea álkit johtimis, seammá Pitkäjärvi vuovdebartta lagašbiras. Soljasten jeaggeluonddubálgá lámisolbmuide huksejuvvon gohkkengoavdi ja inva-wc. Guovllu nubbi inva-wc lea luondduguovddážis.
  • Dálvit Seitseminen lea ráfálaš vánddarčuozáhat. Guovllus sáhttá johtit vácci, čuoigga dahje muohtagápmagiiguin ráddjenosiid vuhtii váldimiin. Váldogeainnut plogejuvvojit, muhto bálgáid eai divššo vánddardeami várás – muhto Multiharju luonddubálggis ja Runokangas lea vázzimis birra jagi.

Čuoiganjohtolagat

Álbmotmeahcis lea dálvit sullii 20 km guhkkosaš čuoiganvánddardanláhttu, mii heive dábálaš čuoigamii. Álbmotmeahci guovllus čuoigan lea lobálaš maiddái láhtu olggobealde ráddjehusoasiid vuhtii váldimiin: Pakkulankangasis ja Multiharjus čuoigan lea lobálaš bálggesmáđijain, Iso-Seitsemisjärvi ja Soljasten ráfáidahttinoasis johtin lea oalát gildojuvvon 1.4.–15.7.

Sihkkeljohtolagat

Seitseminen álbmotmeahcis leat sulaid 40 km geainnut, mat heivejit sihkkelastimii, meahccebiilageainnut ja bálgát. Bálgát leat oalle seakki, ja geassit suoidni šaddá muhtun sajiin guhkkin. Gaskkas Pitkäjärvi – Tulusmäki máđidja johtá osiin vuovdebargiid boares sihkkelgeainnu mielde. Eará go sihkkelastimii oaivvilduvvon bálgáin ii sihkkelastin leat lobálaš vázzi olbmuid dorvvolašvuođa dihtii. Álbmotmeahci birra sáhttá maiddái vuodjit sihkkeliin máđidja luondduguovddáš - Kovero - Jauli - Kirkas-Soljanen - Liesilammi - Pitkäjärventie - Kuru - Parkano-geaidnu - luondduguovddáš.

Vánddardančuozáhaga brošyra

Pdf-vuorká 2,1 Mt (julkaisut.metsa.fi)

Doala beatnaga gitta. Govva: Seppo Leinonen

Luonddusuodjalanguovlluin biebmoeallit eai oaččo leat veaiddalasas.