Kovero ruvnnavuovdestohpu

Govva: Juha AuvinenKoveron kruvnnavuovdedálu buktá ovdan mannan jahkečuođi álggu eallima Seitseminen vuovdeguovllus. Dállu lea ordnejuvvon 1930-logu málle mielde ja doppe leat maiddái dan áigge stohpogálvvut. Boares ja oassái álgoálggolaš vistevuđđui gullet toarpá, láibunstohpu sihke šibit- ja gordnesuojit. Šilljobires liđđot máŋggat dološ dálkkas- ja čikŋarásit: kessu (Nicotiana rustica), humala (Humulus lupulus), lipstikka eli liperi (Levisticum officinale) ja ruvsut. Suomagusat ja sávzzat guhtot toarppá lagašniittuin ja šilljobires leat vuoncát.

Dállu lea rabas gesiid áigge. Guossit leat buresboahtán oahpásmuvvat ovddešáiggi eallimii ja árbevirolaš bargovugiide. Kovero-girji muitala máŋggabealagiid Kovero toarpárbearrašiid árgabeaivvis ja eallimis.

Kovero kruvnnavuovdedállui mieđihedje Dálolaškulturvuođđudusa árbevirolaš huksema gudnegalbba. Dat návlejuvvui oaivevistti seaidnái Kovero 150-jagiávvudoaluin.

Boares ráhkadusat

Kovero dállu lea vuođđuduvvon 1850-logus. Dálá šilljobiire boarráseamos ráhkadus lea láibunstohpu 1870-logus. Fiinna oaivevistti huksenbarggut álge jagi 1881. Oaivevistti šumppas seaidnehirssat leat gieđaiguin belkejuvvon.

Pitkäjärvi meahccebarta ja dan šilljobirrasa stálla leat gárvvásmuvvan 1930-logus. Vuovdebargiid oađđensaji, ng. jeatkkáid beale, ja gievkkana lassin barttas lea latnja, gos bargohoavddat idjadedje. Pitkäjärvi lei eandalii heastaalbmáid barta.

Kovero ja Pitkäjärvi ráhkadusat gullet Meahciráđđehusa suodjaluvvon ráhkadusaide.

Kortesalo dálu huksii jagi 1937 Kovero dálus reaŋgan guhkes áigge bargan Kaarlo Viinamäki. Jagi 1973 dállu vuvdojuvvui Meahciráđđehussii. Álbmotmeahci vuođđudeami maŋŋá Kortesalo divvojuvvui skuvllaid idjadan- ja oahpahusanu várás.

Liesijokis Kettulampi vuolábealde leamašan čáhcemillo, gos lagašguovllu dáluin fitne millemin gortniid jáffun. Millemin fitne oktii jagis, ja dalle millejedje oppa jagi dárbbuid várás. Álgoálggolaš millo lea burgojuvvon, ja báikki ala lea buktojuvvon Helvetinjärvi guovllus dávisteaddji čáhcemillo.

Multiharju árdnavuovdi

Multiharju árdnavuovdi lea okta máttit Suoma boarráseamos vuovdeguovlluin. Dološvuovddi gerbmosii beassá oahpásmuvvat guovtti kilomehtera guhkkosaš luonddubálgás.