Vánddardeapmi Čuoigan Čuoigan Guolásteapmi Vánddardeapmi Lottiid geahčadeapmi Murjen ja guobbariid čoaggin Oaidnámušat ja várdádanbáikkit Joavkooahpisteamit Sihkkelastin Riiden Luondduguovddáš Luonddubálgát Muohtagapmagan

Boađe návddašit duottarstobuid ráfis ja jalges duottarráiddus. Meahcceguovllu dovddu sáhttá vásihit sihke guhkes vánddardanmátkkiin meahci viiddes meahcceguovlluin ja nu maiddái váccedettiin ja čuoiggadettiin áibbas Suoločielggi bálddas beaivetuvraguovllus. Álbmotmeahcci juohkása beaivetuvrraide dárkkuhuvvon vuođđooassái ja meahccetuvrraide heivvolaš Suoločielggi, Giema-Soabbada ja Nuortti meahcceguovlluid oassái.

Ama fuomášat ahte Paju-, Repo- ja Lamminaava ráddjenosiin lea johtaleapmi gildojuvvon lottiid bessenáigge 15.5. - 15.7.

Vánddardeapmi

Urho Kekkonen álbmotmeahci viiddes meahcceguovllu osiid beassá vásihit dálvet čuoigga, bievla eatnama áigge vácci. Vánddardeapmi merkejuvvon máđijaid olggobealde gáibida tuvrahaččas meahcce- ja orienterendáidduid, ja lassehástalusa buktá dálvevánddardeapmi obbasis. Kárta ja kompássa leat guovllus vealtameahttumat, daningo dušše GPS-rusttet ii leat doarvái meahcis. Idjasaji vánddardeaddji oažžu meahci máŋgga ávdin- ja várrenstobuin, doppe gávdnojit boaldinmuorat ja dat leat beaivemátkki geahčen nubbi nuppis.

Vaikke johtolagat eai leat merkejuvvon eatnamii, meahci guovlluide leat šaddan johtolat luottat. Dat leat guovlluin, mat lea gaskadási gáibideaddjit. Okta bivnnuheamos merkekeahtes johtolagain lea Gilonanoaivi – Suomunruoktu – Tuiskukuru – Luirojávri – Lankojávri – Gilonanoaivi –máđidja (70–80 km).

Čuoigan

Suoločielggi, Gilonanoaivvi ja Kakslauttasa lahkosis čuoigi beassá beaivetuvrrain olggos fuolahuvvon láhttofierpmádagain. Fuolahuvvon láhtut leat guovllus 200 km:a guhkkosaš mátkkis, main 70 km lea Urho Kekkonen álbmotmeahcis. Láhtuid mearri molsašuvvá muohtadili mielde – láhttofierpmádat lea viidáseamos giđđadálvet, go muohta lea eanemus.

Fállun leat iešguđetge dásis gáibideaddji láhtut nu sotnabeai- go juo garra čuoigiide. Eanasoassi láhtuin heive sihke árbevirolaš čuoiganvuohkái sihke luistenčuoigamii. Láhtuid guorain leat niestebottu váste várrenstobut ja fiellogoađit, gos gávdnojit boaldinmuorat .

Vánddardeapmi

Urho Kekkonen álbmotmeahci luonddus sáhttá návddašit johtimiin merkejuvvon johtolagaid mielde. Suoločielggi ja Kakslauttanen lahkosiin leat beaivetuvrraide heivvolaš merkejuvvon vázzinjohtolat (200 km), main 80 km lea Urho Kekkonen álbmotmeahci vuođđooasis. Váccedettiin sáhttá bisánit ja bosihit beaivestobuin ja fiellolávuin, gos gávdnojit maid boaldinmuorat. Johtolagat leat gáibideaddjivuođa dáfus máŋgga sierra dásis. Buot ahkásaččaide- ja álšasaš olbmuide heivvolaš luonddubálgás (1-7 km) tuvrralačča oahpistit info-távvalat, mat muitalit báikkálaš luonddus ja kultuvrras. Luonddubálgát leat Suoločielggi, Gilonanoaivvi ja Tankavári luondduguovddáš guoras. Dálvet luonddubálgáin sáhttá vánddardit muohtagápmagiiguin,

Máŋgga beaivvi vázzimii heivvolaš merkejuvvon johtolagat leat Bealljeduoddara guvlui manni Kemihaara–Bealljeduottarmološ –vánddardanmáđidja (18 km ovtta guovlui), Nuortti vánddardanmađidja (40 km gierdu) manná Nuorttijoga kanjoja guora ja historjjálaš Ruijabálggis (35 km ovtta guvlui), mii manná lulit oasis Soabbada luonddumeahci čađa. Johtolagaid guorain gávdnojit ávdinstobut, fiellolávut ja dollasajit. Johtolagat lea hástaleaddjivuođa dáfus iešguđetge dásis: Kemihaara–Bealljeduottarmaras –vánddardanmáđidja lea gaskadási hástaleaddji, Nuortti máđidja ja Ruijabálggis hui hástaleaddji.

Eará aktivitehtat

  • Guolásteapmi:
    • Dolgevuokkain guollenáliiddikšunmávssuin (www.eraluvat.fi, suomagillii) sihke oaggun ja rudneoaggun lea lobálaš orru čáziin, nugo jávrriin ja ládduin.
    • Golgi ádjagiin ja jogain gáibiduvvo Meahciráđđehusa lustabivdolohpi (www.eraluvat.fi).
    • Guolásteaddji: dárkkis guolástusráddjehus "kalastusrajoitus.fi!" (https://kalastusrajoitus.fi/#kalastusrajoitus, suomagillii). 
    • Báikkálaččain leat viidát guolástanvuoigatvuođat.
  • Lottiid geahčadeapmi: Álbmotmeahcis sáhttá oaidnit ovdm. goaskima, guovssaha, rievssaha dahje bihčosa. Tankavári luonddubálgáid guorain leat guokte várdándoartna.
  • Luondduguovddáš: Nuortabeali Luondduguovddážis Tankaváris, Suoločielggi bálvalanbáiki Kiehinenis ja Savukoski oahpistanguovddážis Bealljeduoddaris oaččut dieđu álbmotmeahcis. Jearat mis tuvracavgilemiid, daga várremiid várren- ja láigohanstobuide ja oastte guolástan-, bivdo- ja meahccevuodjinlobiid. Bissovaš ja molsašuddi čájáhusat, AV-čájáhusat, gávpi.
  • Murjen ja guobbariid čoaggin: Álbmotmeahcis sáhtát čoaggit murjjiid ja guobbariid.
  • Meallun: Buorit meallunbáikkit leat omd. Luiro- ja Kopsujogat. Álbmotmeahcis eai leat merkejuvvon meallunjohtolagat.
  • Meahcásteapmi: Urho Kekkonen álbmotmeahcis ožžot dušše báikkálaš ássit meahcástit meahcástanlága eavttuid mielde.
  • Oaidnámušat ja várdádanbáikkit: Vánddar meahcceguovllus Luirojávrái ja dan nuorttabealde loktaneaddji álbmotmeahci alimus duoddarii Sokostii. Galledala šelgesčázát Suomujohkaleagis dahje mátkkoš Suoma ja Ruošša rádjeavádahkii Bealljeduoddarii. Guovllu kulturárbái oahpásnuvat ee. álbmotmeahci davvioasi nuortalašgittiin ja Ráji-Jovsseha ássangiettis Ruošša rája lahkosiin sihke Tankavári nuppi máilmmisoađi áigásaš duiskalaččaid Schutzwall-bealuštanstašuvnnas. Álkit fáhtemis leahkki vardádanbáikkit Gilonanoaivvi aláš sihke Kaunispää álbmotmeahci ráji lahkosiin Suoločielggis.
  • Sihkkelastin: Sihkkelastit oažžu álbmotmeahcis merkejuvvon bálgáid mielde ja čuovvovaš geinnodagain: Kakslauttanen-Kopsusjávri, Niilanpää-Suomunruoktu, Ráji-Jovsset-Anterinmukka, Kemihaara-Peskihaara-Keskipakat, Kemihaara-Mantoselkä, Turismabálvalusgeinnodat: Kemihaara-Rakitsat. Dálvit muohttaga áigge oažžu sihkkelastit buot eará sajis earet dikšojuvvon čuoiganlahtuid alde.
  • Riiden: Riiden lea lobálaš álbmotmeahcis guovtti geinnodagas: Kemihaara, Mantoselkä (11 km ovtta guvlui) ja Kemihaara – Vieriharju (10 km ovtta guvlui).
  • Joavkooahpisteamit: Diehtu iešguđetgelágan oahpistemiin luondduguovddážis ja luonddus oažžu Nuorttabealde luondduguovddážis.
  • Vuojadeapmi: Vuojadeapmi lea lobálaš olles álbmotmeahci guovllus, muhto guovllus ii leat almmolaš vuojadangáddi.
  • Eaktodáhtolašdoaibma: Sáhtát oassálastit álbmotmeahci doibmii eaktodáhtolaččaid leairras, Junior Ranger – leairras ja sierralágan dáhpáhusain. Álbmotmeahcis lea maid riikkaidgaskasaš eaktodáhtolašdoaibma.

Ovttasbargobeliid bálvalusat Urho Kekkonen álbmotmeahcis