Suoločielggi meahcceoasi oaidnámušat

Sokosti. Govva: Siiri Tolonen

Sokosti

Sokosti-duoddara čohka ala goargŋun lea máŋgga vánddardeaddji niehku ja mihttomearri. Sokosti allána 718 mehterii ja lea Urho Kekkonen álbmotmeahci ja seammás Nuorta-Lappi alimus várri. Dat lea Luirojávrri nuorttabealde.

Luirojávri. Govva: Juha Suomi

Luirojávri

Urho Kekkonen álbmotmeahci bearral Luirojávri lea álbmotmeahci gaskaoasis ja dat lea bivnnuhis vánddardanbáiki. Kuusela láigostohpu, Luirojávrri ávdin- ja várrenstohpu, Rájá barta ja Raappana gámme fállet Luirojávrris vánddardeaddjái albma buorre idjadanbáikkiid.

 Ukselmaoaivi (Ukselmapää). Govva: Eerika Niemelä

Ukselmaoaivi (Ukselmapää)

Ukselmaoaivvis rahpasa álbmotmeahci fiidnáseamos oainnus! Álbmotmeahci nubbin alimus duottar allána 698 mehtera allodahkii. Ukselmaoaivvi eana lea goike duottarguolbba, gos lea álki johtit.

Paradiisaskurču (Paratiisikuru). Govva: Eerika Niemelä

Paradiisaskurču (Paratiisikuru )

Paradiisaskurču lea Urho Kekkonen álbmotmeahci okta čábbáseamos báikkiin. Skurččus leat guokte šerresčázát duottarluobbala, main nubbái golgá gorži. Muohta bissu skurččus gitta guhkás geassái. Šattolašvuohta lea veahkat, ja dáppe sáhtát imaštallat earret eará hiirenporras-gáiskki. Paradiisaskurču lea Ukselmaoaivvi oarjedavábealde. Skurčui johtá Čoarveádjagis čielga bálggis, mii joatkašuvvá skurččus vel Ukselmaoaivvi ravdii.

Biropoarta (Pirunportti). Govva: Eerika Niemelä

Biropoarta (Pirunportti)

Biropoarta lea namas lágan juovvageađgás skurču, mii doaibmá máđidjan Paratiisiskurzčču guovllus Muorravárkái. Muohta bissu itkkus Biropoarttas guhkás geassái. Dálvit skurččus lea muohtauđasvárra. Biropoarta lea Ukselmaoaivvi nuortaluli bealde.

Muohtaskurču (Lumikuru), Ukselmaoaivi (Ukselmapää) ja Biropoarta (Pirunportti). Govva: Juha Suomi

Muohtaskurču (Lumikuru)

Muohtaskurču álgá hirbmat stuorra ceakkobáktin Muohtaoaivvi ja Ukselmaoaivvi gaskkas. Skurču lea ožžon namas das, ahte muohta bissu measta oppa geasi dan ceakko nuortaseainni vuolde. Skurčču suddančáziin oačču álggus unna, šerresčázát ája. Dat golgá leahkái, gos dan gáttiin sáhttá imaštallat párkalágan marastaga, vilgesgalddat lagežiiguin, sámmáliid ja gáiskkiid birastahtti omuid ja veahkadis gieddedielkkuid. Dálvit skurččus lea muohtauđasvárra.