Ođđasat

Heikki Willamo 3-oasát čájáhus Mielenkuvia - valokuvia eläimistä geassit Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcis

Čuovgagovvejeaddji, girječálli Heikki Willamo čájáhus “Mielen kuvia – valokuvia eläimistä” galleda geassit Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcis. 1.6.2021 leahkkasan luondduguovddážiid oktasaš čájáhusas Heahtás, Bállásduoddaris ja Ylläsis buktet ovdan golbma sierralágan čájáhusoppalašvuođa, maidda beassá oahpásmuvvat gitta golggotmánu loahpa rádjai.

Heikki Willamon "Mielen kuvia - valokuvia eläimistä" (Miela govat - čuovgagovat ealliin)-čájáhus šaddá golmma oasis: Metsä minussa, Mielen kuvia ja Taivassyntyiset (Meahcci mus, Miela govat ja Almmisriegádan). - Čájáhus gieđahallá temáid, mat leat munnje čuovgagovvejeaddjin lagamusat: ruovttuguovlun boares vuovddit, eallit ja gaskavuohtamet daidda ja skájaid geađgeáigásaš báktedáidagis ja myhtain duoid dološ govaid duohken. Olmmoš lea dahkan govaid ealliin jo badjel njealljelogiduhát jagi áigge. Justa dál lea duon guhkes gollosa maŋimuš goalus, muhto mu maŋŋá bohtet ođđa – eallit eai heaitte geasuheamis olbmo miela, muitala Willamo.

Ylläsduoddara luondduguovddážis  oaidnimassii lea ” Metsä minussa” (”Meahcci mus”) -oasi vuođđun lea Willamo seammánammasaš, čakčat 2021 almmustuvvan girji. Willamo sielloeanadaga govve máttasuopmelaš boares vuovdi – suhkkes, sevdnjes ja suollemas. – Čuovgagovvejeaddjin mu geasuha vánisvuohta ja gokčavašvuohta. Meahcis čiegan mielas áššiid ovssiid ja ruŋggu duohkái dahje sevdnjes suoivanii, čuovgagovvejeaddji joatká.

Bállásduoddara luondduguovddážis  oaidnit olles čájáhusráiddu nama guoddán Mielen kuvia (Miela govat) -oasi. Myhtalaš mátki -čájáhusa oktavuođas Willamo dagai vuosttas duppaleksponerejuvvon govaid ja jurdda bázii ihtit. - Smiehtan dološ ealligovaid gaskavuođa lássái, gosa dat leat málejuvvon. Jotken duppaleksponerejuvvon govaid dahkama gelddolažžan das, mo mu govven ealli gávdná loahpas alccesis lássá, gosa suddat, govvida Heikki Willamo. 

Duottar-Sámi luondduguovddáža čájáhusoassi ”Taivassyntyiset” (”Almmisriegádan”) lea oassi stuorra Mŧhtaid mátki -museačájáhusas, mas oidno olbmo jahkeduháhiid joatkašuvvan gaskavuohta ealliide. – Guovžá lea munnje ealli buohkaid bajábealde, dan heagga doalvu čiekŋalassii miellameahccán siskkimus oassái. Gapmu dan leahkimis lahka, unnánašge vejolašvuohta ieš Meahci deaivideamis, mearkkat dan eallimis ja ássamis luđejit meahci mearkkašumiiguin. Nana gaccaid gazzumat beazis ja jokŋahájat muorjebaikkat váilot mu ruovttumeahcis. Dát guođđá daidda vuoiŋŋalaš ráiggi, man mihkkige ii sáhte deavdit mu mielas, gávnnaha Willamo.

Juohkehaš luondduguovddáža čájáhus lea iežaslágan oppalašvuohta, muhto olles čájáhusa geahččama várás galgá johtit álbmotmeahci čađa Ylläsis Bállás bokte Heahttái dahje nuppe gežiid. Suollemas ealliid čuovgagovvačájáhusa alimus boddu lea loahppagease, goas Heikki Willamo galledallá koronaráddjehusaid dan suovadettiin golmma luondduguovddážis muitaleamen iežas govain ja bargguin. Buot čájáhusas lean govaid lea maiddái vejolaš oastit.

Heikki Willamo lea bargan guhkes áiggi čuovgagovvejeaddjin, luonddugovvejeaddjin ja girječállin, guhte lea eandalii beroštuvvan boares vuovddi eallimis ja dovdduin sihke dološ báktedáidagis ja myhtain govaid duohken. Son govve millosepmosit ruovttuguovllustis, muhto lea doallan eatnatlohkosaš čuovgagovvačájáhusaid sierra guovlluin Suomas, ja olgoriikkain sihke almmustahttán okto dahje ovttasbarggus moaddelogi girjji. Son lea maiddái čállán ja ordnen govaid  jahkelogiid áigge artihkkaliidda, doallán govvačájáhusaid ja logaldallamiid. Willamo barggut boktet olbmuid smiehttat davvi luonddu áidnalunddotvuođa ja hávvádeaddjivuođa.

Lassedieđut