Ođđasat

Hui áitatvuloš njálla lihkostuvai besset Suomas

Bessema leat vuordán jo badjel 25 jagi. Mearrediđolaš barggu bohtosat oidnogohtet. 

Njála beassedárkkistemiin dáhpáhuvai dán gease guhká vurdon ášši, go áice, ahte njálla lea lihkostuvvan besset Eanodaga duoddaris. Báikki alde dahkkojuvvon dárkkisteami vuođul njállapárrii ledje riegádan golbma čivgga.



Gažaldagas lea vuosttamuš njála lihkostuvvan bessen Suomas badjel 25 jahkái. Maŋimuš sihkkarastojuvvon bessen lei jagi 1996 Ohcejogas. Meahciráđđehusa ja WWF bajásdoallan njála biebmanstašuvnnain leat vuhtton eanet njálat go árabut ja nuba bessen lea leamašan vuorddehahtti.

”Mearrediđolaš, moaddelot jagi dahkkon suodjalanbarggu bohtosat oidnogohtet dál. Dát ii leat moalla, muhto beasaimet ovddasguvlui”, illuda alladárkkisteaddji Tuomo Ollila Meahciráđđehusa Luonddubálvalusain. Meahciráđđehus vástida njála suodjaleamis Suomas.

Njálla lea Suomas hui áitatvuloš. 2000-logu álggus olles davviriikkaid njállamáddodat finai hui vuollegaš dásis ja dan sturrodat lei sullii dušše 100 rávis ealli. Dán muttus árvvoštallet Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat sullii 450 ráves njála. Suomas lihkadit jahkásaččat sullii 10–20 njála, ja áicamiid mearri lea lassánišgoahtán maŋimuš jagiin.

”Lea áidnalunddot, ahte Suoma bessenšlájain jahkelogiide jávkan šládja máhccá ruovttoluotta. Nuppe dáfus lea vuorddekeahtes, ahte dat máhccá dákkáraš áiggiin, go dálkkádatnuppástus ovdána davvi guovlluin juoba jođáneappot go leat gáddán. Dálkkádaga liegganeapmi ja dan čuovvumušat leat guhkes áigegaskkas njála stuorimus uhki”, dadjá WWF prográmmahoavda Petteri Tolvanen.

Njála suodjaleami bissovašvuođa ferte dorvvastit

Tolvanen árvvoštallá, ahte bessema lihkostuvvamii ja obanassii Davviriikkaid njállamáddodaga šaddamii leat váikkuhan mearkkašahtti olu guokte ášši. Lunddolaš sivva lea smávvaciebaniid birrajođu čuvvon máddodaga molsašuddamiid máhccan duoddarii.

”Árabut viehka jeavddalaš buovnnjatbirrajođut jávke duoddariin dovdameahttun sivas 1980-logu gaskamuttu maŋŋá measta ollásit, muhto máhcce goittotge doaisttážii jagi 2007 rájes. Goddesáhpánat ja buovnnjahat leat duoddara čoavddašlájat ja maiddái njála váldobiebmu”, Tolvanen muitala.

Nubbi sivva lea jahkelogiid bistán oktasašdavviriikalaš njála čuovvun- ja suodjalanbargu. Suomas njála suodjaleamis ja čuovvumis vástida Meahciráđđehus. Jagi 2020 WWF Suomi vuođđudii ođđasit njállabargojoavkku dán barggu veahkkin.

Deháleamos njála suodjalandoaimmat leat lassebiebman ja riebana meahcásteapmi duoddariin. Meahciráđđehus ja WWF leat dolvon boares bessensajiid lahka ja guovlluide, gos njálat leat gávdnon,  measta 30 biebmanautomáhta maid deavdit beatnaga biepmuin. Automáhtat leat ráhkaduvvon nu, ahte  rieban ii sáhte ávkkástallat daid. Lassebiebmamiin doarjut eandalii riegádan čivggaid ceavzima vuosttamuš dálvvis ja veahkehit ráves njálaid bissut buoremus reviirrain heajos buovnnjatjagiid badjel.

Lassin Meahciráđđehus jávkada ain badjelebbui duoddarii leavvan riebaniid, dasgo dat leat stuorábut go njálat. Lassin dat gilvalit árktalaš fulkkiiguin seammá biepmus ja geavahit seammá bessensajiid. 

”Dáid suodjalandoaimmaid bissovašvuođa ferte dorvvastit. Dat lea eaktu njállamáddodaga ealáskeapmái Suomas”, Ollila dadjá.

Dasgo njálla lihkada riikkarájáid rastá, suodjalanbargu dahkkojuvvo deahtis ovttasbarggus Ruoŧain ja Norggain. Norggas njálasuodjalanfidnu lea luoitán gárddiin riegádan luonddunjálaid čivggaid lundui, mannan jagiin maiddái Suoma rájá lahka. Doaisttážii ii leat vel dieđus, leago Suomas dál bessen njállapára varris dahje njiŋŋálas eret dán joavkkus. Dieđu daid álgovuođus sáhttá oažžut váldojuvvon dna-iskosiin, maid analyseret maŋŋelabbos.

Bessemis lihkostuvvan njállabearaš varra bissu vel bottu beasi lahkosis. Vánhemat veahkehit vel čivggaidis biebmu oažžumis, muhto čakčamánu áigge maŋisboahttit vuolgigohtet jo beasis.

Lassedieđut

  • Njála suodjalanbargu:
    • Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat leat mielde davviriikalaš njálaid suodjalanbarggus ovttas Ruoŧa ja Norgga doibmiiguin. Ovttasbarggu leat dorjon ovdamearkka dihtii Felles Fellrev Nord interreg -fidnuin. Ovttasbarggu vehkiin čuovvun- ja suodjalanvuogit ja raporteren leat dahkkojuvvon oktilažžan ja diehtojohtin njálaid lihkadeamis lea njuovžilis. Suomas Meahciráđđehus dahká deahtis ovttasbarggu WWF:in.
    • WWF Suomi lea oassi viiddis, riikkaidgaskasaš WWF-fierpmádagas, mas leat doaimmahagat sullii 50 riikkas ja doaibma badjel čuođi riikkas. Mii ráhkadit boahttevuođa, gos olbmot ja luondu ellet dássedeattus.