Ovdahistorjjás lea unnán diehtu

Darvvátvári meahcceguovllus eai leat jur ollenge dahkan arkeologalaš dutkamiid, dego ovdamearkka dihte dološ bázáhasaid inventeremiid dehe roggandutkamiid. Guovllus lea doaisttážii logahallon dušše golbma giddes dološbázáhusa historjjálaš áiggis. Lea goittotge vejolaš, ahte dán guovllus leat meahcástan ja guolástan juo ovdahistorjjálaš áigodagas. Darvvátvári meahcceguovllus nuorttás lea Bievrrašjávrri meahcceguovlu, gos leat gávdnan valjit gávdnosiid geađgeáiggi orrunsajiin ja bivdorokkiin.

Govva: Sami Viljanmaa.

Árat ealáhusat

Darvvátvári meahcceguovlu lea dološ Suovditvári siiddas. Guovllu áramus kultuvra lei bivdokultuvra. Gottiid ja návddiid meahcásteami lassin áigáiboađu ožžo loddemiin ja guolástemiin ja maiddái čoaggimiin. Fuođđut ja guolli ledje deháleamos biebmogáldun, muhto daidda lassin borre maiddái iešguđetlágan šattuid. Vel otnánai beaivái lea Darvvátvári meahcceguovlu báikkálaš olbmuid bivnnuhis meahcástus-ja guolástusguovlu. Guovllus leat hárjehan ámmátguolásteami gitta otnábeivviid rádjái ja maiddái boazodoallu lea dehálaš ealáhus. Murjemis ožžot guovllu lahka orrut dárbbašlaš liigedietnasa.

Struve goallus

Darvvatvári meahcceguovllus Stuorrahanoaivvi alážis lea okta Suoma guđa Struve gollosa čuoggáin, ja dat lea suodjaluvvon Unesco máimmiárbečuozáhahkan. Vuosttaš háve čuokkis merkejuvvui vári alážii 1850:s ja nuppe háve moadde jagi maŋŋelis. Guktot čuoggát leat merkejuvvon geađgái graverejuvvon ruossaiguin.

Duiskalašsogat nástedovdi Friedrich George Wilhelm Struve čielggadii eananspáppa hámi ja sturrodaga golmmačiegahasmihtidemiiguin 1800-logus. Golmmačiegahasgoallus nammaduvvui Struve goallusin, masa gullet 258 vuođđogolmmačiegahasa ja 265 vuođđočuoggá. 34 buoremusat seilon ja kulturhistorjjálaččat mávssoleamos golmmačiegahasmihtidančuoggá dohkkehuvvojedje 2005:s Unesco máilmmiárbelogahallamii.

Loga lasi Struve gollosis ja eanamihtideami historjjás (www.maanmittauslaitos.fi, suomagillii).