Aktivitehtat Leammi álbmotmeahcis

17.1.2022
Oahpásmuva koronadorvvolašvuođarávvagiidda ovdal go vuolggát tuvrii dahje galledat luondduguovddážiin.

Liminganlahti luondduguovddáš lea gitta 1.1.-4.2.2022. Suoma luondduguovddáš Haltia lea gitta 10.1.-1.2.2022. Koli luondduguovddáš Ukko lea gitta 1.1.-26.1.2022. Kuusamo bálvalanbáiki Karhuntassu lea gitta 13.1.-31.1.2022.

Suoma eará luondduguovddážiin gáibidat ámadadjosuoji geavaheami ja 2 m dorvogaskka čuovvuma. Lassin anus sáhttet leat koronapássa ja/dahje áššehasmearri ráddjejuvvon. Dárkkis dieđuid luondduguovddážiid siidduin. Ráddjehusaid fámusáigi lea guvllolaš. Dárkilut guvllolaš dieđut (suomagillii) leat guovlluhálddahusdoaimmahaga siidduin.

Ovddabealde nisu vázzá bálgá mielde rehppo sealggis. Lagežat šaddet bálgá guoras. Duogážis oidnojit muorahis vári aláš ja várrevielti, gos šaddá vuovdi.

Suoma stuorámus álbmotmeahcci Leammi fállá ollu vásihanláhkái sihke daidda geat leat beaivemohki dahkkiide, nu maid beaiveviissaid meahcis loakti vánddardeddjiide. Geasuheaddji golleguovlu, sámekulturčuozáhagat ja máilmme fiinna luondu dáhkidit, ahte buohkaide gávdno juoga hommát mii cieggá millii.

Fatnasin johtin

Leammi beaivválaš johkafanassáhtošeapmi doalvu du geahppadit álbmotmeahci váibmui. Johkafanas sáhtus duovdagat molsašuvvet beahcevuovddis johkaleagi ruonas rođuide ja guhkkelis alihasti duoddariidda. Sáhtát báhcit fanasmátkkis vaikke Ravadasgoržái, mii lea Leammi okta fiidnámus oaidninveara áššiin dahje johtit olles mátkki gitta golleeatnamiidda. Sihke Ravadasgoržžis ja geinnodaga geažis Gollehámmanis beassá vuohkkasit Leammi geassetuvrageinnodagaide.

Fatnasa dagahan bárut oidnojit joga čázis. Johkagáttis lea meahcci, ja duogážis oidno duottar.

Vánddardeapmi

Leammi johkaleahki ja golleguovlu dan lahka leat álbmotmeahci bivnnuheamos tuvrabáikkit. Merkejuvvon geinnodagat (60 km) , ávdin- ja várrenstobut sihke moanat dolastallanbáikkit bálvalit tuvralačča. Merkejuvvon geinnodagain sáhtát oahpásnuvvat Leammi golleroggama historjái ja otnábeaivái ja čáppášit Leammi máŋggabealat luonddu.

Stuorra oassi Leammi álbmotmeahcis lea albma meahcceguovlu, gos vánddardeaddji sáhttá vádjolit beaiveviissaid ráfis. Dološ beahcevuvddiid girjáin dahket viiddis jeakkit ja duovdagiid luoddu máŋggat johkaleagit, duoppil dáppil loktaneaddji duoddarat ja rámšo várit. Lihkkoš vánddardeaddji sáhttá vuohttit áitatvuloš Leammis muhtun hárvenaš geatkki luottaid. Johtin álbmotmeahci meahcceguovllu osiin gáibida buriid meahccedáidduid, daningo tuvrareaiddut eai leat ja ávdinstobut dušše hárve.

Almmái čuoigá gerresiin beahcemeahcis gielkáluotta mielde. Beaivváš báitá. Ovddabealde oidno oassi nuppi gerresis.

Oaidnámušaid ja duovdagiid geahčadeapmi

Leammi vuoiŋŋahaga bisseheaddji fiinna duovdagat leahkkasit álbmotmeahci lohkameahttun duoddariin. Vuolit dološ vuvddiin jahkečuđiid boares galbabárkosaš beahceboaraniid gaska jođidettiin sáhttá dovdat iežas unnivuođa ja ráfot muoraid šuvvamii. Dieppil dáppil rahpaseaddji jeakkit bossulit oaivejoraheaddji guohcarási hája ja uhcameahkástaga dahje ruonájuolgečoavžžu vizardeami.

 

Eará aktivitehtat

Leammi vuoittekeahtes duovdagiid lassin doppe geasuhit sámekultuvra ja golleroggan. Boares sámi ássan- ja bivdobáikkit miehtá álbmotmeahci čuvgehit dološ sámi eallimis. Golleguovllus Leammileagi lahkosiin sáhttá oahpásnuvvat golleroggama gelddolaš historjái, muhto oaidnit maid otnábeaivvi golleroggiid. Legendáralaš golleálbmáid stobut ja rogganbáikkit muitalit iežat muitalusa vánddardeddjiide, ja ofelaston tuvrrain olbmot sáhttet iežage geahččalit golleroggama.

Golledoidi čohkká kája alde ja doidá golli gáddečázis.

Guollenáliiddikšun-
máksu 


Guolásteaddji (18-64 jáhkásaš) - máksá guollenáliiddikšunmáksu 
(www.eraluvat.fi, suomagillii)