Leammi oaidnámušat

17.1.2022
Oahpásmuva koronadorvvolašvuođarávvagiidda ovdal go vuolggát tuvrii dahje galledat luondduguovddážiin.

Liminganlahti luondduguovddáš lea gitta 1.1.-4.2.2022. Suoma luondduguovddáš Haltia lea gitta 10.1.-1.2.2022. Koli luondduguovddáš Ukko lea gitta 1.1.-26.1.2022. Kuusamo bálvalanbáiki Karhuntassu lea gitta 13.1.-31.1.2022.

Suoma eará luondduguovddážiin gáibidat ámadadjosuoji geavaheami ja 2 m dorvogaskka čuovvuma. Lassin anus sáhttet leat koronapássa ja/dahje áššehasmearri ráddjejuvvon. Dárkkis dieđuid luondduguovddážiid siidduin. Ráddjehusaid fámusáigi lea guvllolaš. Dárkilut guvllolaš dieđut (suomagillii) leat guovlluhálddahusdoaimmahaga siidduin.

Stuorra gorži ja bávttit oidnojit duogážis. Ovddabealde oidnojit ruoná šattut.

Leammileahki

Leammileahki lea Njurggoluovtta ja Kultasatama gaskkas, sullii 22 km:a guhkkosaš johka. Jogas lea geassit fanasruvtto. Johkagáttiid čuovvu merkejuvvon vánddardanbálggis.

Johkaleahki oidno vuollelis. Joga nuppi bealde šaddá suhkkes vuovdi. Duogážis oidnojit duoddarat.

Ravadasgorži

Ravadasgorži lea Leammi ja Ravadasjogaid oktiigolgansajis.

Jogagielas

Jogagielas lea duottar sullii 9 km:a geahčen Njurggoluovttas, gosa manná merkejuvvon bálggis. Duoddaris leat čáppa oidnosat Leammileahkái.

Golbma vánddardeaddji čužžot vári alážis. Ovddabealde lea galba, mas lea deaksta: “7,8 km Njurgulahti, 3,2 km Sotkajärvi”. Duogážis oidnojit duoddarat.

Sállevári bigálusbáiki

Riebanjogas, Anár-Gihttel geaidnoguoras, vuolgá 6 km:a guhkkosaš merkejuvvon bálggis ovddeštuvvon bigálusbáikái. Doppe lea ávdinstohpu ja tealtábáiki. Bigálusáidi gámppáiguin gullá Sámi divrasamos kulturhistorjjálaš báikkiide. Ruovttoluotta geaidnogurrii beassá seammá bálgá mielde, nu ahte bálgá ollesguhkkodat lea 12 km. 

Boares muorraáidi giettis. Beazit ja soagit šaddet birra gietti.

Gábe Joavnna gieddi

Gábe Joavnna gieddi lea Leammi fiesttargáttis leahkki boares boazodállu Njurggoluovtta buohta.

Juggás gietti olgeš ravddas lea unna boares visttáš. Duogážis lea johka, man duohken oidnojit beahcevuovdi ja duoddarat.

Golleguovlu

Golleroggema historjá ja otná beaivi leat oaidnimis álbmotmeahci guovddášguovllus Kultasatama ja Jeageloaivvi gaskasaš guovllus. Muhtimat dálá golleroggiin váldet gussiid vuostá, nuppit hálidit bargat iežaset ráfis. Guovllu čađa johtá merkejuvvon vánddardanbálggis, Kultasatamas Ravadasjávrái boahtá guhkkodahkan 20 km.