Kajaanin keskustan jokipuistosta löytyy maailman pohjoisin kivilinna, joka pystytettiin 1600-luvulla valtakunnan itäisille rajaseuduille keskelle korpea. Rauniolinna on Metsähallituksen Luontopalvelujen ylläpitämä päiväkäyntikohde, joka Kajaanin keskustan palveluihin yhdistettynä tarjoaa kulttuuritäyteisen ja monipuolisen nähtävyyden tutkittavaksi.

Rauniolinna ympäristöineen houkuttelee aikamatkalle läpi historian virran ja nauttimaan samalla Kajaanin kaupungin keskustan sykkeestä. Kulttuurinähtävyytenä rauniolinna sopii tutustumiskohteeksi koko perheelle ja sinne on vapaa pääsy ympäri vuoden. Huomioithan, että rauniolinna ei ole esteetön. Alle puolen kilometrin säteellä rauniolinnasta löytyy keskustan kahvila-, ravintola- ja majoituspalvelut.

Kajaanin rauniolinna on kiinteä muinaisjäännös, jonka kaivaminen, peittäminen ja vahingoittaminen on kielletty muinaismuistolailla. Samoin tulenteko on kielletty. Rauniolinnalla on valitettavasti tapahtunut vuosien varrella ilkivaltaa; raunioilla on muun muassa kuljettu paikoissa, joissa kulkureittejä ei ole ja liikkuminen näillä alueilla on paitsi vaarallista, myös omiaan tuhoamaan arvokasta muinaisjäännöstä. Lisäksi rauniolinnan info-opasteita on sotkettu. Kohdetta hoitava Metsähallituksen Luontopalvelut muistuttaa, että rauniolinna on valtakunnallisesti arvokas muinaismuistokohde, jonka vaurioittaminen on rikos. 

Rauniolinna kertoo historiasta

Rauniolinna on suosittu kohde Kajaanin ydinkeskustassa ja kertoo tärkeää tarinaa maakunnan ja kaupungin historiasta. Linnan rakentaminen alkoi Kaarle-herttuan käskystä ja linna otettiin käyttöön oletettavasti vuonna 1610, vaikka se ei ollut vielä valmis. Rakentaminen jatkui ja vuoteen 1620 mennessä saarella oli suuri linna, jolla oli pituutta 39 metriä ja muureilla oli paksuutta lähes neljä metriä. Linnan päissä oli kaksi ulkonevaa tykkitornia.

Vuonna 1650 kreivi Pietari Brahe sai Kajaanin vapaaherrakunnakseen ja hänen käskystään perustettiin Kajaanin kaupunki vuonna 1651. Linna koki kovia Suuren Pohjan sodan aikaan ja sodan jälkeen aloitettiinkin linnan jälleenrakentaminen. Strategisen merkityksen Kajaanin linna menetti vuonna 1809, jolloin Suomesta tuli osa Venäjää. Vaikka linnan käyttö loppui, linnasaaren merkitys kulkutienä Oulujoen vesistön yli säilyi.

Linnaan liittyy myös kuuluisia nimiä. Syrjäistä linnaa käytettiin 1620–1640-luvuilla vankilana ja sen kuuluisin vanki oli historioitsija Johannes Messenius. Hän kirjoitti linnassa pääteoksensa Scondia Illustratan, Ruotsin valtakunnan historian. Kajaanin linnan rauniot ja sen molemmin puolin virtaavat vuolaat kosket ovat innoittaneet myös suomalaista kulttuuriväkeä 1800-luvulla. Tästä ajasta muistuttavat linnan viereisessä rantapuistossa sijaitsevat Eino Leinon ja Elias Lönnrotin patsaat. Eino Leinon kirjailijan ura alkoi runolla "Kajaanin linna".

Monta tapaa tutustua rauniolinnaan ja sen lähiseutuun

• Lisätietoja Kajaanin rauniolinnasta. Sivuilla on myös muun muassa rauniolinnan virtuaalinen esittely. Nähtävyys sijaitsee Kajaanissa osoitteessa Linnankatu 27. Myös rauniolinnan ympärillä olevaan rantapuistoon ja Renforsin lenkkiin kannattaa tutustua.
• Rauniolinnalla ja sen läheisyydessä järjestetään Linnanvirta-tapahtuma 11.–13.8.2023 (linnanvirtafestivaali.com).
• Kajaanin matkailuoppaiden kierroksilla puolestaan pääsee tutustumaan myös rauniolinnaan. Tarkemmat tiedot opastetuista kierroksista (visitkajaani.fi).
• Linnanvirran kalastusalue (kalallakainuussa.fi) kattaa rauniolinnan kohdalla joen molemmat rannat ja rannassa on esteetön kalastuspaikka. 
• Matkustajahöyrylaiva Kouta tekee kesäisin risteilyjä Oulujärvelle (oulujarviristeilyt.fi), lähdöt ovat rauniolinnan lähellä sijaitsevalta Kalkkisillalta.