Ovdahistorjjálaš meahcástallan
"Nuuksios lea vejolaš gávdnat luottaid Suoma boarráseamos ássamis" gávnnahedje arkeologat álggahettiin dutkamušaid Nuuksio álbmotmeahci duogáža čielggadeapmái giđđat 2010. Vuordámušaide ledje ákkat. Nuuksio vuosttáš sullot loktanedje eananloktaneami mielde oidnosii juo mealgat 9000 jagi dassái ja áramus ássit livčče sáhttán ásaiduvvot dohko juo dalle. Arkeologalaš kártema ovdánettiin bođii goittotge ovdan ahte dan áigásaš vánddardeddjiide ledje vejolaččat gávdnomis eambbo geasuheaddji ássanbáikkit eará sajis.
Geađgeáigásaš dávvirgávdnosat Nuuksios ja dan birrasis muitalit ahte guovllus leat goittotge olbmot johttán dakkaviđe jiekŋaáiggi nohkama maŋŋel. Geađgeáiggi olbmot ásaiduvve dalá álbmotmeahci birrasii, muhto ieš álbmotmeahcis ii ná boares ásadeapmi leat gávdnon.
Kuusela láttasadji
Pitkäjärvi davágeažis gávdno Kuusela, mii jurddašuvvo čohkkokerámalaš dahje oarrakeramihkkalaš ássanbáikin. Geasi 2010 arkeologalaš kártema bohtosiid vuođul gávnnahuvvui ahte vejolaččat lei sáhka goittotge gávdnossajis. Kuuselai leat johtán fatnasiin dahje gohppojuvvon fatnasiin (ruuhi) Pitkäjärvis ja gáddái boahtima viggamušaid oktavuođas leat johttiin gahčadan biergasat dán áiggi olbmuid imaštallamii. Kuusela gávdnosat muitalit ahte olbmot leat johttán guovllus juo neolihtalaš geađgeáiggis (5000-2000 oKr.).
Ruovdeáiggis eanandoallu loktanii čoaggima ja meahcásteami báldii mearkkašahtti ealáhussan. Nuuksio rikkes eatnama birrasii šaddagođii valljis ássan, muhto jávrebadjeeana seaillui ain dušše meahcis johttin báikin.
Historjjálaš bálgát
Goassige ii leat Nuuksio mehciin johtalan nu olu olmmoš, go otnábeaivvi čuođiduhát lustatuvrralačča johtalit álbmotmeahcis. Miellagiddevaš leage, movt álbmotmeahcci lea seilon almmatge ásaiduvvama haga jahkečuođi vaikke lea guovllus, gos lea ollu olmmoš ja johtolat. Velskolai, Takkulai, Tervalampii, Ollilai ja Salmii loktanedje gilážat juo gaskaáiggi álggus 1100-logu rájes.
Láigodálloordnega álgin 1700-logus giktalii ásaiduvvama leavvama ain lagabui, muhto daláš álbmotmeahci guvlui vuosttáš láigodálut ceagganedje easkka 1880-logu loahpageahčen. Buoremus báiki láigodállui orru dalle leamašan Myllypuro leahki. Dan áiggis leat maid bázahusat Myllypuro unna saháhagas. Dat mearkkat, mat muitalit vuollegaš eallima eallán olbmuin, leat ain vuhttomis luonddus, go jaskkoda ohcat.
Oktan sivvan Nuuksio jaskes ássanhistorjái leat heajos geaidnooktavuođat. Geainnuid váilun ii goittotge eastan meahcis johtaleami. Arkeologalaš kártemiin gávdnui boares bálgágeahči alážis Haukkalampigeainnu lahkosiin. Stuorámus oassi sámmáliin šaddan máđii lea jávkan, muhto lea vejolaš ahte lea sáhka gaskaáigásaš heastamáđiis, mii lea mannan Nuuksio gilis Ollila gillái. Olbmuin lea álo leamaš vierrun láhppit diŋggaid jođidettiin ja miellagiddevaš leage, makkár ovddešáiggi gávdnosat bálgá guoras sáhttet gávdnot.
Maid sátni Nuuksio mearkkaša?
Sátni Nuuksio muittuha sámegielat sáni njukča. Nuuksio ruoŧagielat namma Noux vuođđun lea 1500-logus ovtta giláža namma. Nama eará hámit leat leamaš ee. Noox, Noosis, Nouxby, Nuuks ja Nuoksi. Nuuksio guovllu namma ii leat originála, muhto boahtá 1930-logus. Dalle suomamielat álbmotskuvlaoahpaheaddji hutkkai suomagielat nama, Nuuksio.
Kattila historjá
Nuuksio álbmotmeahci davveoasis, Kattilas, Kaitlampi gáttis johtti sáhttá deaividit vuordemeahttun oainnu: stiilla bealis dievaslaš funkšuvnnalaš-šloahtta guhkkin eret eará viesuin.
Torpárláhka ja gearbmašgáskkástat bukte ođđa oamasteaddjiid
Dadjet ahte Kattila dállu lea ožžon namas eanansaji nuorttaráji alde gávdnon bákterokkis. Dálu oaččui álggos láigodállofriddjavuođalága bokte oamastussii gárdima ovddeš láigodálolaš. Eljas Erkko ostii dálu bággoakšuvnnas jagis 1934. Sus lei jurddan vuođđudit Kattilai iežas aviissa bargiide vuoiŋŋastanviesu. Báikki idylla reakčanii, go Erkki eamit gaskkahalai gearbmašii Kattilas ja dadjet ahte dat maid gomihii vuoiŋŋastanviessojurdaga.
Čáhppesruohttasa ja dálkasšattuid šaddadeapmi
Erkko vuvddii dálu Biibbaldutkansearvvi eaiggáduššan Alsano-oasusgoddái jagis 1935 ja dalle álggahuvvui maid funkšuvdnastiilasaš E. Salminen sárgon vuoiŋŋastanruovttuid huksen. Dán oktavuođas lea leamaš sáhka oskkujoavkkus, man namma lea Hartelaččat (Hartelaiset), maid árbin livčče báhcán geallára lávgungárit.
Alsano osttii Kattila gilvindihti čáhppesruohttasa (lat. Scorzonera hispanica) ja eará šattuid, maid lei jurddan vuovdit oasusgotti iežas dearvvasvuođagávppiin. Seamma áiggiid ásahuvvon ođđa apoteahkkaláhka meroštalai čáhppesruohttasa apoteahkabuvttan ja dagai váddáseabbon oasusgotti fitnodatdoaimmaid. Alsano mearridii vuovdit Kattila ja áiddo gárvánan geađgeviesu agronoma Hovilai.
Máŋgga báikkiisida bokte stáhtii
Ovdal guovllu sirdáseami Helssega gávpoga hálddašeapmái 1970-logus Kattila eaiggádušai magistar- Karttunen, Gávpeovddasteaddjiidlihttu ja lágádus Kustannus Oy Otava. Helssega gávpot hálddašii guovllu 20 jagi, gitta Kattila dállui háŋkejuvvui stáhtii ja oassin álbmotmeahci miessemánus 1996.
