Vánddardanjohtolagat ja bálgat
Johtolagaid vuolginsajit
- Álbmotmeahci bivnnuheamos riekkisjohtolagat rohttejit Haukkalampi luonddustobu (suomagillii) lahkosis ja johtolagat máhccet seamma sadjái.
- Klassari riekkisbálga vuolgga- ja máhccansajit leat Valklampi parkerensajis.
- Takala bálggis álgá Kattilas váldoviesu guoras.
- Johtolat olles álbmotmeahci čađa manná Siikaniemis Haukkalampi ja Kattila dahje Högbackan bokte Salmi olgolihkadanguvlui.
Luonddubálgát
- Nahkiaispolku, 2 km, Haukkalampi luonddustobus rohtte luonddubálggis muitala luonddu gáhttemis dakkárin go dat lei ovdal. Luonddubálgáin oahpis bihcebáhcemearka čájeha bálgá miellagiddevaš ja eatnama bealis hástaleaddji Nahkiaisbálgá birra.
- Kaarniaispolku, 2,7 km, lea skuvlageavahussii plánejuvvon luonddubálggis Nuuksio álbmotmeahci oarjelullegeažis. Luonddubálgá vuolggasadjin lea parkerenbáiki Veikkola industriijaguovllus, Soidentaantie geažis. Bálggis lea merkejuvvon ruškes bihcebáhcemearkkaiguin. Orienterenbáikkit leat merkejuvvon lundui nummarstoalppuin. Orienterenmateriála (suomagillii) sáhttá čálihit olggos Lundui.fi-neahttabálvalusas. Bálggis johtá molsašuddi duovdagiid čađa: sámil guossavuovddis, čáppa Haaversopako jeakkis, čáppa báktevuovddis ja boares ruskaduvnnis.
Riekkesjohtolat, vuolggasadjin Haukkalampi
- Punarinnankierros, 2 km, lea Nuuksio álbmotmeahci riekkesbálgáin eatnamiid dáfus álkimus. Johtolaga oktavuođas sáhttá čáppášit sihke ládduid ja goike guolbaniid. Johtolatmearkkat leat ruoksadat.
- Bálvalusat: Haukkalampi luonddustohpu (suomagillii) álggahan-/loahpahansajis, oahpistanstobu čáhcečuokkis, Mustalampi tealttástallanguovlu, dolastallansadji, dolastallansadji govddiin ja málestangoavdi.
- Oaidnámuš: Mustalapmi govddodeaddji darfeboarrit
- Haukankierros, 4 km. Jođánepmosit oažžu ollislašgova Nuuksio álbmotmeahci luonddus, go johttá Haukankierrosa. Johtolat finiha ceakko bávttiin, gos rahpasit mielahis oidnolat ee. Haukkalampii ja Myllypuro leahkái. Johtolagat lea merkejuvvon alihin.
- Bálvalusat: Haukkalampi luonddustohpu (suomagillii) álggahan-/loahpahansajis, oahpistanstobu čáziváldinbáiki, Mustalampi tealttástallanguovlu, dolastallansadji, dolastallansadji govddiin ja málestangoavdi.
- Oaidnámuš: Myllypuro leagi duovdagat ja Mustalampi govddodeaddji darfeboarrit
- Korpinkierros, 8 km, manná Rajakallio badjel guhkes vustolagain. Johtolaga guoras leat máŋggat láddot. Johtolagat lea merkejuvvon fiskadin.
- Bálvalusat: Haukkalampi luonddustobu álggahan- /loahpahansajis, oahpistanstobu čáziváldinbáiki, Mustalampi tealttástallanguovlu, dolastallansadji, dolastallansadji govddiin ja málestangoavdi, Kolmoislampis tealttástallanbáiki lea várremis, Holma-saarijärvis guokte dolastallanbáikki/tealttástallanguovlu ja fiellolávvobealli.
- Oaidnámuš: Mustalapmi govddodeaddji darfeboarrit
Eará riekkesjohtolagat
- Klassarinkierros, 4 km, riekkisbálggis manná birra álbmotmeahci oarjeoasis Kurjolampis ja loktana Klassarinkallioi. Johtolat lea merkejuvvon violeahtain.
- Bálvalusat: Saarilampi tealttástallanguovlu ja dolastallanbaikio
- Oaidnámuš: Saarilampi ja oidnolat Klassarinkallion oarjjás.
Eará johtolagat
- Takala bálggis,1,5 km, manná Kattilas Takala fiellolávvobeallái. Johtolagat lea merkejuvvon čáhppes sázuin oránša vuođus.
- Bálvalusat: Takala fiellobeallelávvu ja Kattila dolastallansadji. Lagamus čáziváldinbáiki lea Kattilas.
- Goallosmáđidja Haukkalampi-Haltia, 4,6 km. Haukkalampi váldosisamanahagas lea goallosmáđidja Suoma luondduguovddáš Haltia Päivätär luonddubálgái (1,4 km) (haltia.com, suomagillii). Maahisenkierros (2 km) (haltia.com, suomagillii) lea nubbi riekkesmáđidja, mii álgá Haltia šilljobiires. Haltia lagasmáđidjat (haltia.com, suomagillii) leat Helssega gávpoga ja Solvalla valáštallanoahppolágádusa eatnamiid alde. Goallosmáđidjas Haukkalampi-Haltia (4,6 km) leat alla vuostálagat ja mihtolagat, ceakkomus sajiin lea ráhpat.
- Goallosmáđidja Veikkola-Salmi, 20 km, Veikkolas beassá merkejuvvon bálgáid mielde Siikajávrri ja Haukkalampi bokte áibbas gitta Salmi olgolihkadanguovllu rádjái. Goallosjohtolagat leat merkejuvvon čáhppes sázuin oránša vuođuin.
- Bálvalusat: Tealttástallanguovlluid ja eará bálvalusaid mearri rievdadallet dan mielde makkár johtolaga vállje.
- Johtolat 2000, 110 km, lea olgolihkadanjohtolat, mii vuolgá Helssega Laaksos ja manná álbmotmeahci čađa. Johtolat lea merkejuvvon alitvilges báttiiguin muoraide
Eará tuvrarávvagat
- Lođát, Nuuksioi leat čihkkon 10 lođá, maid ohcan hástala eambbo hárjánange Nuuksio johtti. Beaivvi áigge sáhttá gávdnat 1-3 lođa, muhto dat lea dan duohken makkár dálki ja jahkodat lea. Don dárbbašat mielde earret eará geažuheaddji rávvagiid Nuuksio lođaide, kompássa ja kártta. Loga eambbo lođástallamis Nuuksios.
- Iežas bálgát, Álbmotmeahci guovllus dakkár olmmoš, guhte máhttá orienteret, sáhttá johtit merkejuvvon johtolagaid olggobealde. Váldde nappo Nuuksio-Luukka olgolihkadankártta ja kompássa mielde ja vuolgge návddašit Nuuksio máŋggabealat luonddus!
- Tuvrabáikkit vovnnaiguin ja/dahje rullastuoluin: Nuuksio guovllus duovdagat leat vustolagaid dihte oalle hástaleaddji. Goittotge Haukkalampi lagasbirrasis ja Kattila guovllus sáhttá johttit maid vovnnaiguin. Guovllus leat maid boares geaidnovuođut, main oasis lea álkit johttit. Haukkaholma dolastallansadjái sáhttá johttit rullastuoluin.
- Dálvet Nuuksio lea ráfálaš tuvrabáiki. Dalle guovllus sáhttá johttit vácci, čuoigga dahje muohtagápmagiiguin. Dálvet álbmotmeahccái eai dahkko láhttut, eaige bálgáid ordne vánddardeami váras. Lagamus fuolahuvvon láhtto-máđiit gávdnojit olgolihkadanguovlluin álbmotmeahci olggobealde.
Sihkkelastintuvrrat
Sihkkelastima váras Nuuksio álbmotmeahcis leat geassegeavahusas dakkár johtolagat, maid birra dahje čađa sáhttá mannat ja dat dolvot birastahtti olgolihkadanguovlluide. Johtolagat leat biilaluottat, vuollegaš dását jorreluottat ja oanehaš bálgábihttát. Johtolagat eai leat seammá dásis go sihkkelastingeainnut, muhto daid mielde sáhttá sihkkelastit, dárbbu mielde maid láidet oanehaš bálgábihtáin ja vustolagain.
Maiddái riikka sihkkelastinfierpmádahkii gullevaš johtolaga nr 2 manná álbmotmeahci čađa, Siikajärvis Haukkalampi bokte Salmi guvlui.
Sihkkelastimii oaivvilduvvon johtolagat Nuuksio álbmotmeahcis leat oktiibuot sullii 30 km. Ama muittát ahte álbmotmeahcis oažžu sihkkelastit dušše sihkkelastimii oaivvilduvvon johtolagain (julkaisut.metsa.fi, suomagillii).
Riidentuvrrat
Nuuksio álbmotmeahcis lea riidemii čujuhuvvon johtolagat oktiibuot sullii 22 km. Eatnasat álbmotmeahci riidenjohtolagain leat ovddeš heastajorriluottat, maid geavahit earát maid geat johtalit luonddus. Ama muittát, ahte álbmotmeahcis oažžu riidet dušše dasa oaivvilduvvon johtolagain (julkaisut.metsa.fi, suomagillii).
