Oulanka luondu

Ceakko bákteseainnit, magihkalaš duovdagat

Oulanka válljugas várreeatnamiidda leat mihtilmasat beahcevuovddit, maidda akšu ja sahá leat maŋimuš guoskan 1900-logu álggus. Mehciid čiehkagasas sámilvuođus šaddá hearkkes nieiddagáma, orkidea, mii lea Oulanka álbmotmeahci dovddusmearka. Oulanka luondu fállá galledeaddjái olu oaidnámuša ja vásáhusa: hárvenaš šlájaid, boršu guoikkaid, válljugas váriid, rođuid, opmujekkiid ja kálkaádjagiid.

Oulanka álbmotmeahcci gullá davvi goahcevuovdeavádahkii ja lea davvi, máttá ja nuorta luonddu erenoamáš deaivvadanbáiki. Guovllu alimus várit ollet 380 mehter allodahkii mearradási bajábealde. Johkalegiin oainnát Oulanka vuollegamosis, 151 mehter allodagas.

Oulankajohka, Kitkajohka...

Oulanka álbmotmeahci váimmus lea 135 kilomehter guhkes Oulankajohka. Dan čázit čoggojit Sallan jeaggeeatnamiin, ja ieš johka álgá Aittajávrris. Ovdal rádjeavádaga Oulankajohkii ovttastuvvet Kuusinkijohka ja Vuolle-Kitkajávrri Kivesguoikkas álgi Kitkajohka.

Oulanka johkaleahki oaččui dálá hámis maŋimuš jiekŋabaji loahpas sulli 11 000 jagi dassái. Lihkadettiin jieŋat dássejedje bávttiid čohka hámiid ja sirde tonniid mielde fiinna sáddo dálá Oulankajoga bodnái.

Guovtti stuorra nuorttas golgi joga, Oulankajoga ja Kitkajoga, lassin álbmotmeahcis golget moanat oalgejogat, dego Maaninka- ja Savinajohka, sihke máŋggat smávva ádjagat. Oulanka lea heaŋkobákte skurččuiguin ja johkalegiiguin okta Suoma árvošamos álbmotduovdagiin.

Nieiddagáma Oulankas

Nieiddagáma lea boares, guossavalljugas rohtovuvdiid šaddu. Šlája sáhttá oaidnit maid reatkkás beahcevuvddiin ja rohtovuovdejekkiid ravddas, jos eatnamis lea doarvái kálka. Nieiddagáma lieđđu giđđat vuosttas šattuid joavkkus geažutmiestaga ja sieđgga lassin. Geassit go lieđđunáigi lea nohkan, šattu sáhttá dovdat sámilvuđđui čiehkádan lasttas, man vuolábealli lea violeahtta. Lasttas lea miehtemáhcit ja joaimmut. 

Nieiddagápmaga rásis ii leat obage miehta, de dan gavjen vuođđuduvvá gavjendivrri fillemii. Go mieđašeadni lea čákŋan rási sisa ja fuomášan, ahte doppe ii fidne biepmu, de fillen lea juo – dahje easkka – belohahkii lihkostuvvan. Lieđđegavja darvána divrri sealgái go dat čákŋá earet rásis. Dál nuppi šaddu galgá lihkostuvvat fillet seamma divrri iežas rássái, vai gavjen lea sihkkarastojuvvon.

Juos gavjen lihkostuvvá, rássi nuppástuvvá ruškes fuomáškeahtes goahtin. Goađis gahččet olggos gavjačalmmáža stuoro siepmanat čakčabiekkaid fárrui. Dat galget luoitádit deivvolaš eatnamii ja oktet eatnamis guopparsáigguin, mainna rássi eallá fárrolagaid loahppaeallimis. Nieiddagápmaga goahtesiepmaniid buvttadeapmi molsašuddá jahkásaččat lieđđunáiggi dálkkiid ja gavjendivrriid logu mielde. 

Nieiddagáma lea hiđisšattot šládja, man šaddan siepmanis gitta lieđđu rássin bistá jagiid. Juos šaddanbáiki lea deaivil, seamma báikái sáhttá šaddat jahkelogiid mielde logiid šattuid viiddis šaddodat.

Rikkes luondu vuordá vánddardeaddjis

Oulanka iešlágát rođut lasihit álbmotmeahci luonddu máŋggabealatvuođa ja fállet eallinbirrasa máŋggabealat sáttolašvuhtii. Erenoamážit beahce- ja guossavuvddiid rávddaid goike rođut leat Oulankai mihtilmasat. Rođuin sáhtát oaidnit ovdamearkan ruksestruollamuorjji, geažutmiestaga, gieddemuorjji, ruonávávssi, rihčalottirási sihke čohkkebeaitagažža, mii lea on burpurrukses orkidea.

Oulanka davviosiid viiddis jeakkit buktet iežaset lasi álbmotmeahci šattolašvuhtii. Máŋggahámát opmujekkiin šaddet ovdamearkan jeaggenarttit ja jeaggesámmálat.

Oulanka hárvenašvuođat leat kálkaádjagat ja -láddot, maid čáhcái gártá kálka birrasa eanavuođus. Kálka dahká čázis alkaliija ja šattuin gáibijeaddji. Kálkaádjagiin šaddet earet eará erenoamáš sámehorbmá.

Meahccebuollimiid luottaid vuohttimin

Meahccebuollimat eai leat álo baháš áššit, daningo máŋggat hárvenaš goppát ja eará šlájat avkašuvvet dain. Oulanka mehciid buollinhistorjá dovdo 1800-logu rájes, ja buollimat leat guođđán luoittaideaset lundui. Sáhtát oaidnit boares gudduin velá dán áiggege čáhppes čitnaluvvamiid. Álbmotmeahcis bullet ain duollet dállet smávva viidodagat.

Oulanka eallit

Mihtilmas šlájat Oulankas leat lojislágan ja eallun čoahkkaneaddji ealggat sihke valjis smávvanjiččehasat. Stuorrabeađuin guovža orođa Oulankas. Dan sadjái geatki, albbas ja gumpe leat dušše deivvolaš guossit.

Lottiin Oulankas golgi čáziid guoras loktet guoihkáhrit ja gáddevirožat. Meahcceguovlluin seivvodit dan sadjái nu goaskin go mearragoaskinge. Oulanka bessejeaddjišlájaide gullet maiddái joavku leavvama dáfus mattá šlajat, dego čáhppesrásttis, bealgeloddi ja cihrrelastaviizar.

Álbmotmeahcis eanemusat lottiin leat rievssatčizáš ja leaibeloddi sihke vintán, man šluhppi jietna ivdne viiddes beahcevuvddiid.

Guigosat lottiid dárkojeaddjiide

Álbmotmeahci gaskaoasis, luondduguovddáža bálddas Kiutaköngäs guovlu oktan luonddubálgáiguin lea davvi beahccevuovddi vuođđošlájaid orrunguovlu. Guovllu erenoamášvuohtan sáhttá deaivat várrebeštora, mii lea bessen máŋgga gease Oulankajoga rokkis. Jogas deaivá maiddái viehka sihkkarit guoihkáhra. Giđđadálvve Liikasenvaara geidnui gullá bures čáihniid spoahkuheami.

Unna karhunkierros álbmotmeahci máttaoasis, Juumas, johtá máŋggalágan mehciid čađa. Doppe loddelisttu čoaggin lea viehka álki. Buoremus johtináigi lea geassemánu álgu, goas eandalii iđida diimmut leat sihkkaramos áigi máŋggaid šlájaid áičamii.

Uhcalivkár lea measta juohkejagaš lávlu, man ohcamii vaikkoba álbmotmeahci davveviesttaroasis Savilláddo guovlu lea oalle heivvolaš.

Oulanka dulveniittut – álbmotárbevierus otnáža vásáhusaide

Oulanka dulveniittut giđđadulvviid áigge Oulankajoga oaivi loktana juoba badjel guovtti mehtera. Humusdoalli, čohkkes čáhci fievrreda eanaávdnasa ja biepmu fárustis. Johtetba čázi borššuin maiddái muorat, oavssit ja muhtumin ráhkadusatge.
 
Johkaguora giđđa- ja čakčadulveniittuin leat velá 1960-logus láddjejun luonddusuoinnit šibihiidda. Muhtun niittut leat maiddái dulvaduvvon nu ahte niittuide golgi ádjagiid rastá leat ráhkaduvvon buođut. Dánu niittuide ožžo eanet biebmuid ja stuorát šattu.

Oassi dáin árbeniittuin dikšojuvvo dán áigge dikšunplána mielde jahkásaččat njáskamin, láddjemin ja buođđumin. Oassi niitobargguin bargo ovtttas.

Niittuid dikšumiin seailluhuvvo Suoma ja Eurohpa mihttosturrodagas dehalaš árbi ja niitošattolašvuohta duojážassii rokki molsu Oulankajoga gáddeeatnamiin. Niittuin gávdnojit ee. márjjáčoavdda, boallorássi, alitbiellorássi, boaresgállarássi, miehtaskážir ja stuorraneillet.

Dulveniittuid rássevallji seailu aktiivalaš divššu mielde

Ođđasis álggahuvvon láddjemiin leat leamaš positiivalaš váikkuhusat Oulanka álbmotmeahci dulveniittuide. Dikšojuvvon báikkiiin leat 22 % eanet šaddošlájat go láddjemeahttun kontrollabáikkiin. Dikšomeahttun niittuin dan sadjái lea eambbo measttaiduvvan niittuid šlájat sihke muorat ja miestagat. Meahciráđđehusa luonddubálvalusaid 10 jagi bistán čuovvumis fuomášuvvui maiddái, ahte menddo fámolaš dikšuge ii elat buorrin: niittuide mihtilmas lieđđu šattuid galggašii diktit lieđđut ja siepmaniid gilvit ovdal láddjema. Muhtun niittuide reahkká láddjen juohke nuppi jagi. Ná dikšunresurssaid sáhttá čuozihit máŋggaide čuozáhagaide.

Dulveniittut leat mihtilmasat Davvi-Suoma stuorra luondduviđá jogaid guoraide. Nittuid mearri riikkasteamet lea geahppánan 1950-logu maŋŋá juoba 80 % earet eará jogaid huksema ja eanadoalu nuppástusaid geažil.

Oulanka álbmotmeahci dulveniittuid ođđasisdikšun álggahuvvui Meahciráđđehusa doaimmas jagi 1996. Dan maŋŋá niittut leat láddjejun measta jahkašaččat. Buohkanassii divššu olis leat leamaš gávcci čuozáhaga, maid oktasašviidodat lea sullii 7 hektára.

Divššu ulbmilin lea leamaš oažžut niittuid measttaiduvvama nohkat ja máhcahit báikkiid šlájaset ja ráhkadusaset dáfus fiinnis dulveniitun. Seammás gáhttejuvvo guovllu kulturhistorjjá.

Meahciráđđehus lea čuvvon niittu váikkuhusaid jagiid 1998–2008 njealji láddjejun čuozáhagas ja njealji veardidanjoavkoniittus, mat leamašan guhká divššokeahttá. Čuovvuma bohtosat leat čohkkejuvvon ja analyserejuvvon geasi 2008 áigge.

Dulveniittut dárbbašit divššu vai seilot

Dulveniittut seilot dušše aktiivalaš divššuin. Dikšumeahttumin dat šaddet rohtun ja luondduviđá meahccin. Čuovvuma bohtosiid vuođul plánejuvvojit ja ollašuhttojit niittuid dikšu dárkilabbot, ovdamearkan juoidá čuozáhagaid láddjejit dušše juohke nuppi jagi. Dánu niittuin bohtet loaktit nu máŋga šaddo-ja  eallišlaja go vejolaš.

Logi jagi joatkašuvvan jeavddalaš divššuin Oulanka álbmotmeahci dulveniittut leat ožžojuvvon juo oalle buorre ortnegii. Plánejuvvo maiddái, ahte  ođđa čuozáhagat valdojit divššu ollái lagamus jagiid, daningo divššu vuolde leahkki viidodat lea goit dušše sullii njealjátoassi Oulankajoga álgodulvaniituid mearis.