Pyhä-Luosto luondu

15.9.2020
Koronavirusa geažil luonddusge lea ágga atnit dorvogaskkaid ja čuovvut earenoamáš giehtahygieniija ee. stobuin, dolastallanbáikkiin ja hivssegis fitnamiid maŋŋá. Meahciráđđehusa linnjemat ja rávvagat beaiváduvvojit, go almmolaš koronarávvagat šaddet dárkileabbon.
Geahča lassidieđuid ja čuovo min rávvagiid.

Suoma máttimus stuorraduottarguovlu fállá máŋggabealat geahčastaga davviguovllu lundui. Pyhä-Luosto álbmotmeahcis molsašuddet viiddes báljes rabas duoddarat ja áhpejeaggi, jaskes boares meahcit ja rámšoskurččut.

Ná mii atnit fuola luonddus

Jahkemiljárddat oidnojit Luosto Stuorraskurččus

Pyhä-Luosto álbmotmeahcis leat alla várit, mat báitet čielgasit vuollegis ja dássidis birrasis. Dain alimus, Noaideduottar, lea 540 mehtera allodagas mearas. Luosto duovdagiid stuorimus Ukko-Luosto lea 514 mehtera meara bajábealde. Baseduoddara earenoamášvuohta leat ceakko vielttit, čohkaid earuhit čiekŋalis skurččut ja kvártasihtajuovat ja juovat. Váriid alážiid skurččut šadde jiekŋaáiggi suddančáziid rokkadettiin. Guovllu fiidnámus oaidnámušaide gullá 220 čiekŋalis Stuorraskurču.

Tipsa: Jus geahčat dárkilit, sáhtát oaidnit várrevilttiin skurččuid lassin maiddái čázi gohpan healbmerokkiid.

Dološmeahcit ákšoluottaid haga

Ordarádjá lea Pyhä-Luostos 320–400 mehteris meara bajábealde. Váriid vuollevielttit leat oktilaš goahccevuvddiid vuolde, mat vuollelis rivdet jeaggin. Guovllu šattolašvuohta lea kvártasihtabáktevuođu ja juovvásvuođa geažil guorbbas, ja eandalii duottaršaddošlájat leat unnán. Várrevilttiid vuolágeahčen ja ájaroggerođuin lea goittotge báikkuid oalle valljái šattolašvuohta.

Pyhä-Luosto jeakkit gullet Perä-Pohjola jeaggeavádahkii. Jeaggetiippat leat valljis, ja Luostos Siurujoga vuollegeažis leat maiddái šattolaš jeakkit. Jeaggeluonddu riggodahttet máŋggat gáldut.

Guovssat Pyhä-Luostos

Fargga dat seaivu dasa ja fáhkkestaga boahtá nubbige. Guovssahat čuvvot dollasaji lahka oavssi alde, juos vánddardeaddjis julošii juoidá borrat.

Suojes boares goahccemehciid guovssat lea riikka smávimus vuoražasloddi, muhto dan láhtten muittuha gaccepa. Loddi lihkada olles áigge, girddaša oavssis oaksái ja dan lihkadeami geahpida dušše garra buolaš.

Máŋggas leat fuomášan ahte guovssat lea buotborri. Vánddardeaddji nisttiid lassin dasa dohkkejit masá mii beare murjjiid ja siepmaniin gitta divrriide, guobbariidda ja smávva lottiid moniide ja čivggaide.  Muohtahis áigge guovssat čoaggá viššalit ruovttumeahcistis dálvebiepmu muoraid bárkogaskkaide. 

Guovssaha váldoássanguovllut leat Ruošša viiddes taigameahcit ja oarjin dan leavvanviidodat lea gitta Norgga boaittobeale mehciide. Guovssat bissu ruovttureviiraristis birra jagi. 

Guovssaha galgá atnit čalmmis ja dat lea ráfáidahtton šládja.  

Imašlaš jeaggeluondu

Pyhä-Luosto álbmotmeahci duoddariin leat fiinna ja čigŋáš jeaggeravddat. Álbmotmeahci jeakkit leat váldooasis viiddes áhpejeakkit, main guovddáš lea čađabeasakeahtes (juos it deaivva johtit rivttes báikkis) ja ravddaid ráddjejit suhkkes čabu vuovde- ja muorrajeakkit.  Luosto oarjjábealde leahkkasit álbmotmeahci viidáseamos áhpejeakkit, earret eará čáppa Joutsenenpesäaapa.

Álbmotmeahci viiddes áhpejekkiin leat máŋggat jeaggetiippat dego šattohis darffiid deavdán muorrajeakkit ja čabu luomevuovdejeakkit. Lassin gávdnojit čáhccás sutnjot muhto maid šattolaš šládjariggás opmojeakkit, main geassit liđđot earret eará fiskes jeaggenarttit. Opmojeakkit leat Siurunaapa -áhpejeakkis ja Pyhäduoddara oarjemátta jekkiin. Guovllu kártiige lea merkejuvvon báikenamman Peräletto (opmojeaggi). Áhpejekkiin leat maid gáldut, ádjagat, jogat ja láddot. Njuoska eallinbirrasat leat hui vuohkkasat čuoikkaide, mat fas fállet bealistis nohkameahttun niestti lottiide.

Duottarvilttiin leat maid vieltejeakkit. Pyhäduoddara Peurakeročearu davábeale vielttis leat olu gáldut. Viiddes gáldoguovllu golgi bodnečáhci dagaha dan, ahte duottarvieltái leat šaddan jeakkit. Vieltejeakkit ovttastuvvet vađas Tunturiaapa -jeaggái.

Álkimusat jeaggelundui beassá vázzit Pyhäduoddara Tunturiaapa -luonddubálgás.  Luosto vánddardanbálggis doalvu maid duoddara duogábeale jekkiide. Eandaliige luomeáigge gánneha dieđusge duostat lávket bálgáid olggobeallái njálgga muorjji dihte.

Suoma máttimus duottaršattut

Pyhä-Luosto álbmotmeahcis leat Suoma máttimus lagešvuovddit. Dábálaš soagi vuollešládja, lageš, šaddá duoddaris ja davvin doppe gos goahccemuorat eai birge. Šattuid birgema garra dilis veahkehit earret eará buollaša gierdan ja ovssiid ođjonákca, šattuid rihčaávdnasiidda vuođđuduvvi bealuštannákca šaddoborriid vuostá ja nákca oktet bárkku lastaruotnasa bokte. Doppe gos lageš ii birge, de álgá aláš.

Eanavuođu ja dálkkádaga mielde lagešvuovddis šattolašvuohta molsašuddá guorba ja goike báikkiin ain hui šattolaš lagešrođuide. Máddin, váldooasis masá goikkis ja áibbas goikkis lagešvuvddiin šaddet dábálaš dakŋasat nappo čáhppesmuorjjit, sarridat ja joŋat sihke jeahkálat ja sámmálat.


Pyhä-Luosto álbmotmeahci smávva lagešvuovddit leat Pyhäduoddara guovllus.  Lagešvuvddiide beassá oahpásmuvvat ovdamearkka dihte Huttuloma ávdinstobus, go manná bálgá mielde mii johtá (Peurakero) duoddara guvlui. Soahkevuvddiid boahttevuohta lea vára vuolde dálkkádaga liegganeami dihte, go das čuovvu ahte beahci leavvá. Dál jo álbmotmeahci lagešvuovddis ceaggájit ovttaskas sitkes beazit lagežiid siste.  Lappis lagešvuvddiid davábeale leat guovllut, maid leat duššadan duottar- ja daŋasmihttármáđut, muhto doaisttážii dat eai leat olahan Pyhä-Luosto guvlui.

Pyhä-Luosto álbmotmeahcci

Pyhä-Luosto álbmotmeahci sárgojuvvon dovddaldat. Ovála dovddaldagas leat guovssat girdimin ja soarvi. Dovddaldaga olgoravddas lea deaksta: Pyhä-Luosto kansallispuisto nationalpark.

  • Vuođđuduvvui jagi 2005
  • Viidodat 142 km2

Pyhä-Luosto álbmotmeahci dovddaldat lea guovssat.

Miellagiddevaš geologiija eará sajiin

Giehtaruohttasa meahcceguovlu