Pyhä-Luosto rávvagat ja njuolggadusat

govva:sasa dolinsek.

Pyhä-Luosto álbmotmeahcci lea luonddusuodjalanguovlu, mii lea vuođđuduvvon almmolaš luondduoainnusin. Álbmotmeahcci lea Suoma máttimus stuorraduottar. Dan duottarčielgi vuvddiinis ja jekkiinis dahká eanadatlaččat ja luondduárvvuin mearkkašahtti oppalašvuođa. Lea dehálaš, ahte oahpásmuvat álbmotmeahccái jo ovddalgihtii, ja ráhkkanat tuvrii fuolalaččat oahpásmuvvamiin álbmotmeahci rávvagiidda ja ortnetnjuolggadussii.

Rávvagat Pyhä-Luosto-álbmotmeahcis johtaleapmái

Pyhä-Luosto álbmotmeahcis johtima, gohttema ja dolastallama gusket eará njuolggadusat álbmotmeahci sierra avádagain: vánddardan- ja luondduturismaavádagas, boaittuavádaga ja Peurakero ja Isokuru ráddjenavádagas. Avádagat gávdnojit Pyhä-Luosto ortnetnjuolggadusas (siidu 4, pdf, julkaisut.metsa.fi).  

Lihkadeapmi lea ráddjejuvvon Peurakero ja isokuru ráddjenavádagain.

Doaibmat ja lihkadit nappo luonddu gudnejahttimiin.

Lihkadeapmi

Pyhä-Luosto-álbmotmeahcis lea lobálaš johttin vázzi, čuoigga, suga ja meallu ráddjehusosiid vuhtii válddekeahttá:

  • Isokuru ráddjenavádagas johtin lea lobálaš dušše merkejuvvon geassemáđija mielde. Isokurui ii leat dálvemáđija muohtauđasvára dihtii. Dárkilut kárta Isokuru ráddjenavádagas (avádat lea sárgojuvvon rukses ivnniin kártii). Lihkadeapmi lea lobálaš 1.6.-14.2. gaskkas.
  • Peurakuru ráddjenavádagas johtin lea lobálaš 1.6.-14.4. Dárkilut kárta: retkikartta.fi.


 

Gohtten

Oanehisáigásaš gohtten lea lobálaš ráddjenavádaga vuhtii válddekeahttá, Gohtten ávžžuhuvvo dáhpáhuvvat kártii ja lundui merkejuvvon dolastallanbáikki ja stobuid lahkasiin. Ávdin-, várren-, láigo- ja beaivestobut ja dolastallanbáikkit leat logahallon Bálvalusat-siiddus. Buot Pyhä-Luosto stobut, lávut ja dolastallanbáikkit gávdnojit Retkikartta.fis.

Dolastallan

Dolastallan lea lobálaš áhpásmuhttin- ja ráddjenavádagas dušše fuolahuvvon, kártii ja lundui merkejuvvon dolastallanbáikkiin.

Vuovdebuollima áiggi:

  • Gielddus ii guoskka málestangovddiid dahje eará bohcciin rustejuvvon dollasajiid, mat leat: Ahvenlampi ja Huttujärvi málestangoavddit, Huttuloma, Isokuru, Rykimäkero ja Ukko-Laavu goađit, Isokuru ja Karhunjuomalampi lávvu. Fuomášathan, ahte Karhunjuomalampi lávus dolastallan lea goittotge gildojuvvon.
  • Gielddus ii maiddái guoskka ávdinstobuid ja láigostobuid uvnnaid, mat leat: Yli-Luosto ja Huttuloma ávdinstohpu sihke Huttujärvi, Kuukkeli ja Yrjölä láigostobut. 

Ruskkahis vánddardeapmi

Álbmotmeahci guovllus vánddardat ruskkaheamit.
Pyhätunturi ja Luosto giliguovddážiin leat ekočuoggát. Lassedieđuid ruskkaid sirremis ja bázahusfuolaheamis oaččot Pyhä-Luosto luondduguovddáš Naavas ja ruskkahis vánddardeami (suomagillii) siidduin.

  • Ekočuoggáin sáhtát sirret metálla, lása ja garra báhpára. 
  • Smávva meari biobázahusa sáhtát bálkestit goikehivssegii. Njammangurrenhivssegii biobázahusa ii oaččo bidjat, njammangurrenhivssegat lea čuozáhagain: Isokuru ja Rykimäkero goahti, Karhunjuomalampi beaivestohpu, Huttuloma ávdinstohpu, Huttujärvi láigostohpu sihke Lampivaara lávvu. 

Guollebivdu

Vuoggabivdu lea lobálaš guolleváriiddikšunmávssuin (eräluvat.fi) dahje Meahciráđđehusa sierra stággolobiin.

Guollebivdi galgá ieš dárkistit bivdduráddjahusat čujuhusas kalastusrajoitus.fi (suomagillii). 

Sihkkelastin

Sihkkelastin bievlan lea lobálaš buot lundui merkejuvvon olgolihkadanmáđijain, vuhtii válddekeahttá Isonkurunkangas máđija. Bálgáin spiehkkaseapmi sihkkeliin lea gildojuvvon.
Dálvit sihkkelastin lea lobálaš earrát fuolahuvvon čuoiganláhtuin ja Isokuru ja Peurakero ráddjenosiin.
Geahča Pyhä-Luosto ávžžuhuvvon sihkkelastinmáđijaid dáppe.  
 

Earát njuolggadusat ja rávvagat

Eará go juohkeolbmovuoigatvuođaide gullevaš doaimmaide dárbbašuvvo eanas dáhpáhusain lohpi Meahciráđđehusas. Dakkár lobit leat ee. dutkan- ja fitnodatlobit ja stuorra dáhpáhusaid lobit. Lassidieđut lobit: dutkan- ja johtinlobit (metsa.fi) ja dáhpáhusaid lobit ja almmuhusat (metsa.fi).

Báikkálaš ássiin lea lohpi meahcástit meahcástangielddusguovlluid vuhtii válddekeahttá.

Drovnna girddiheapmi lea gildojuvvon birra jagi Isokuru ráddjenavádagas. Pyhä-Luosto álbmotmeahcis eará olbmuid dahje ealliid hehtten drovnna girddiheapmi lea gildojuvvon. eandalii várrugas galgá leat lottiid bessenáigge.
 

Gildojuvvon doaibma Pyhä-Luosto álbmotmeahcis

  • Isokuru ráddjenavádagas lihkadeapmi máđija olggobealde.
  • Perakero ráddjenavádagas lihkadeapmi 15.2.-31.5. gaskkas. 
  • Meahccesihkkeliin vuodjin Isokuru, Noitatunturi ja Isokurunkangas máđijain.
  • Vuojadeapmi ja beatnagiid vuojaheapmi Pyhäkastelampis ja eará Isokuru ládduin ja Karhunjuomalampis.
  • Rikkehis ealliid bivdin dahje čoaggin.
  • Muoraid, miestagiid ja eará šattuid ja daid osiid váldin ja vahágahttin.
  • Eanaávdnasa váldin, eana- ja báktevuođu vahágahttin sihke meahccái, jeaggái dahje eará guovlluide ádjagiid roggan.
  • Ráhkadusaid, rusttegiid dahje geainnuid ráhkadeapmi.
  • Giddes dološbázahusaid roggan, gokčan, nuppástuhttin, vahágahttin, jávkadeapmi ja daid bilideapmi.
  • Eará olbmuid hehtten doaibma.
  • Eará doaibmabijut, mat sáhttet váikkuhit oidduheamit álbmotmeahci luonddudiliide, eanadahkii dahje ealli- ja šaddošlájaid seailumii.

Loga álbmotmeahci ortnetnjuolggadusa (pdf, 1 337 KB, julkaisut.metsa.fi, suomagillii).  

Ovddalgihtii ráhkkaneapmi

Giehtatelefovnnaid gullon

Vaikko Suoma mátketelefonfierpmit gokčet viidát riikka, de Pyhä-Luosto álbmotmeahcis sáhttet leat báikkit, main telefovdna ii gullo. Dárkkis mátketelefonfierpmi govčču iežat telefonoperáhtoris. Dasa lassin leat álo báikkit, main mátketelefovdna ii doaimma dahje doaibmá funet. Dalle sáhttá ábuhit dat, ahte manná birastahtti duovdagis badjelii jalges sadjái ja/dahje váldá telefovnna SIM-goartta eret heahteriŋgema boddii. Gánnáha maiddái váldit vuhtii dan, ahte sierralágan mátketelefovnnaid gaskkas leat gullonearut.

Dorvvolašvuohta

  • Dálvit vánddardeapmi gáibida olu. Dálke- ja čuovgadilit leat váddásat guovddašdálvet, go buolaš sáhttá leat juobe -40° ja skábman lea beaivečuovga dušše moatti diimmu áigge.
  • Giđđadálvi lea bivnnuhis vánddardanáigi, muhto dallege galgá ráhkkanit áššáigullevaččat. Dábálaš láhttosabehiiguin ii galgga vuolgit láhttofierpmádaga olggobeallái!
  • Mohtorgielkáluottaid čuvodeamis galgá leat várrugas go guovllus johtet mohtorgielkkáiguin ee. badjealbmát
  • Jođe ja gohtte luottaid guođekeahttá, geavat merkejuvvon máđijaid ja vuoiŋŋastanbáikkiid.
  • Guođe máinnašumi fitnamis vuoiŋŋastanbáikkiid guossegirjái. Heahtedáhpáhusain merkejupmi álkidahttá veahkeheaddjiid. Buoridanevttohusat leat maiddái buresboahtán!
  • Várregehtega guovllus allodatearut leat báikkuid stuorrá.
  • Rovvemuorat sáhttet leat arvin njaláhasat 
  • Jus dus reaissustat boahtá heahti, ovdamearkan láhppot, lápmašuvat dahje áiccat meahccebuollima, riŋge nummirii 112 ja daga heahtedillialmmuhusa. Duogášdieđut doaimmain heahtedilis (suomagillii).
  • Váldde mielde vuosttašveahkki dárbašiid.
  • Ođđaseamos áigeguovdilis áššit gávdnojit suomagielat fierbmesiidduin.

112 Suomi -mobiilaaplikašuvdna

Go heahtetelefovdnii riŋgejuvvo 112 Suomi -aplikašuvnna (112.fi, suomagillii) bokte, de heahteguovddášgohcci oažžu automáhtalaččat dieđu riŋgejeaddji sajádagas.

Lappis leat ollu báikkit gos telefon ii gullo, ja dihto telefonmállet eai doaimma buollašis. Nuba máđidjaplána oktan áigetávvaliin lea buorre almmuhit soapmásii. Gánneha doallat telefovnna liekkasin sihke biepmu ja juhkamuša fárus. Vai mátketelefovnnas ii nogaše rávdnji, váldde mielde ovdamearkan liikerávdnjerusttega, várrebáhttera dahje boares telefovnna, mas lea buorre báhtter.

Vánddardeapmi boazodoalloguovllus

""

Loga lasi vánddardeampi boazodoalloguovllus

Vánddardanetikeahtta

1. Gudnejahte luonddu.

2. Vállje merkejuvvon máđijaid.

3. Váldde čielgasa leago gohtten lobálaš du válljen čuozáhagas.

4. Geavat dušše merkejuvvon dolastallansajiid.

5. Ruskkahis vánddardeapmi.

Loga lasi