Pyhä-Luosto rávvagat ja njuolggadusat

Rávvagat Pyhä-Luosto-álbmotmeahcis johtaleapmái

Pyhä-Luosto álbmotmeahcis johtima, gohttema ja dolastallama gusket eará njuolggadusat álbmotmeahci sierra avádagain: vánddardan- ja luondduturismaavádagas, boaittuavádaga ja Peurakero ja Isokuru ráddjenavádagas. Avádagat gávdnojit Pyhä-Luosto ortnetnjuolggadusas (siidu 4, pdf, julkaisut.metsa.fi).  

Lihkadeapmi lea ráddjejuvvon Peurakero ja isokuru ráddjenavádagain. Oahpásmuva álbmotmeahci ráddjenguovlluide Kartat-siidduin ja Retkikartta.fi:s (suomagillii).

• Gudnejahte luonddu
• Lihkadeapmi
• Gohtten
• Dolastallan
• Ribahis vánddardeapmi
• Guolásteapmi
• Murjen ja guobbariid čoaggin
• Sihkkelastin
• Eará njuolggadusat 
• Drovnnaid girddiheapmi
• Gildojuvvon doaimmat
• Sesoŋŋaáiggit
• Dorvvolašvuohta

Gudnejahte luonddu

Pyhä-Luosto álbmotmeahcis johtaleami stivrejit njuolggadusaiguin. Doaibmat ja lihkadit nappo luonddu gudnejahttimiin. Oahpásmuva Vánddardanetikehttii.

Amma it juogat neahtas sisdoalu, mas rihkkojuvvojit álbmotmeahci njuolggadusat. Lea gildojuvvon doallat biepmohasealliid luovus. Meahccebivddus ja boazobargguin beatnagat sáhttet leat luovus dáid doaimmaid oktavuođas.

Lihkadeapmi

Pyhä-Luosto-álbmotmeahcis lea lobálaš johttin vázzi, muohtaskuovaiguin, čuoigga, suga ja meallu ráddjehusosiid vuhtii válddekeahttá:

• Isokuru ráddjenavádagas johtin lea lobálaš dušše merkejuvvon geassemáđija mielde. Isokurui ii leat dálvemáđija muohtauđasvára dihtii. Dárkilut kárta (retkikartta.fi, suomagillii) Isokuru ráddjenavádagas (avádat lea sárgojuvvon rukses ivnniin kártii).
• Peurakuru ráddjenavádagas johtin lea lobálaš 1.6.-14.2. Dárkilut kárta: retkikartta.fi.

Gohtten

Oanehisáigásaš gohtten lea lobálaš ráddjenavádaga vuhtii válddekeahttá. Gohtten ávžžuhuvvo dáhpáhuvvat kártii ja lundui merkejuvvon dolastallanbáikki ja stobuid lahkasiin. Ávdin-, várren-, láigo- ja beaivestobut ja dolastallanbáikkit leat logahallon Bálvalusat-siiddus. Buot Pyhä-Luosto stobut, lávut ja dolastallanbáikkit gávdnojit Retkikartta.fis.

Dolastallan

Álbmotmeahcis oažžu bidjat sajusdola dikšojuvvon, kártái ja meahccái merkejuvvon dolastallanbáikkiin, ja dain oažžu geavahit dušše dan ulbmila várás oaivvilduvvon, dolastallanbáikái buktojuvvon muoraid. Ovddasvástádus dolas lea álo olbmos, gii lea bidjan dola.

Mátkevuoššanbiergasa oažžu geavahit doppe gos lea lobálaš johtalit. 

Vuovde- ja sitnubuollinváruhusa áiggi:

Sajusdola bidjan lea gildojuvvon buot sajiin, maiddái merkejuvvon dolastallanbáikkiin dalle, go guvlui lea addojuvvon meahccebuollinváruhus (ilmatieteenlaitos.fi, suomagillii).

• Gielddus ii guoskka málestangovddiid dahje eará bohcciin rustejuvvon dollasajiid, mat leat: Ahvenlampi ja Huttujärvi málestangoavddit, Huttuloma, Isokuru, Rykimäkero ja Ukko-Laavu, Isokuru ja Karhunjuomalampi goađit. Fuomášathan, ahte Karhunjuomalampi lávus dolastallan lea goittotge gildojuvvon.
• Gielddus ii maiddái guoskka ávdinstobuid ja láigostobuid uvnnaid, mat leat: Yli-Luosto ja Huttuloma ávdinstohpu sihke Huttujärvi, Kuukkeli ja Yrjölä láigostobut. 

Ruskkahis vánddardeapmi

Álbmotmeahci guovllus vánddardat ruskkaheamit. Jáhkkojuvvo, ahte johttit bastet ieža fuolahit iežaset ruskkaid eret meahcis.

Pyhätunturi ja Luosto giliguovddážiin leat ekočuoggát. Lassedieđuid ruskkaid sirremis ja bázahusfuolaheamis oaččot Pyhä-Luosto luondduguovddáš Naavas ja ruskkahis vánddardeami (suomagillii) siidduin.

• Ekočuoggáin sáhtát sirret metálla, lása ja garra báhpára. 
• Smávva meari biobázahusa sáhtát bálkestit goikehivssegii. Njammangurrenhivssegii biobázahusa ii oaččo bidjat, njammangurrenhivssegat lea čuozáhagain: Isokuru ja Rykimäkero goahti, Karhunjuomalampi beaivestohpu, Huttuloma ávdinstohpu, Huttujärvi láigostohpu sihke Lampivaara lávvu. 

Smávva meari buhtes báhpára dahje kartoŋŋa sáhtát geavahit cahkkehahkan dolastansajis dahje ávdinstobu dollasajis. Eará bázahusaid dego alumiidnafolio sisdoalli báhkaid dahje plastihkka, ii oaččo boaldit dolas, daningo dain sáhttet šaddat bieđgankeahtes bázahusat ja mirkolaš gássat.

Guollebivdu

Vuoggabivdu lea lobálaš guolleváriiddikšunmávssuin (eräluvat.fi) dahje Meahciráđđehusa sierra stággolobiin. Lea lobálaš oaggut jávrris rudnis dahje geasset.

Guollebivdi galgá ieš dárkistit bivdduráddjahusat čujuhusas kalastusrajoitus.fi (suomagillii). 

Murjen ja guobbariid čoaggin

Murjjiid ja eará guobbariid, earret muoras šaddi guobbariid, oažžu čoaggit, jus johtalanráddjehusat eai eastte dan.

Sihkkelastin

Sihkkelastin bievlan lea lobálaš buot lundui merkejuvvon olgolihkadanmáđijain, vuhtii válddekeahttá Isokurun, Noitatunturin ja Isonkurunkangas máđija. Bálgáin spiehkkaseapmi sihkkeliin lea gildojuvvon.

Dálvit sihkkelastin lea lobálaš earrát fuolahuvvon čuoiganláhtuin ja Isokuru ja Peurakero ráddjenosiin.

Geahča Pyhä-Luosto ávžžuhuvvon sihkkelastinmáđijaid dáppe.  

Eará njuolggadusat ja rávvagat

• Dutkandoaibma, dáhpáhusaid lágideapmi ja ovdamearkka dihtii ealligovaid dahje reklámaid govven meahcis gáibidit álo lobi Meahciráđđehusas. Lassidieđut lobit: dutkan- ja johtinlobit (metsa.fi) ja dáhpáhusaid lobit ja almmuhusat (metsa.fi).
• Pyhä-Luosto álbmotmeahci johtolagaid ja ráhkadusaid geavaheamis fitnodatdoaimmas galgá álo máksit ja bistevaš fitnodatgeavaheapmái dárbbašuvvo soahpamuš Meahciráđđehusain (metsa.fi). Iešguđet beivviid geavahusmávssut máksojuvvojit Eräluvat-neahttagávppis (eraluvat.fi, suomagillii). 
• Pyhä-Luosto álbmotmeahccái eai vuvdo bivdinlobit, muhto báikkálaš ássiin lea vuoigatvuohta bivdit álbmotmeahcis meahcástangielddusguovlluid vuhtii válddekeahttá.
• Drovnna girddiheapmi lea gildojuvvon birra jagi Isokuru ráddjenavádagas. Dárkilut kárta (retkikartta.fi:s, suomagillii) Isokuru ráddjenavádagas (avádat lea sárgojuvvon rukses ivnniin kártii). Pyhä-Luosto álbmotmeahcis eará olbmuid dahje ealliid hehtten drovnna girddiheapmi lea gildojuvvon. eandalii várrugas galgá leat lottiid bessenáigge.

Gildojuvvon doaibma Pyhä-Luosto álbmotmeahcis

• Isokuru ráddjenavádagas lihkadeapmi máđija olggobealde. Dárkilut kárta (retkikartta.fi:s, suomagillii) Isokuru ráddjenavádagas (avádat lea sárgojuvvon rukses ivnniin kártii).
• Peurakero ráddjenavádagas lihkadeapmi 15.2.-31.5. gaskkas. Dárkilut kárta (retkikartta.fi, suomagillii) Peurakero ráddjenavádagas (avádat lea sárgojuvvon rukses ivnniin kártii).
• Meahccesihkkeliin vuodjin Isokuru, Noitatunturi ja Isokurunkangas máđijain. Sihkkelastin merkejuvvon bálgáid olggobealde lea gildojuvvon.
• Vuojadeapmi ja beatnagiid vuojaheapmi Pyhäkastelampis ja eará Isokuru ládduin ja Karhunjuomalampis.
• Eana- ja báktevuođu vahágahttin sihke eanaávdnasa dahje ruvkeminerála váldin.
• Luođos riggeealliid bivdin, goddin dahje áđestallan sihke daid besiid duššadeapmi.
• Rikkehis ealliid bivdin dahje čoaggin.
• Mohtorfievrruin vuodjin earet dasa dárkkuhuvvon geainnuid mielde.
• Ludnen ja ráhkadusiad vahágahttin.
• Muoraid, miestagiid ja eará šattuid ja daid osiid váldin ja vahágahttin.
• Eanaávdnasa váldin, eana- ja báktevuođu vahágahttin sihke meahccái, jeaggái dahje eará guovlluide ádjagiid roggan.
• Ráhkadusaid, rusttegiid dahje geainnuid ráhkadeapmi.
• Giddes dološbázahusaid roggan, gokčan, nuppástuhttin, vahágahttin, jávkadeapmi ja daid bilideapmi.
• Eará olbmuid hehtten doaibma.
• Eará doaibmabijut, mat sáhttet váikkuhit oidduheamit álbmotmeahci luonddudiliide, eanadahkii dahje ealli- ja šaddošlájaid seailumii.

Pyhä-Luosto ortnetnjuolggadusa

Loga álbmotmeahci ortnetnjuolggadusa (pdf, 1 337 KB, julkaisut.metsa.fi, suomagillii), ađđojuvvon 29.6.2017.

Sesoŋŋaáiggit

Stuorámus oassi Pyhä-Luosto álbmotmeahci 230 000 galledeaddjis fitnet álbmotmeahcis geasset. Stuorimus sesoŋŋa bistá suoidnemánu álggus gitta čakčamánu lohppii. Eanemus galledeaddjit leat Tunturiaapa luonddubálgás, Karhunjuomalampi bálgás ja Ukko-Luosto bálgás.

Dorvvolašvuohta

• Gárvot meahccetuvrraide ivdnás biktasiidda ja dálkki mielde. Čielggat ovddalgihtii dálkki ja dili.
• Váldde mielde vuosttašveahkki dárbašiid. Jus dus reaissustat boahtá heahti, ovdamearkan láhppot, lápmašuvat dahje áiccat meahccebuollima, riŋge nummirii 112 ja daga heahtedillialmmuhusa. Duogášdieđut doaimmain heahtedilis (suomagillii).
• Dálvit vánddardeapmi gáibida olu. Dálke- ja čuovgadilit leat váddásat guovddašdálvet, go buolaš sáhttá leat juobe -40° ja skábman lea beaivečuovga dušše moatti diimmu áigge.
• Giđđadálvi lea bivnnuhis vánddardanáigi, muhto dallege galgá ráhkkanit áššáigullevaččat. Dábálaš láhttosabehiiguin ii galgga vuolgit láhttofierpmádaga olggobeallái!
• Mohtorgielkáluottaid čuvodeamis galgá leat várrugas go guovllus johtet mohtorgielkkáiguin ee. badjealbmát.
• Guođe máinnašumi fitnamis vuoiŋŋastanbáikkiid guossegirjái. Heahtedáhpáhusain merkejupmi álkidahttá veahkeheaddjiid. Buoridanevttohusat leat maiddái buresboahtán!
• Várregehtega guovllus allodatearut leat báikkuid stuorrá. Rovvemuorat sáhttet leat arvin njaláhasat 
• Ođđaseamos áigeguovdilis áššit gávdnojit suomagielat fierbmesiidduin.