Dárkkis váruhusaid

Vuovde- ja gulubuollinváruhusa áigge dolastallan lea lobálaš dušše bohcciiguin, gokčojuvvon dolastallanbáikkiin sihke ávdinstopuid ja barttaid dollasajiin earenoamáš várrugasvuođain. Dola cahkkeheaddji vástida álo dolastallama dorvvolašvuođas. Válddathan vuhtii, ahte dolastallan dain sáhttá gildojuvvot báikegottiid guovdu.

Dárkkis fámus lean váruhusaid (ilmatieteenlaitos.fi, suomagillii)

Rávvagat mealluide

  • Anárjávrri guovllus leat máŋggat priváhtagámppát, maid gáddái ii gánnát viggat.
  • Luonddus jođedettiin galgá čuovvut juohkeolbmovuoigatvuođaid (www.ymparisto.fi, suomagillii)
  • Melodettiin galgá váruhit mohtorfatnasiid baskkes čolmmiin, daid dagahan maŋŋebárut sáhttet juoba gomihit kanohta. Mohtorfatnasat eai sáhte spiehkastit baskkes jođáhaga alde, amaset girddihit gárgo ala.

Guolástit

Mealluma lassin sáhttá maiddái guolástit. Anárjávri lea guolleáiti daidda, geat liikojit geassinoaggumii ja šlivggodanbivdui.

Ovddalgihtii ráhkkaneapmi

Mátketelefovnna gullon

  • Vaikko Suoma mátketelefonfierpmit gokčet viidát riikka, de sáhttet Anárjávrris leat dakkár sajit, main telefovdna ii gullo. Dárkkis mátketelefonfierpmi gullonguovlluid iežat mátketelefonoperáhtoris. Dasa lassin álo gávdnojit báikkit, main mátketelefovdna ii gullo dahje gullo funet. Dalle gánnáha omd. mannat allelažžii, jalges sadjái ja/dahje váldit telefovnna SIM-goartta eret heahteriŋgema boddii. Gánnáha maiddái váldit vuhtii ahte sierralágan mátketelefovnnaid gaskkas leat gullonearut.

Dorvvolašvuohta

  • Ane telefovnna (ja riššaid) lupmas čáhcejeahkki skuohpu siste.
  • Dus galgá leat mielde fanastallankárta ja kompássa, go vuolggát mátkái.
  • Doala badjelis melodettiin álo govdunliivva.
  • Jávrri čáhci lea galmmas. Nuba don galggat leat várrugas, amat bártidit čáziid alde. Vaikko livččet buorrege vuodjat, de dat ii suddje galbmomis.
  • Kajáhkas galggašedje leat mielde oarra, divodanbiergasat ja várremealli.
  • Várre doarvái liegga ja maiddái bieggejeahkki gárvvuid mátkái, ja maiddái liegga gahpira ja giehtagárvvuid. Gummegistát dollet siskkit giehtagárvvuid goikkisin. Páhkke biktasiid čáhcejeahkki vuogi mielde.
  • Váldde mielde divredusten- ja vuosttasveahkkeneavvuid.
  • Muital iežat johtolatplána birra lagas olbmuide dahje Davvi-Sámi luondduguovddáš Siidii. Muitte maiddái almmuhit, go leat máhccan. Čále iežat nama ja iežat plánen johtolaga ávdinstobuid guossegirjjiide, dasgo dákkár dieđut leat hui anolaččat, jos deaivvat láhppot.
  • Muitte ahte don leat vánddardeamen meahcis viiddis jávreguovllus, gos lea áddjái fidnet veahki. Veahkki diŋgojuvvo álo heahtenummiris 112.
  • Dieđut melodeami dorvvolašvuođas ja dárbbašlaš biergasiin: Turvallista melontaa (www.melontajasoutuliitto.fi, suomagillii) ja Melontaopas (www.melonta.wasalab.com, suomagillii).
  • Anáris ođđaseamos áššit leat suomagielalaš fierbmebálvalusas.

Jagiáiggit

  • Fanastallanáigodat álgá geassemánu álggogeahčen ja joatkašuvvá čakčamánu lohppii. Buoremus melodandálkkit leat suoidne-borgemánus.
  • Geassit sáhttet leat divrrit. Jos áiggut gohttet meahccái, de ale mana biekkahis, jeaggás suovkasajiide. Jalges sulluin jargŋačáziid ravddain ii leat olus divri.
  • Sesoŋgaáiggit
    • Suoidne-borgemánus jávrri alde lea ollu olmmoš, ja geassemánus ja čakčamánus fas mealgat uhcit.

Guollenáliiddikšun-
máksu 

Guolásteaddji (18-64 jáhkásaš) - máksá guollenáliiddikšunmáksu 
(www.eraluvat.fi, suomagillii)

Doala beatnaga gitta. Govva: Seppo Leinonen

Luonddusuodjalanguovlluin biebmoeallit eai oaččo leat veaiddalasas.