Jeagelveaji johkasápmelaš dálu historjá

Jeagelveadji lea vuogas ovdamearka dološ sámedálus, man ássit fidnejedje áigáiboađu guolástemiin ja šibitfoaluin. Dát sámedállu lea Deanu gieddemiellis ja dan šilljus leat visttit ja dološ goahtesajit.  

Dološ bivdoolbmuid doarjjabáiki

Jeagelveajis lea ássojuvvon guhká. Deanu leahkái leat álo ásaiduvvan bivdoolbmot, geain muhtumat leat orron Jeagelveajis. Ássamis leat báhcán luottat: šilljus ja dan lahkosiin leat máŋggat goahtesajit ja  govádagat mearkan dološ vistesajiin. Man boarrásat dat leat, lea váttis diehtit, muhto doppe lea ássojuvvon goit 1600-logu rájes ja kanske juo geađgeáiggi rájes.

Eallin luonddu lahka

Darfegoahti ja sávdni. Govva: Pasi NivasaloJeagelveaji dállu vuođđuduvvui Ohcejoga Njuorggáma gillái jagi 1858 Davimus Sámi ásaiduhttingulahusa boađusin. Juo 1700-logus Ruoŧa gonagas arvvosmahtii ođđaássiid fárret Sápmái. Ruošša válddi áigge Sápmái buktui dállovuogádat, mii lei juo máddeleabbos Suomas fámus.  

Jeagelveaji dálu vuođđuduii sápmelaš guolásteaddji Antti Jovnnabárdni Warsi áhčis gittiid ja árbevirolaš guollečáziid lahka. Dálu birgen vuođđuduvai guolástussii ja šibitdollui ja dalle lagamustá sávzadollui. Gilvin ii lean vejolaš ná davvin, gos eana lea guorbbas.

Dálu visttit leat huksejuvvon árbevirolaš johkasápmelaš vugiin. Daid bokte fidne gova dološ luonddulagaš eallinvuogis. Áidi birastahttá šillju, mas leat guovtteoasát stohpu, darfegoahti, muorraskadjá, biergoáiti, guollebuvri, guolástan- ja bivdoneavvut, luovvi ja gáivvo. Eanáš visttit leat huksejuvvon hirssas. Visttiin lea árbevirolaš darfe- dahje fiellogáhttu.

Ávdinstohpu šaddá sámekultuvrra muitomearkan

Warsi soga olbmot ásse Jeagelveajis 1970-logu rádjai. Musealágádus osttii dálu jagis 1981 vai dállu bisošii johkasápmelaš kultuvrra muitomearkan. Oassi visttiin lei juo gillán das go doppe ii lean ássojuvvon. Dál visttit leat divvojuvvon. Meahcceráđđehusa luonddubálvalus hálddaša ja fuolaha dál dálus.

Govva: Pasi Nivasalo