Matti Musta stohpu

Govva: Mia Vuomajoki/MH.

Čáhppes-Máhte stobu sajádat Suomas.Davvi-Lappi
Anár (www.inari.fi)
Leammi álbmotmeahcci

Matti Musta ássangieddi lea Leammi álbmotmeahci okta divraseamos árbevierroduovdagiin. Ássangietti barta lea huksejuvvon 1900-logu álggogeahčen ja dat doaibmá dán áigge ávdinstohpun.

Matti Musta barta lea Leammi álbmotmeahci nuortadavveráji lahkosiin, Bajimuš Lákkojávrri nuortalulábeale gáttis. Matti Musta ássangieddi lea muorain ja miestagiin njáskojuvvon goike niitu, mii bisui rabasin guođoheami, láddjema ja duolbmama dihte. Smávva barta lea huksejuvvon jagiid 1903-1905, ja das ásai Matti Musta bearrašiinnis birra jagi gitta jahkái 1917. Ássangiettis ledje duon áigge maiddái áiti ja návet, muhto dat leat jávkan jagiid mielde. Maŋŋelis báiki doaimmai Musta bearraša guolástandoarjjabáikin.

Matti Musta ássangieddi laktojuvvui Leammi álbmotmeahccái 1981:s. Meahciráđđehus ordnii bartta ávdinstohpun 1994:s. Ordnenbarggut dahkkojuvvojedje Matti Musta bártni rávvagiid mielde, ja ná barta álgoálgosaš bajiloaidnu seaillui. Šilljobiras lea láddjejuvvon jagi 1997 rájes, ja dan ravddain leat njáskojuvvon eret soagit ja miestagat ássangietti rabasvuođa seailluhan dihte. Vánddardeaddjiid johtaleami dihte šillju bissu rabasin.

Rabasáiggit

  • Matti Musta barta dálá ávdinstohpun lea álo rabas ja vistái sáhttá oahpásmuvvat nuvttá.
    • Čuozáhagas ii leat bargoveahka.

Oktavuohtadieđut

Johtinoktavuođat

Biillain

  • Lagamussii Matti Musta ássangietti beassá Anár - Áŋŋel -geainnus (nr 9553). Sullii 24 km:a duohken Anáris jorggiha Báđárjávrri guvlui Báđárskáidi -nammasaš meahccebiilageaidnu, ja dán geaidnoguoras šaddá joatkit mátkki vácci stobu lusa. Ássangieddái lea geaidnoguras sullii golbma kilomehtera. Johtolat ii leat merkejuvvon meahccái.

Almmolaš fievrruiguin

  • Matti Musta ássangieddái eai leat almmolaš johtinoktavuođat.
Matti Musta lahkonankárta © Meahciráđđehus 2012

Elektrovnnalaš kárttat

Bálvalusat

  • Matti Musta ássangieddái sáhttá ieš oahpásmuvvat. Ii leat oahpistanbargoveahka.
  • Matti Musta barta bálvala vánddardeaddjiid ávdinstohpun.
  • Ássangiettis lea dolastallanbáiki, muorravisti ja goikehivsset.
  • Bajimuš Lákkojávrris sáhttá guolástit Leammi álbmotmeahci lustabivdolobiin nr 1562 (www.eräluvat.fi, suomagillii).

Muitalusat Matti Mustas

Matti Musta (1873-1951), guhte dovdojuvvui maiddái namaiguin Váábu Mátti ja Iŋggá Mátti, lei eret Menešjotnjálmmis. Matti riegádanbáikkis su ássangieddái lea njuolggamusat sullii gávcci kilomehtera.

Musta bearrašis ledje alimus áiggiid bohccuid lassin guokte gusa. Gusaid biebmamis lei ollu bargu dalá goavis dilis. Jeaggehoaššat geasehuvvojedje dálvit herggiiguin stobu lusa. Geahččaliiba Matti maiddái goikadit lagas jeaggeláddo niitun nu ahte rokkai dasa goivvohaga. Matti dovdojuvvui arvilis almmájin, guhte ii vuollánan. Dát boahtá ovdan maiddái Frans Veskoniemi čuovvovaš muitalusas.

Matti gumpebivddus

Anára guovllus ledje 1900-logu álggogeahčen eanet gumppet go dán áigge, ja bohccuid oaguheaddji gumppiid lávejedje bivdit. Matti ja Hendde-Bávval leigga duoddaris geahččamin ealu. Lei dipma gassa muohta, ja dasa lassin vel gumppet das lahkosiin. Albmáguovttos fuobmáiga guovtte gumppe luottaid ja jurdileigga čuoiggahišgoahtit návddiid. Matti čuoiggai ovddalluđenbissuinis ovddabealde.

Gumppeguovttos oruiga dollemin duoddarii, ja Matti vikkai doapmat daid ovddabeallai. Son áiggui cakkastit gumppiid ruovttoluotta, goas dat máhcašeigga iežaska luottaid mielde. Bissu orrugođii menddo lossadin guoddit, ja nuba Matti guođđilii dan láhttogurrii. Su maŋis čuoigi Hendde-Bávval guođđilii maiddái dávviriiddis seamma sadjái, gosa Mattige lei biergasiiddis guođđán. Bávval goittotge jurddašišgođii ahte ammal Matti lei oaivvildan ahte son dat galggai guoddit maiddái su dávviriid. Nuba son jorggihii ja finai čoakkašeamen láhttogurri guđđojuvvon dávviriid: rehpuid, jáhka - ja vel dan bissuge.

Buolaštišgođii. Go Matti viimmat juvssai gumppiid, de dat eaba jorggihange ruovttoluotta muhto jotkkiiga duoddarii. Muhto gumppeguovttos leigga váiban. Sámeniibbiinis Matti časkkii lagežis guokte nana soappi, maiguin son fallehii gumppiid. Rávjágumpe báhtarii, muhto ciikku son lihkkohii gaidnadit. Son cokkai gumppe muohttaga sisa, amas galbmot - son go ii diehtán, goas gearggašii ruovttoluotta náhki njaldit.

Matti čuoiggadii ruovttoluota ja vurddii goas beare deaivat iežas skihpára. Almmái ii goittotge dihtton gostige, ja nuba Matti čuoiggai lagamus dállui idjadit. Hendde-Bávval vuhtii luottain ahte Matti lei fitnan duoddaris ja máhccan ruovttoluotta. Nuba songe jorggihii. Maŋit iđit soai vulggiiga viežžat dan gumppe. Muhto gumpe leige ealáskan, vaikko vel heajos ortnegis. Ja vuot geavai dego ovddit beaivve: bissut báhce obbasii, go albmáguovttos čuoigaleigga maŋŋái. Guovttá soai leigga gievrrabut go gumpe, ja nu soai fidniiga dan duolji.

Guovllu dikšu Meahciráđđehus, Lappi Luonddubálvalusat