Maid Oulankana álbmotmeahcis sáhttá dahkat?

Vánddardeapmi Geočiehkan Čuoigan Guolasteapmi Oaidnámušat ja čáppa duovdagat Vánddardit Ordnet leaira  Lottiid dárkun Muohtagapmagan Murjen ja guobbariid čoaggin Meallun ja suhkan Oahpásmuvvat lundui Joavkooahpisteamit  Luondduguovddážat Luonddubálgát Guoikkasluoitin

Govva: Jari Hindström/Vastavalo.

Vázzit merkejuvvon johtolaga mielde 

Oulanka álbmotmeahcis leat geinnodagat máŋggasearat johttiide. Lassidieđut Oulangan Johtolagat -siidduin.

  • Karhunkierros (suomagillii) lea Oulanka álbmotmeahcci čađa johtti vánddardangeinnodat, man guhkkodat lea oktiibuot 80 kilomehtera. Geinnodaga guoras leat ee. álbmotmeahci 7 ávdinstobu, logiid mielde tealttástallan guovllut, máŋggat oaidnámušat, logit dolastallansajit ja boares millu.
  • Unna Karhunkierros (suomagillii) lea 12 km:a guhkkosaš riekkisgeinnodat. Juuma liekkus dálongilis vuolgi geinnnodat johtá birra vilddas duovdagiid ráigge  mannamin meattá ee. Jyrävä goržži.
  • Oulanka davvioasi 17 km:a guhkkosaš Keroharju geinnodaga vuolgin- ja geahčebáikkit leat Taka-ahos Liikasenváris ja Niitselysageainnus Hautajávrris.
  • Skurčču guovllastat (Kanjonin kurkkaus) lea 6 km:a guhkkosaš geinnodat, gos rahpasit válljugas skurčo-duovdagat.
  • Kiutaköngäs mohki ja Hiidenlampi kulturbálgá sáhttá ovttastit vánddardemiin Köngäs geinnodaga, (8 km).
  • Oulanka álbmotmeahcis leat 3 luonddubálgá ja ee. 1 km:a guhkkosaš oaidnámušbálggis Kiutakönkääi.   

Govva: Markku Pirttimaa

Meallut 

Oulankas sáhttá vuolgit kanohtain guoikka šávvii dahje gulul golgi čáhcái. Álbmotmeahccái sáhttá maiddái láigohit kanohtaid.

  • Oulankajohka lea máŋggabealat čáhcegeinnodat. Joga ráfálaččat golgi vuolleoassi Kiutakönkääs Jäkälämutkai heive erenoamážit bearrašiidda ja meallunáiggeáji álggaheaddjiide. Dan sadjái joga badjin hirbmat guoikkat addet aktiivalaš kanohttajohttiide hástalusa. Badjeoasi coages čáhci bágge goike geassebadjin gurput kanohta guoikkaid meattá.
  • Kitkajoga vuollin Juumas rádjeavádahkii gáibida buori meallundáiddu ja sávrivuođa. Geinnodahkii rahpasit čáppa duovdagat. Čáhcegeinnodat laktása Oulankajohkiii ovdal rádjeavádaga.
  • Oulanka meallungeinnodagat
  • Kanohtaid, meallunbiergasiid ja oahpistuvvon reaissuid gánneha diđoštallat Oulanka meallunbálvalusaid fálli fitnodagain (suomagillii).  

Govva: Minna Koramo

Luoitte vulos guoikkaid 

Oulanka álbmotmeahci čađa golgá Kitkajohka bivnnuhis guoikkasluoitinjohka. Juuma gilis Niskaguoikka, Myllyguoikka, Aallokkoguoikka bokte Jyräväi golgi johka luoitá vilddasin rádjeavádahkii ja ovtastuvvá Oulankajohkii. Guoikkasluoitimii gánneha vuolgit Oulanka oktasašbargofitnodagaid ordnen reaissuide.

Guoikkasluoitin ordnejuvvo maiddái Kitkajoga badjeoasis.     

Geahčadit lottiid 

Vuolgge loddereaissuide rávdnebáikkiide dahje várreeatnamiidda. Oulanka álbmotmeahcis gánneha dárkut lottiid sihke oanehis ja guhkes vánddardanreaissuid oktavuođas ja meallumin jogaid mielde.

Oahpásmuvvat  luondduguovddážii  ja luonddustohpui

Oulanka álbmotmeahcis leat guokte áššehasbálvalanbáikki: váldooahpistanbáiki Oulanka luondduguovddáš lahka Kiutaköngäsa ja Karhunkierrosa álggahanbáikin Karhunkierrosa luondduguovddáš Hautajärvi gilis, álbmotmeahci dávábealde. 

Čuoigga vánddardit meahcis

Dálvit Oulanka beassá oaidnit máŋggabealagit čuoigamin Oulanka meahccegeinnodaga mielde, 26 km, ja atnimin ávkin Karhunkierrosa merkejuvvon geinnodaga sihke álbmotmeahci fuolahusgeinnodagaid. Álbmotmeahcis oažžu maiddái čuoiggadit  meahcis eara sajis baicce ráddjejunosiin. Geinnodaga guoras sáhttá idjadit merkejuvvon báikkiin tealttás sihke stobuin ja dađe várás sierra ráhkaduvvon báikkiin  ng. laavuin. Lassidieđuid lihkadeapmai ja rávvagiid dálvevánddardeapmai rávvagat ja njuolggadusat-siidduin.   

Govva: Heikki Ketola

Guolástit 

Oulanka álbmotmeahci jávrrriin- ja ládduin oažžu dálveoaggut ja oaggut  juohkeolbmovuoigat-vuođain birra jagi, earret johkaroggi Saviláddos, Aventoláddos ja Haaraláddos.

Oulankajoga guolástanguvlui (www.eräluvat.fi, suomagillii) gullet Oulanka álbmotmeahci ja Kallunki oasusgotti čáhceguovllut Aventojogas, Savinajogas, Maaninkajogas ja Oulankajogas Nurmisaarinjárggas badjerávdnjái gitta álbmotmeahci davvirájá rádjai earret ráfáidahttinguovlluid. Maiddái Oulanka álbmotmeahci láddot ja jávrrit earet dutkančázádagaid gullet lustaguolástanguvlui. Dutkančázádagat leat: Pesosjávri, Pitkä-Pekkaláttu, Uudenniittyláddot, Pihlajajoga gieraláttu, Hiidenláddot.

Sihkkelastit  

Sihkkelastingeinnodat Käylä gilis Jäkälämutkai manná oassin Oulanka álbmotmeahcis. Geinnnodat johtá Käyläs Liikasenvaarageainnu mielde vuos 13 km Oulanka luondduguovddážii ja das ain 9 km Jäkälämutkageainnu geaidnorussii (jorggihuvvo olgesguvlui). Jäkälämutka geainnu mielde vuddjo 14 km, dasságo geaidnu nohká Jäkälämutkai. Jäkälämutka geainnus speahkkaseaddji meahccebiilageainnuid sáhttá maid ávkkástallat sihkkelastingeinnodahkan.

Sihkkelastin Oulanka álbmotmeahci vánddardangeinnodagaid mielde lea lobálaš dušše Karhunkierros oasis Oulanka luondduguovddáš– Taivalköngäs (9km). Lassánan vánddardeaddjimeriid dagahan dorvvolašvuođariskka ja eatnama gollanhearkivuođa dihte sávašeimmet goit, ahte geinnodaga mielde ii sihkkelastošii. Juos leat plánemin meahccesihkkelastinreaissu Nuortadavvieatnamis (Koillismaa), ávžžuhat oahpásmuvvat Ruka guovllu (www.ruka.fi, suomagillii) ja eandalii Syöte álbmotmeahci (suomagillii) čáppa meahcce- ja  vánddardansihkkelastingeinnodagaide.    

Murjet ja čoaggit guobbariid 

Oulanka álbmotmeahcis murjen ja guobbariid čoaggin lea lobálaš. Meahccemurjjiin Oulankas buvttadit šattu jokŋa, sarrit ja čáhppesmuorji. Oulankas vánddardeaddji sáhttá fidnet njálmmi njálggisin maiddái meahcceeanamurjjiin ja váđohiin. Luopmániid Oulanka suoidnás áhpe- ja opmujeakkit eai olus buvttat. Sierra muorjegárttat eai guovllus leat.

Bargga guobbariid čoaggit ovdal go bohccot gerget! Oulanka dábálamos guobbarat leat mielkeguopparat, gusaguopparat ja smierosguopparat.