Perämeri luondu

Govva: Suvi Saarnio.
Perämeri álbmotmeahci geađgás lássát, lieđđu gáddeniittut ja reatkkás guolbanat fállet buriid bessenbáikkiid máŋgga loddái. Eatnanloktaneapmi hábme duovdaga millimehter ain háválassii. 

Ná mii atnit fuola luonddus

Buot čábbámus davvi mearraluondu

Mearrabađa davimus rávddas, Giema ja Durtnosa olggumuš sulluin, álbmotmeahci duovdagiid hálddašit viiddis jorgŋat. Gáttit leat hui juvvii, ja álbmotmeahci gárgui čáhceguovlu lea eanáš vuollel 10 mehtera čikŋosaš cohkolat.

Govva: Essi Keskinen/MH.

Álbmotmeahcci šaddá sullii golmmalogi coages morenasullos ja lássis, mat leat baruid, norrajieŋaid ja eatnanloktaneami hápmemat. Nuoramus sullot leat lagabui šattoheamit, juvves lássát, boarrasamos sullos saddá hárvves vuovdi. Gaskagease máŋggaid sulluid gáttiin liđđot viiddis gáddeniittut.

Eatnanloktaneapmi šaddada áidnalunddot luonddu 

Mearrabađa álbmotmeahcci lea eatnanloktananrittus. Maŋimuš jiekŋabaji áigge nannánjiekŋa dettii eanagarrii čuđiid mehteriid roavčči, man njuolgan joatkašuvvá ainge. Dán geažil eana loktana Mearrabađas sullii 9 mm jagis. Álbmotmeahci vuosttas suolu iđii meará vuolde sullii 1000 jagi dassái.

Eatnanloktaneapmi jotkašuvvá. Govva: Ilmakuva Vallas.

Ainge eatnaloktaneapmi iktá jámma mearas ođđa garguid ja lássáid, maidda šattut gulul levvet. Eanaloktaneami geažil sulluid šattolašvuohta lea  avádagaid mielde. Gáttiid  rávddas mearragáddeniittut, mat veháš allelebbos molsašuvvet suovkan ja loahpas šattolaš lastavuovdin. Boarrasamos sulluid, ee. Selkä-Sarvi ja Vähä-Huituri, alášguovllut leat reatkkás guolbanat dahje šattu dáfos heittot goahcevuovddit.

Sulluid gáttit leat dávjá juvvii. Luondduviđá šattogáddi lea ee. Vähä-Huituri davágáttis. Pensaskaris lea eanaloktananriddui mihtilmas mearas unnon smávvajávri dahjege su.kluuvi.

Sullot addet dorvobáikki áitatvuloš mearralottiide. Álbmotmeahcis bessejit sullii 60 loddešlája. Álbmotmeahci dovddaldatlotti čearreha lassin sulluin sáhttá oaidnit ee.  skoara, čielkká, geađgejorgu, guolbbaviroža, uhcačearreha dahje stuorrafiehtaga.

Isonäkinsammal. Govva: Essi Keskinen/MH.

Guovllus gávdnat máŋggaid hárvenaš šattuid mat riikkasteamet gávdnojit dušše eatnanloktananrittus. Šadddošlájaide gullet maiddái miellagiddevaš  eamišlájat  dego mearrabađamáron  ja  mearrabađaluovttasitnu.

Čearrit ja riddogiđđačalbmi Perämeris

Bahás máilmmi mátkkošteaddji

Muhtumin garra jienain vuojeheaddjit, geahppadit girddašeaddji čearrehat leat oahpes lottit Mearrabađa álbmotmeahcis. Šládja gávdno dábálaččat smávva servodagain dahje ovttaskas bárran muorahis lássáid alde ja stuorát sulluid rabas gáttiin. Máŋggat lea beassan oahpásmuvvat šládjii vehá menddo lahka: beasi bealušteaddjit, girradit čearrehat gahčahit lahka oaivvi vuodjelit eret ráfehuhtti, leš dal gažaldagas miŋka dahje olmmoš. Muhtun bahádahkkis čearrehat eai duđa dušše skavvehit muhto gahčaheami maŋŋá spoahkkalit bastilis njuniin oaiveassái smávva ráiggáža. Bahásvuođas fuolakeahttá čearrehat eai lihkostuva vuodjelit eret buot monnerosvuid. Ovdalaš áiggiid čearret lea leamaš valljás bessejeaddji sulluin, muhto maŋimuš jahkeloguid áigge dat lea geahppánan Mearrabađa guovllus earret eará ránesskávlli náli laskama dihte.  

Buriid girdinattáldagaid gáibida maid čearreha guhkes bárbmomátki. Suoma šlájain čearreha bárbmu lea buot guhkimus, go dat lea dálvviid lahka Antárktisa. Váldooasi jagi gierddus šládja leage bárbmomátkkis juogo máttás dahje davás. Dutkamušaid mielde ovdan-ruoktot mátkkis kilomehterat čoggojit juobe badjel 70 000 jahkásaččat. Bessenlássáide čearrehat jovdet easkka miesse-/geassemánu molsumis. Maŋimuštá mihcamáraide das leat 1-2 moni smáittes beassegobástagas gáddegárgos dahje bávttis. Čivggat šaddet veajehiiguin ja divrriiguin girdinnákcii. Moatti mánu geažes das leage fas áigi vuolgit bárbmui. 

Rittu fávru riddogiđđačalbmi 

Riddogiđđačalbmi lea unna, sulolaš pinkaivdnásaš fávru, mii lieđđu hui šattolaččat álgogeasi niittuin. Dan lea čáppa geahččat. Riddogiđđačalbmi šaddá dušše Mearrabađa vuollegisšattot gáddeniittus. Dat ii birge alibu šattolašvuođa siste, ja ovdamearkan jávreruošši leavvan gáttiid mielde Mearrabađa liiggás šattolašvuođa dihtii lea dasa hui heittot. Sávzzat leat fast-ain riddogiđđačalmmi ustibat: vaikko muhtun sávza sáhttá borrat riddogiđđačalmmi, dat guhtot justa mearragátte niittus alibu šattolašvuođa ja seammás láhčet buori šaddansaji smávva riddogiđđačalbmái. Riddogiđđačalmmi lasttat leat ruvsun áibbas gitta eatnamis, nuba dat dábálaččat seastašuvvet borriin.

Govva: Mika Honkalinna.

Riddogiđđačalbmi sáhttá leat oahpis jiekŋameara fidniide, danin go dat šaddá Finnmárkku rittus. Máddelis Norgga rittus dat ii dihtto, hálakeahttá Mátta-Ruoŧas. Mo nu šládja lea goittotge gártan maid Mearrabađa guvlui, muhto mo? Siepmanin bárbmolottiid fáro? Dálá čilgehusa lea, ahte riddogiđđačalbmi leavai nuortin jiekŋaáiggi maŋŋá Vilgesmeara gáddái, gos dat lea leavvan jiekŋaáiggi maŋŋá seakka guolbaniid bokte sihke Mearrabahtii ja Jiekŋameara gáttiide. 

Gáddeniittuid rávrraid šaddama ja guođoheami geahppáneami dihte riddogiđđačalbmi lea dán áigge áitatvuloš ja ráfáidahtton. Vaikko livččege miella čoaggit daid álgogeasi vuosttas lieđđegihppui, amma divttát dan lieđđut ráfis! 

Čázevuloš luondduárdna 

Mearrabađa čázevuloš luondu lea áidnalunddot, mas ovttastuvvet mearalaš ja sáivačáziid ealánat. Ovttas loktet mearalaš Nuortameara reliktašládja stuorralađasreabbá ja sáivačázi unnajávreskálžu, Nuortameara eamišládja ja áitatvuloš čáhcevuole šaddu upossarpio ja vierisšládja buicelastasitnu. Čáhci lea ruškat ja das lea valjis humus. Durdnosa- ja Giemajoga váikkuhus ollá guhkás gitta Mearrabađa álbmotmeahci máttarádjái. 

Govva: Essi Keskinen/MH.

Oahpasmuvva Mearrabađas lundui:

Mearrabiologa bargobeaivi 

Mearrabađa čáhcevuloš luonddu leat dutkan juo badjel logi jagi áigge. Meahciráđđehusa mearrabiologat buokčalit, gállet ja videobáddejit čázevuloš luonddutiippaid ja šlájaid. Dutkamat leat oassin álbmotlaš inventerenprográmma, man dárkkuhussan lea čielggadit mii gávdno čázi vuolde iešguđege guovllus Suomas. Dieđuid vuođul sáhttá maid plánet suodjalanguovlluid dikšuma ja bistevaš geavaheami. Dutkanáigodat bistá geassemánu álggus gitta čakčamánu álgui.

Govva: Essi Keskinen/MH.

Dieđa ja dutkamuš juo 1996 rájes

Árbevirolaš guohtuneanangeavahus lea šaddadan álbmotmeahci sulluide árvosaš árbeduovdagiid. Ovttas eatnanloktanemiin dat lea hábmen álbmotmeahccái mihtilmas viiddis mearragáddeniittuid. Máŋggain sullluin leat maiddái guolástandoarjjabáikkit, maid šilljuin leat goike giettit dahje niittut. Go árbevirolaš guohtungeavahus nogai dát niittut ja giettit ledje johtilit miesttaiduvvamin. 1990-logu beallemuttu rájes daid leat fas álgán dikšut. Buoremusat seilon árbeduovdagat lea Selkä-Sarvi sullos, gos sávččaid guođoheapmi lea álggahuvvui ođđasis jagi 1996.

Sávzzaid guođohanvahkut álget Pensaskaris, Báimmanstobus suoidnemánus 2019 (suomagillii).  

Govva: Jussi-Tapio Roininen.

Perämeri álbmotmeahcci

  • Vuodduduvvui jagi 1991
  • Viidodat 157 km2

Perämeri álbmotmeahci dovddaldat - čearrit ja riddogiđđačalbmi

Perämeri álbmotmeahci dovddaldat leat čearrit ja riddogiđđačalbmi

Meahciráddehusa publikašuvnnat Perämeris (suomagillii, julkaisut.metsa.fi)